Lue keskustelun säännöt.
Väkivaltaisessa suhteessa väkivallalle tosiaan sokaistuu
27.06.2020 |
Vasta jälkikäteen ymmärtää, että sitä väkivaltaa oli paljon ja joka muodossa..
Kommentit (90)
Voiko neljässä suhteessa väkivaltaiseksi havaittu ihminen muuttua? Ex väitti ettei lyö uutta naistaan koskaan, koska löysi vihdoin täydellisen naisen jota rakastaa eikä halua satuttaa.. 4 exää sen sijaan löi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viha väkivallan tekijää kohtaan on suuri sen jälkeen kun tajuaa mitä on antanut itselleen tehdä. Lopetin yhteydenpidon siihen, en aio tavata koskaan. Kaikki tietoni salaisena.
Jep. Siksi täytyy lähteä jo ensimmäisen väkivallan teon jälkeen. Sokaistuin ja lähdin n. 30 kerran jälkeen :)))))
Vierailija kirjoitti:
Voiko neljässä suhteessa väkivaltaiseksi havaittu ihminen muuttua? Ex väitti ettei lyö uutta naistaan koskaan, koska löysi vihdoin täydellisen naisen jota rakastaa eikä halua satuttaa.. 4 exää sen sijaan löi...
Mitä luulet, kunka pitkään uusi nainen on tuolle miehelle "täydellinen"... Entäs mitä tapahtuu kun tulee se eka kunnon erimielisyys tms? Onko sitten enää täydellinen?
Kukaan ei ole täydellinen, eikä ketään silti saa lyödä tai muuta väkivaltaa kohdistaa.
Väkivallan tekijät ovat luusereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Ei väkivalta ole koskaan oikeutettua. Eikä riehuminen ja väkivalta ole hyväksyttävää käytöstä parisuhteessa myöskään milloinkaan. Aikuisen ihmisen tulee osata hillitä tunteenpurkauksensa. Suojele itseäsi ja lastasi, älä ole yhteydessä äkkipikaiseen, arvaamattomaanja väkivaltaiseen mieheen. Suosittelen soittamaan naistenlinjalle tai nollalinjalle. Saat sieltä vielä ammattilaisen perspektiiviä tilanteeseesi. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja terveyttä loppuraskauteesi. 😊
Olen myös sitä mieltä, että aikuisen pitäisi pystyä hillitsemään itseään sen verran ja kun kyse on melkein nelikymppisestä ihmisestä. Mutta silti tulee aina jälkeenpäin se olo, että mitä jos jotenkin ansaitsin sen, ja oma vika jos ärsytin liikaa. Koska mies sitä mieltä, että pitäisi katsoa peiliin. Olen ennenkin ollut väkivaltaisessa suhteessa. Mutta toisaalta myös sellaisissa, joissa väkivaltaa ei ollut ollenkaan...
Aiemmin mietin naistenlinjalle soittamista. Ehkä uskallan pian tehdä niin. Kiitos todella paljon sinulle. ❤️ et tiedä, kuinka paljon auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Olen todella pahoillani puolestasi. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menettäminen tavalla tai toisella.
Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. Tiedän kyllä, että osaan myös puhua ilkeästi, mutta hän ei kykene ottamaan oikein mitään kritiikkiä vastaan ja tunteistani kertominen on aina riidan haastamista. Ilmeisesti olen siis myös provosoinut jatkuvasti, ja sen takia mietinkin onko tuo kaikki sittenkin oikeutettua ja ehkä vika onkin minussa. Samasta syystä en voi kertoa jos joku harmittaa tai huolettaa ja asia saattaa sitten mielessä kasvaa isommaksi. Minulla on vaikeuksia nähdä tilanteet realistisesti aiempien epäterveiden suhteiden takia.
Ajatus vanhemmuuden jakamisesta hänen kanssaan tuntuu todella ahdistavalta... Pakko varmaankin ottaa etäisyyttä ja miettiä miten tästä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Olen todella pahoillani puolestasi. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menettäminen tavalla tai toisella.
Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. Tiedän kyllä, että osaan myös puhua ilkeästi, mutta hän ei kykene ottamaan oikein mitään kritiikkiä vastaan ja tunteistani kertominen on aina riidan haastamista. Ilmeisesti olen siis myös provosoinut jatkuvasti, ja sen takia mietinkin onko tuo kaikki sittenkin oikeutettua ja ehkä vika onkin minussa. Samasta syystä en voi kertoa jos joku harmittaa tai huolettaa ja asia saattaa sitten mielessä kasvaa isommaksi. Minulla on vaikeuksia nähdä tilanteet realistisesti aiempien epäterveiden suhteiden takia.
