Häiritseekö teitä keskeneräinen koti/piha?
En tiedä ollaanko miehen kanssa ihan kummajaisia. Avaan tilannetta vähän.
Vanha iso maalaistalo, pihaa pari hehtaaria. Paljon eläimiä ja lapsiakin, joiden hoitoon menee oma aikansa. Sisätiloissa monia eri remonttirpojekteja kesken. Moni nurkka on ihan rempallaan, ei oteta stressiä vaan hoidellaan paikkoja tosi hissukseen kuntoon. Joku homma saattaa seistä piiitkän aikaa, eikä se häiritse meitä. Puutarhassa myös lukuisia projekteja, kaikkia edistetään hiljakseen sitten kun aikaa ja energiaa on. Ja koska asutaan metsän keskellä, voidaan reilusti jättää osa pihasta ihan luonnontiaiseksi, ja keskittyä muihin hommiin.
Se mikä häiritsee, on etenkin oman äidin taivastelu siitä miten kaikki on ”rempallaan”. Minusta taas on kiva että on useita juttuja joita puuhata. Eikä minusta ole tärkeintä se että on huolitellun ja siistin näköistä, ja se että saa kaiken valmiiksi. Lähipiirin mielestä tämä ei ole ok.
Häiritseekö teitä moinen keskeneräisyys? Minusta tuntuu että tällainen tapa elää saa kauhesti kritiikkiä omassa lähipiirissä. Pitäisi pinnistellä ja pakertaa kaikki heti _valmiiksi_. Ja sitten kauhustellaan että miten mulla voi olla aikaa hoitaa nää kaikki asiat kuntoon. Siis mitä ihmettä, minä puuhailen näitä juttuja just sitten kun on aikaa, ei tämä ole mikään työleiri. Jos ei ole aikaa tässä kuussa, niin projektit odottaa kyllä. Tuntuu, että nykyihmiselle joku rempan venyminen parilla kuukaudella on maailmanloppu. Kaiken pitäisi olla tässä ja nyt valmiina, mikään ei saisi olla kesken ja rempallaan. Moni on sitä mieltä että haukattiin ns. liian iso pala kakkua kun tänne muutettiin. Että jos ei ole aikaa hoitaa kaikkea vimpan päälle isolla rahalla heti ja nyt, niin sitten pitäisi muuttaa tyyliin johonkin rivariin jonka saa pidettyä helpommin täydellisessä kuosissa sisältä ja ulkoa.
Onneksi ollaan miehen kanssa samalla aaltopituudella. En vaan käsitä lähipiirin napinaa aiheesta.
Kommentit (32)
On kaikki keskeneräistä ja vanhaa pitäisi rempata. Olen kuitenkin opetellut sietämään sitä, että kaikki on kesken. Täydellisyys ei ole mun juttu. Siipan leikkaus keskeytti rempan perusteellisesti. Mun työn jälki ei ole niin siistiä kuin hänen enkä oikein mitään osaakaan, korkeintaan maalata. Mutta kyllä tämä tästä. Jos jää kesken, ok!
Vanhempi sukupolvi on poissa kommentoimasta. Nuorempia ei kutsuta, jos aukovat leipäläpeään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiritsee. En ymmärrä miksi 10v vanhassakin talossa piha on kuin raksarytö.
Meillä pihat on tehty n 1.5 vuoden sisällä talon valmistumisesta. Tästä nykyisestä puuttuu asfaltti mutta sekin vain koska naapuri jonka piti hoitaa kimppatilaus ei saanutkaan mitään aikaiseksi. Nyt ei viitsi ottaa kesken kaiken itse houdettavaksi.
Istutukset tein (mm 700 kukan tainta) viimevuonna ja nyt piha on upea. Vähän täytyy järjestellä uudelleen syksyllä. Kasvihuone valmistui huhtikuussa
On vähän eri asia hoitaa 2ha (20.000m2) puutarhaa, kuin postimerkkikokoa olevan okt tontin pihaa, jos vielä osa asfaltointu. Tuollaisessa 2ha puutarhassa on 700 tainta pieni määrä.
Pienihän tämä on, vain 3000m2 mutta toisaalta en tiedä yhtään 2ha istutettua yksityispihaa. On peltoa, metsää, vesaikkoa, niittyä suurin osa ja vain talon ympäristö pihana.
Vierailija kirjoitti:
Pakko pitää ainakin pihaa kunnossa, koska naapurit käyvät valittamassa, jos nurmikko kasvaa "liian" pitkäksi. Itseäni se ei haittaa, mutta heitä kyllä, joten kynitään sitten vähän väliä lyhyeksi. Nyt on tosi nätti sänki, kun on paahteessa palanut keltaiseksi.
Jos naapurit valittais pitkästä nurmikosta, niin osoittaisin leikkuria, että siittä vaan leikkaamaan. Ja jos vielä kettuilis, niin kasvattaisin siihen komiasti kukkivan niityn.
Minulla talo pysyy sisältä siistinä, mutta piha on eri juttu. Talon pihapiiri oli ollut ennen muuttoani viitisen vuotta hoitamatta, koska talossa ennen minua asunut vanha pariskunta ei ollut jaksanut sitä enää hoitaa. Olen kunnostanut pihaa kolme kesää, mutta silti aina jossakin kulmassa rehottaa. Piha on parin hehtaarin kokoinen rantoineen. Pihassa on paljon vanhoja perinneperennoja, omenapuita, marjapensaita ja muuta kasvillisuutta, jonka haluan säilyttää. En ole halunnut kaivaa kaikkea auki ja tehdä modernia kivipihaa. Kitken kukkapenkkeistä vuohenputkea ja juolavehnää, jotta perennat saisivat elintilaa. Joka kesä piha on ollut edellistä kesää helppohoitoisempi ja kivempi. Puuhaa edelleen riittää ja pidän siitä. Oma mummini ja tätini sekä muutama ystäväni ovat ehdottaneet, että minun pitäisi hakea johonkin pihaohjelmaan, että laittaisivat kerralla pihan kuntoon. En halua sitä. Pidän asioiden tekemisestä itse. Kitken, kitken, kitken ja annan tilaa niille kasveille, joita pihalleni haluan.
