Kysy mielenterveysongelmaiselta
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 13:38"]
Bipo ei koskaan parane. Siinä on vaan hyviä huonoja kausia ja vähän parempia kausia. Bipo-diagnoosin vasta saaneen en mitään niin paljon kadu kuin sitä että tein lapsia ennen kuin tiesin olevani parantumattomasti sairas.
Jos olisin tiennyt diagnoosini aiemmin olisin jättänyt lapset tekemättä. Älä tee lasta, pelkkää kärsimystä lapselle elää hullun vanhemman kanssa.
t. Bipo 1. tyypin
[/quote]
Tiedän kyllä ettei bipo koskaan parane, mutta lääkehoidon avulla sen voi saada täysin hallintaan ettei mitään oireita ole.
ap
Et todellakaan voi saada sitä niin hallintaan, että voisit lapsen tehdä.
Sinulla ei yksinkertaisesti ole oikeutta pilata viattoman lapsen elämää.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 13:50"]
Toivottavasti tulet sen verran sairaudentuntoiseksi että et tee lasta. Et voi ennustaa mikä on psyykkinen kuntosi tulevaisuudessa, pitkänkin hyvän jakson jälkeen voi tulla huono kausi etkä siitä enää entisellesi parane.
Älä tee lasta.
Bipo
[/quote]
Harmi jos sinulle on käynyt niin mutta tiesitko että kaikki bipolaariset eivät ole samanlaisia ja kaikilla ei ole yhtä pahoja oireita. Olen kyllä lukenut vaikka mitä juttuja muiden bipojen maniakausista yms. Minulla on ollut pari kertaa mania-kausi ja ne ovat olleet sellaisia että kukaan muu ei ole edes huomannut mitään kummallista ei edes lääkäri. Eli olin silloin ihan oma itseni, olin vain normaalia pirteämpi ja puheliaampi mutta en käyttänyt rahaa holtittomasti tai ollut estoton seksisuhteissa tai mitään muutakaan tyypillistä mania-oiretta.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 14:03"]
Et todellakaan voi saada sitä niin hallintaan, että voisit lapsen tehdä.
Sinulla ei yksinkertaisesti ole oikeutta pilata viattoman lapsen elämää.
[/quote]
Noniin menee jo pelkäksi provoiluksi :D
ap
Kysymyksiä voi laittaa lisää, tulen tänne taas myöhemmin vastaileen.
ap
Paino/pituus/hiustenväri/silmienväri?
Uskon että sinä ap tulet olemaan lapsen vanhempana huomattavasti parempi ja vastuuntuntoisempi kuin kukaan näistä huutelijoista. Joillekin kaikki mt-ongelmat ovat ihmeellinen mörkö esim. siksi, etteivät pysty kohtaamaan niitä itsessään ja hankkimaan apua. Ja pilaavat sitten läheistensä elämän, mutta mitä siitä; pääasia ettei joudu myöntämään ongelmiaan.
tiedän kuka olet, heti kun ensimmäinen lapsesi syntyy teen sinusta välittömästi lastensuojeluilmon.
Minulla on todettu masennus ensimmäisen kerran 10v sitten. Tällä hetkellä syön Sepramia (50mg) joka auttoi masennukseen, mutta tuntuu että varsinkin alkoholia ottaessani tulee jotenkin "maaninen" olo. Masennuskausia on yleensä 1-2 kertaa vuodessa, mutta minkäänlaista maniaa en ole kokenut kuin nykyisellä lääkityksellä ja humalassa. Mm. puhun aivan jatkuvasti ja tajuan itsekin että nyt pitäisi olla hetki hiljaa, häpeän käytöstäni mutta en pysty lopettamaan pälätystä. Mitä luulet, voisiko tämä liittyä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön? Muutoin tuollaisia oireita ei siis ole, humalassa/nousuhumalassa vain. Ja se alkoi syksyllä kun aloitin Sepramin käytön. Saatan hermostuessani sanoa todella pahasti ja kadun käytöstäni myöhemmin joten olen alkanut miettimään, voisiko kyse olla kaksisuuntaisesta. Pakko oli nyt vaan avautua, olisi kiva kuulla mitä mieltä olet. Ja voimia sinulle! :)
Mitä ajattelet julkisen puolen mielenterveyshoidosta?
Itse kyllä miettisin kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollista periytyvyyttä ennen lasten hankkimista.
Lainaus Wikipediasta:
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli bipolaarihäiriötä sairastavien lähisukulaisilla on keskimääräistä suurempi riski sairastua samaan häiriöön. Se on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Häiriön esiintyvyys koko väestössä on 0,8–1,2 prosenttia, mutta sitä sairastavien lähisukulaisilla esiintyvyys on ollut 3,9 prosentista jopa 14,5 prosenttiin.