Ajatus vanhemmuuden jakamisesta hänen kanssaan tuntuu todella ahdistavalta... Pakko varmaankin ottaa etäisyyttä ja miettiä miten tästä eteenpäin.
Kylläpä kuulostaa tutulta, huoh.. Neuvoni sinulle on edelleen: ota nyt vastuu äitinä lapsestasi ja itsestäsi. Älä jää tuohon, älä altista lasta ja itseäsi erittäin ilmeisen potentiaaliselle lisääntyvälle
väkivallalle. Tunnet jo sisimmässäni ahdistusta edes ajatellessani elämää hänen kanssaan avuttoman,jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevan vauvan kera- sisimpäsi hälytyskellot soivat lujaa ja tiedät jo itsekin,mikä ratkaisu on oikea- Mies myös juo, vaikka olet raskaana? Näin ei toimi vastuullinen, aikuinen mies, tuleva isä, vaan itse henkisesti keskenkasvuinen lanteeksi suora ilmaisuni) pentu. Ajattelitko jaksavasi hoitaa vauvasi lisäksi kiukuttelevaa (teini)poikaa, joka on mustasukkainen vauvalle sinusta? Lupaan, ettei se tule onnistumaan. Päälle haukkuu ja sättii sinua, vaikka yrität järkevänä ihmisenä kommunikoida tunteistasi,joita on raskausaikana naisella hormonaalistakin syistä tavallista enemmän, puhumattakaan siitä, että tulevaisuus saattaa pelottaa.. Terveiden ja kypsien ihmisten väliseen suhteeseen kuuluu puhua vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä tunteista. Kuvio on ihan selvä. Mies ei ilmeisesti ole kypsä vanhemmuuteen, eikä myöskään vuosikausien sitoutumiseen, hän haluaa jatkaa teinipoikavuosiaan vielä,ehkä vuosiakin. Sen lisäksi,että on kommunikoinnissa ja tunnepuolella ongelmaa, hän yrittää jo hallita sinua loukkaavalla käytöksellään, fyysisellä kiinnikäymisellä ja pelolla. Hänestä ei nyt ole tukea sinulle, sinun on saatava sitä muualta- toivottavasti sinulla on luotettavia ystäviä, jotka voivat auttaa? Nyt, nainen, ymmärrät, että olet kaunis ja vapaa elämään hyvää elämää lapsesi kanssa kahden. Mies voi tavata lastaan halutessaan,jos sinä sen katsot hyväksi,sopimuksen mukaan. Kun lapsi hiukan kasvaa, vuoroviikoin systeemi tai pari viikonloppua/ yökylälilyä kuukaudessa ovat aivan hyvä ja riittävä ratkaisu. Tärkeintä on, että sinä saat täysillä keskittyä odotukseen ja rakastaa lastasi rauhassa kenenkään häiritsemättä mielenrauhaanne. Onnea matkaan ja voimaa oikean päätöksen tekoon. Sinä pystyt siihen!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Olen todella pahoillani puolestasi. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menettäminen tavalla tai toisella.
Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. Tiedän kyllä, että osaan myös puhua ilkeästi, mutta hän ei kykene ottamaan oikein mitään kritiikkiä vastaan ja tunteistani kertominen on aina riidan haastamista. Ilmeisesti olen siis myös provosoinut jatkuvasti, ja sen takia mietinkin onko tuo kaikki sittenkin oikeutettua ja ehkä vika onkin minussa. Samasta syystä en voi kertoa jos joku harmittaa tai huolettaa ja asia saattaa sitten mielessä kasvaa isommaksi. Minulla on vaikeuksia nähdä tilanteet realistisesti aiempien epäterveiden suhteiden takia.