Niin, tosten on ehkä vaikea käsittää että toiset haluaa tehdä itse. Se valmis lopputulos ei ole se juttu, vaan poitti on se puuhaaminen.
Minua häiritsee. Miestäni ei häiritse.
Vinkki: hommaa sellainen puoliso, joka on suunnilleen yhtä laiska tai yhtä reipas kuin itse olet.
Vierailija kirjoitti:
Minulla talo pysyy sisältä siistinä, mutta piha on eri juttu. Talon pihapiiri oli ollut ennen muuttoani viitisen vuotta hoitamatta, koska talossa ennen minua asunut vanha pariskunta ei ollut jaksanut sitä enää hoitaa. Olen kunnostanut pihaa kolme kesää, mutta silti aina jossakin kulmassa rehottaa. Piha on parin hehtaarin kokoinen rantoineen. Pihassa on paljon vanhoja perinneperennoja, omenapuita, marjapensaita ja muuta kasvillisuutta, jonka haluan säilyttää. En ole halunnut kaivaa kaikkea auki ja tehdä modernia kivipihaa. Kitken kukkapenkkeistä vuohenputkea ja juolavehnää, jotta perennat saisivat elintilaa. Joka kesä piha on ollut edellistä kesää helppohoitoisempi ja kivempi. Puuhaa edelleen riittää ja pidän siitä. Oma mummini ja tätini sekä muutama ystäväni ovat ehdottaneet, että minun pitäisi hakea johonkin pihaohjelmaan, että laittaisivat kerralla pihan kuntoon. En halua sitä. Pidän asioiden tekemisestä itse. Kitken, kitken, kitken ja annan tilaa niille kasveille, joita pihalleni haluan.
Älä vaan anna minkään ohjelman tuhota pihaa. Ei ne kunnioita vanhaa ja säästä mitään, ei aika millään riittäisi säästämään vanhoja kasveja. Kaasugrilli, pihakiveä, katetta ja muovirottinkiset kalusteet puuterassille, sen ne kyllä osaavat. Uusi piha uuteen taloon, mutta ei se vanhaan sovi.
Vierailija kirjoitti:
Pakko pitää ainakin pihaa kunnossa, koska naapurit käyvät valittamassa, jos nurmikko kasvaa "liian" pitkäksi. Itseäni se ei haittaa, mutta heitä kyllä, joten kynitään sitten vähän väliä lyhyeksi. Nyt on tosi nätti sänki, kun on paahteessa palanut keltaiseksi.
Mä en edes "naapureiden " valitusta kuuntelisi vaan jättäsin silleen. Aina jos joku "naapuri" alkaa jostain tuonkaltaisesta mussuttaa niin samantien pois paikalta vaikka jäisi lause kesken. Toisen nurmikon leikkuu piha-alue..joo ei kuulu naapurille.
miksi niitä projekteja pitää olla kymmeniä päällekkäin?
Vierailija kirjoitti:
miksi niitä projekteja pitää olla kymmeniä päällekkäin?
Esim minulla on
- sadepäivän projektit sisällä
- ulkona projekti joka odottaa kaivuria
- ulkona projekti joka odottaa sopivia taimia joita en ole vielä löytänyt
- projekti 3 ulkona odottaa traktoria joka on nyt rehutöissä.
Jne. Jne. Kaikkea ei voi tehdä alusta loppuun suoraviivaisesti.
Ei häiritse. Meillä on talo ollut kesken viimeiset 5 vuotta, samoin piha. Mies tekee yrittäjänä pitkää päivää, ymmärrän että vapaa- aikana haluttaa levätä ja niitä vapaapäiviä ei ole kovin usein kuten ei myöskään lomia.. Tehdään sitten kun jaksetaan. Toisia se häiritsee mutta ne onkin niitä jotka kulkevat säännöllisessä päivätyössä ja kaikki vapaa- aika tehdään pariskuntana asioita esim remontoidaan. Meillä minä hoidan ihan kaiken muun kun mies ei ehdi , kaupat, ruuat, lapset, siivoukset, laskut , kirjanpidon jne. Siten hyväksyn myös sen että rajallista se on aika ja jaksaminen.
No semmoinen pointti on ehkä hyvä oivaltaa, että muita voi huolettaa, hukutteko te projekteihinne sitten, kun alkuinto on ohi. Tulee kiireitä, ristiriitoja, sairautta, vastoinkäymistä, rahapulaa, uupumista. Meillä kävi niin. Ja se rento moniprojektisuus muuttui kaaokseksi, joka pahensi tilannetta huikeasti. Vallankumous söi lapsensa. Meillä ei ollut kuin hehtaari...
Nuori aikuinen jaksaa vääntää turhia hommia aikansa, ja realismia ei välttämättä opi ajoissa. Joten suosittelen, että kannattaa tässä asiassa sitten kuitenkin pohtia sitä, olisiko löydettävissä järkevä keskitie. Ettei tule tavaksi, että mikään ei oikeasti valmistu, ikinä.