On kartoitettu sukuja, joissa esiintyy joko depressiivisyyttä tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä jokaisessa sukupolvessa, mutta on paljon myös esimerkkejä suvuista, joissa sairastuneita on vain yksittäistapauksia. Nykyään ajatellaan, että alttius häiriölle on perinnöllistä mutta että olosuhteiden on laukaistava se. Tällaisen laukaisevana tekijänä voi toimia vaikkapa stressi tai muu paine. Sairastumiselta suojelee muun muassa säännöllinen elämänrytmi, kuten riittävä uni ja ravinto sekä harrastukset.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksisuuntainen_mielialahäiriö#Perinnöllisyys
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 13:23"]
ja hullu on aina hullu.
vaikka luulee hoitaneensa päänsä kuntoon, lapsien hankinnan myötä se taas leviää. se on niin nähty. t. msh
[/quote]
Jos julkisen puolen "mielisairaanhoitajat" ovat tuollaisia, ei voi kuin sääliä potilaita.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 15:49"]
Minulla on todettu masennus ensimmäisen kerran 10v sitten. Tällä hetkellä syön Sepramia (50mg) joka auttoi masennukseen, mutta tuntuu että varsinkin alkoholia ottaessani tulee jotenkin "maaninen" olo. Masennuskausia on yleensä 1-2 kertaa vuodessa, mutta minkäänlaista maniaa en ole kokenut kuin nykyisellä lääkityksellä ja humalassa. Mm. puhun aivan jatkuvasti ja tajuan itsekin että nyt pitäisi olla hetki hiljaa, häpeän käytöstäni mutta en pysty lopettamaan pälätystä. Mitä luulet, voisiko tämä liittyä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön? Muutoin tuollaisia oireita ei siis ole, humalassa/nousuhumalassa vain. Ja se alkoi syksyllä kun aloitin Sepramin käytön. Saatan hermostuessani sanoa todella pahasti ja kadun käytöstäni myöhemmin joten olen alkanut miettimään, voisiko kyse olla kaksisuuntaisesta. Pakko oli nyt vaan avautua, olisi kiva kuulla mitä mieltä olet. Ja voimia sinulle! :)
[/quote]
Hmm en osaa oikeen sanoa.. Luulisin että nuo oireesi johtuvat alkoholista ja tuosta lääkkeestäsi jos sinulla ei ole muuten ikinä ollut maniaan viittaavia oireita, toki voi olla kyse kaksisuuntaisesta mutta itse ainakin luulisin näin. Suosittelen että juttelisit asiasta lääkärin kanssa, hän varmasti osaa auttaa paremmin. Ja voimia sinnekkin! :)
ap
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 15:56"]
Mitä ajattelet julkisen puolen mielenterveyshoidosta?
[/quote]
Olen ollut siihen aika tyytyväinen, kun itse olen saanut hoitoa ja apua aina kun olen tarvinnut, johtuu varmaan nuoresta iästäni ja on kai sitten käynyt hyvä tuuri. Joihinkin hoitajiin en ole ollut tyytyväinen kun ovat käyttäytyneet täysin epäammattimaisesti.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 16:13"]
Itse kyllä miettisin kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollista periytyvyyttä ennen lasten hankkimista.
Lainaus Wikipediasta:
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli bipolaarihäiriötä sairastavien lähisukulaisilla on keskimääräistä suurempi riski sairastua samaan häiriöön. Se on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Häiriön esiintyvyys koko väestössä on 0,8–1,2 prosenttia, mutta sitä sairastavien lähisukulaisilla esiintyvyys on ollut 3,9 prosentista jopa 14,5 prosenttiin.
On kartoitettu sukuja, joissa esiintyy joko depressiivisyyttä tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä jokaisessa sukupolvessa, mutta on paljon myös esimerkkejä suvuista, joissa sairastuneita on vain yksittäistapauksia. Nykyään ajatellaan, että alttius häiriölle on perinnöllistä mutta että olosuhteiden on laukaistava se. Tällaisen laukaisevana tekijänä voi toimia vaikkapa stressi tai muu paine. Sairastumiselta suojelee muun muassa säännöllinen elämänrytmi, kuten riittävä uni ja ravinto sekä harrastukset.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksisuuntainen_mielialahäiriö#Perinnöllisyys
[/quote]
Tiedän kyllä periytyvyysriskistä, mutta se on kuitenkin aika pieni varsinkin kun muilla suvussani ei ole kaksisuuntaista eikä myöskään miehelläni ole. Ja onhan sitä pahempiakin periytyviä sairauksia mutta eivät hekään jätä sen takia lapsia tekemättä. Ja olen minäkin tämän sairauden kanssa pärjännyt, ei tämä mikään elämänkaatojuttu ole.
ap
Vaikutat fiksulta nuorelta naiselta, varmasti sinusta tulee hyvä äiti! Kaikkea hyvää elämääsi!
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 19:47"]
Vaikutat fiksulta nuorelta naiselta, varmasti sinusta tulee hyvä äiti! Kaikkea hyvää elämääsi!
[/quote]
Kiitos! Ja kiitos kaikille muillekkin tsempanneille mukavista kommenteista! :)
Kysymyksiä voi laittaa lisää, vastailen tässä jonkun aikaa ja tulen sitten taas myöhemmin vielä tsekkaIleen tilannetta.
ap
Onko sulla siis mies? Onko se siis ihan aviomies vai pelkkä poikäystävä? Oletko ennen ollut parisuhteessa vai onko tää eka kerta? Miten miehes on jaksanut katella sua kaikkine ongelminesi?
Toivottavasti tulet sen verran sairaudentuntoiseksi että et tee lasta. Et voi ennustaa mikä on psyykkinen kuntosi tulevaisuudessa, pitkänkin hyvän jakson jälkeen voi tulla huono kausi etkä siitä enää entisellesi parane.
Älä tee lasta.
Bipo