Ajatus vanhemmuuden jakamisesta hänen kanssaan tuntuu todella ahdistavalta... Pakko varmaankin ottaa etäisyyttä ja miettiä miten tästä eteenpäin.Kylläpä kuulostaa tutulta, huoh.. Neuvoni sinulle on edelleen: ota nyt vastuu äitinä lapsestasi ja itsestäsi. Älä jää tuohon, älä altista lasta ja itseäsi erittäin ilmeisen potentiaaliselle lisääntyvälle
väkivallalle. Tunnet jo sisimmässäni ahdistusta edes ajatellessani elämää hänen kanssaan avuttoman,jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevan vauvan kera- sisimpäsi hälytyskellot soivat lujaa ja tiedät jo itsekin,mikä ratkaisu on oikea- Mies myös juo, vaikka olet raskaana? Näin ei toimi vastuullinen, aikuinen mies, tuleva isä, vaan itse henkisesti keskenkasvuinen lanteeksi suora ilmaisuni) pentu. Ajattelitko jaksavasi hoitaa vauvasi lisäksi kiukuttelevaa (teini)poikaa, joka on mustasukkainen vauvalle sinusta? Lupaan, ettei se tule onnistumaan. Päälle haukkuu ja sättii sinua, vaikka yrität järkevänä ihmisenä kommunikoida tunteistasi,joita on raskausaikana naisella hormonaalistakin syistä tavallista enemmän, puhumattakaan siitä, että tulevaisuus saattaa pelottaa.. Terveiden ja kypsien ihmisten väliseen suhteeseen kuuluu puhua vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä tunteista. Kuvio on ihan selvä. Mies ei ilmeisesti ole kypsä vanhemmuuteen, eikä myöskään vuosikausien sitoutumiseen, hän haluaa jatkaa teinipoikavuosiaan vielä,ehkä vuosiakin. Sen lisäksi,että on kommunikoinnissa ja tunnepuolella ongelmaa, hän yrittää jo hallita sinua loukkaavalla käytöksellään, fyysisellä kiinnikäymisellä ja pelolla. Hänestä ei nyt ole tukea sinulle, sinun on saatava sitä muualta- toivottavasti sinulla on luotettavia ystäviä, jotka voivat auttaa? Nyt, nainen, ymmärrät, että olet kaunis ja vapaa elämään hyvää elämää lapsesi kanssa kahden. Mies voi tavata lastaan halutessaan,jos sinä sen katsot hyväksi,sopimuksen mukaan. Kun lapsi hiukan kasvaa, vuoroviikoin systeemi tai pari viikonloppua/ yökylälilyä kuukaudessa ovat aivan hyvä ja riittävä ratkaisu. Tärkeintä on, että sinä saat täysillä keskittyä odotukseen ja rakastaa lastasi rauhassa kenenkään häiritsemättä mielenrauhaanne. Onnea matkaan ja voimaa oikean päätöksen tekoon. Sinä pystyt siihen!!!
Kiitos paljon tuesta ja ymmärryksestä.
Tiedän, että olet oikeassa. Ehkä on vaan aika jollain lailla luovuttaa ja katsoa miten käy. Ei ketään tosiaan pysty muuttamaan mieleisekseen ja jos ei tieto perheenlisäyksestäkään saa muutosta parempaan, niin en tiedä mikä muukaan saisi. Mielestäni hän on hyvin epäkypsä, mutta syy kaikkeen käytökseensä on kuulemma vain minun käytöksessäni... Tuntuu vaan pahalta olla tässä tilanteessa, miten annoinkaan sen mennä tälläiseksi. Tukea ei ole kauheasti saatavilla, mutta yritän soittaa sinne naisten linjaan ja kysyä vaikka neuvolasta. Jo pelkästään tämän ketjun lukeminen on auttanut paljon ja saanut oman olon varmemmaksi siitä, että ehkä olen tunteineni ihan oikeassa, jos niin voi sanoa. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Olen todella pahoillani puolestasi. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menettäminen tavalla tai toisella.
Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. Tiedän kyllä, että osaan myös puhua ilkeästi, mutta hän ei kykene ottamaan oikein mitään kritiikkiä vastaan ja tunteistani kertominen on aina riidan haastamista. Ilmeisesti olen siis myös provosoinut jatkuvasti, ja sen takia mietinkin onko tuo kaikki sittenkin oikeutettua ja ehkä vika onkin minussa. Samasta syystä en voi kertoa jos joku harmittaa tai huolettaa ja asia saattaa sitten mielessä kasvaa isommaksi. Minulla on vaikeuksia nähdä tilanteet realistisesti aiempien epäterveiden suhteiden takia.
Ajatus vanhemmuuden jakamisesta hänen kanssaan tuntuu todella ahdistavalta... Pakko varmaankin ottaa etäisyyttä ja miettiä miten tästä eteenpäin.Kylläpä kuulostaa tutulta, huoh.. Neuvoni sinulle on edelleen: ota nyt vastuu äitinä lapsestasi ja itsestäsi. Älä jää tuohon, älä altista lasta ja itseäsi erittäin ilmeisen potentiaaliselle lisääntyvälle
väkivallalle. Tunnet jo sisimmässäni ahdistusta edes ajatellessani elämää hänen kanssaan avuttoman,jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevan vauvan kera- sisimpäsi hälytyskellot soivat lujaa ja tiedät jo itsekin,mikä ratkaisu on oikea- Mies myös juo, vaikka olet raskaana? Näin ei toimi vastuullinen, aikuinen mies, tuleva isä, vaan itse henkisesti keskenkasvuinen lanteeksi suora ilmaisuni) pentu. Ajattelitko jaksavasi hoitaa vauvasi lisäksi kiukuttelevaa (teini)poikaa, joka on mustasukkainen vauvalle sinusta? Lupaan, ettei se tule onnistumaan. Päälle haukkuu ja sättii sinua, vaikka yrität järkevänä ihmisenä kommunikoida tunteistasi,joita on raskausaikana naisella hormonaalistakin syistä tavallista enemmän, puhumattakaan siitä, että tulevaisuus saattaa pelottaa.. Terveiden ja kypsien ihmisten väliseen suhteeseen kuuluu puhua vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä tunteista. Kuvio on ihan selvä. Mies ei ilmeisesti ole kypsä vanhemmuuteen, eikä myöskään vuosikausien sitoutumiseen, hän haluaa jatkaa teinipoikavuosiaan vielä,ehkä vuosiakin. Sen lisäksi,että on kommunikoinnissa ja tunnepuolella ongelmaa, hän yrittää jo hallita sinua loukkaavalla käytöksellään, fyysisellä kiinnikäymisellä ja pelolla. Hänestä ei nyt ole tukea sinulle, sinun on saatava sitä muualta- toivottavasti sinulla on luotettavia ystäviä, jotka voivat auttaa? Nyt, nainen, ymmärrät, että olet kaunis ja vapaa elämään hyvää elämää lapsesi kanssa kahden. Mies voi tavata lastaan halutessaan,jos sinä sen katsot hyväksi,sopimuksen mukaan. Kun lapsi hiukan kasvaa, vuoroviikoin systeemi tai pari viikonloppua/ yökylälilyä kuukaudessa ovat aivan hyvä ja riittävä ratkaisu. Tärkeintä on, että sinä saat täysillä keskittyä odotukseen ja rakastaa lastasi rauhassa kenenkään häiritsemättä mielenrauhaanne. Onnea matkaan ja voimaa oikean päätöksen tekoon. Sinä pystyt siihen!!!Kiitos paljon tuesta ja ymmärryksestä.
Tiedän, että olet oikeassa. Ehkä on vaan aika jollain lailla luovuttaa ja katsoa miten käy. Ei ketään tosiaan pysty muuttamaan mieleisekseen ja jos ei tieto perheenlisäyksestäkään saa muutosta parempaan, niin en tiedä mikä muukaan saisi. Mielestäni hän on hyvin epäkypsä, mutta syy kaikkeen käytökseensä on kuulemma vain minun käytöksessäni... Tuntuu vaan pahalta olla tässä tilanteessa, miten annoinkaan sen mennä tälläiseksi. Tukea ei ole kauheasti saatavilla, mutta yritän soittaa sinne naisten linjaan ja kysyä vaikka neuvolasta. Jo pelkästään tämän ketjun lukeminen on auttanut paljon ja saanut oman olon varmemmaksi siitä, että ehkä olen tunteineni ihan oikeassa, jos niin voi sanoa. Kiitos.
Väkivaltaiset ja epäkypsät ihmiset yrittävät lähes aina syyllistää uhriaan käytöksestään. Miehesi aiheuttaa käytöksellään sinulle aivan kohtuutonta stressiä. Suosittelen luovuttamista miehen suhteen, tai vähintään etäisyyden ottamista. (auttaa näkemään tilanteen myrkyllisyyden parhaiten) Se ei tee sinusta häviäjää, pikemminkin voittajan. Muutoksen miehen käytökseen täytyy lähteä hänestä itsestään... Hän ei kuulosta siltä, että olisi siihen valmis. Muuten hän käyttäytyisi kunnioituksella raskaana olevaa naistaan kohtaan. On hyvä, että olet kokenut, että tästä ketjusta on ollut apua, mutta käythän vielä juttelemassa ammattilaisen kanssa, se auttaa vielä enemmän :-)
Vierailija kirjoitti:
Joo eli vasta suhteen jälkeen tajuatte, että "hei, sehän löi mua nyrkillä naamaan"?
Aika harvalla väkivalta on noin ilmeistä. Tuonhan tajuaisi. Kontrollointia, vallankäyttöä ja manipulointia ei tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo eli vasta suhteen jälkeen tajuatte, että "hei, sehän löi mua nyrkillä naamaan"?
Aika harvalla väkivalta on noin ilmeistä. Tuonhan tajuaisi. Kontrollointia, vallankäyttöä ja manipulointia ei tajua.
Niinpä.. Se alkaa niin vähitellen että siitä tulee normaalia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Olen todella pahoillani puolestasi. En osaa kuvitella mitään hirveämpää kuin oman lapsen menettäminen tavalla tai toisella.
Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. Tiedän kyllä, että osaan myös puhua ilkeästi, mutta hän ei kykene ottamaan oikein mitään kritiikkiä vastaan ja tunteistani kertominen on aina riidan haastamista. Ilmeisesti olen siis myös provosoinut jatkuvasti, ja sen takia mietinkin onko tuo kaikki sittenkin oikeutettua ja ehkä vika onkin minussa. Samasta syystä en voi kertoa jos joku harmittaa tai huolettaa ja asia saattaa sitten mielessä kasvaa isommaksi. Minulla on vaikeuksia nähdä tilanteet realistisesti aiempien epäterveiden suhteiden takia.
Ajatus vanhemmuuden jakamisesta hänen kanssaan tuntuu todella ahdistavalta... Pakko varmaankin ottaa etäisyyttä ja miettiä miten tästä eteenpäin.
Sinun on vaikea nähdä tuo tilanne realistisesti, koska miehesi käytös kuulostaa erittäin traumatisoivalta. Älä syytä itseäsi, tuo mitä sinulle on tapahtunut on psykologinen mekanismi ja se on tapahtunut monelle muullekkin väkivallan uhrille. Siitä on mahdollista toipua!
"Tuntuu, että sen jälkeen kun tieto raskaudesta tuli, kaikki on mennyt huonompaan suuntaan. Juominen lisääntynyt sekä tuo riehuminen (esim. tavaroiden heittely/potkiminen) ja minun huitominen/töniminen ja viimeisenä juomien heittäminen päälle. Lisäksi saan usein kuulla olevani maailman sairain ihminen ym. mukavaa. "
Tuo kuulosti erittäin huolestuttavalta.. Olen huolissani sinusta ja lapsestasi. Ei tuollainen mies ole kypsä parisuhteeseen eikä myöskään isäksi, niin surullista kuin se onkin. Suojele lasta ja itseäsi. Mies on ollut jo väkivaltainen, ethän jää odottamaan että pahempaa tapahtuu. On kyse sinun ja lapsesi terveydestä, elämästä! Lähetän sinulle voimia, muista että et ole yksin... ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Sinun kommenttisi ärsyttää minua, vaikka valehtelet että et ikinä ärsyttäisi muita. Mitä saan tehdä sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Tekijä on syyllinen silloinkin kun toinen provosoi lyömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoman heittäminen toisen päälle väkivaltaa ja miten suhtautuisitte sellaiseen?
On väkivaltaa. Nuorena katsoin läpi sormien, nyt jättäisin.
Kiitos vastauksesta. Mietin vaan, että voisikohan olla ok jos on itse ensin puhumalla ärsyttänyt. Tiedän kyllä tavallaan ettei, koska en itse tekisi niin kenellekään.
Onko teidän mielestä kumppanin väkivaltaisuus tai riehuminen hyväksyttävämpää, jos toinen ärsyttää juurikin puhuen vaikkei itse käytäkään väkivaltaa tai sillä pelottelua? Olen raskaana ja lapsen isästä tullut väkivaltaisempi humalassa ja mietin, olisiko parempi vaan olla olematta missään tekemisissä.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.
Tekijä on syyllinen silloinkin kun toinen provosoi lyömään.
Tässä provosoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa provokaation kohde pyritään henkisen kiusanteon,ahdistelun,häirinnän ja muiden piinaamismuotojen kautta menemään tunnetilan,jossa ei enää näe muuta ulospääsykeinoa,kuin hyökätä. Usein tällaisen provokaation kohde onkin juurikin asetettu tilanteeseen josta ei pääse fyysisesti pois. Kyse on siis luonnollisesta itsepuolustus mekanismista. Tästä ei apn kohdalla kuitenkaan ole kyse, vaan väkivallan tekijänä on selkeästi tämä mies. On kuitenkin ihmisiä, joiden käytös on niin häiriintynyttä, että he täysin tarkoituksellisesti kiusaavat jotakuta saadakseen tämän räjähtämään vetelemällä oikeista naruista kyllin kauan,minkä jälkeen provokaation harjoittajat saavat lisää aihetta syyllistää ja nöyryyttää sekä alistaa uhria ja pitää tämän häpeän avulla kynsissään, sillä yleensä kohde ei ole lainkaan väkivaltainen, ainoastaan nurkkaan ahdistettu. Siitä syystä myös provokatio on täysin tietoista väkivaltaa ja tätä harjoitetaan aivan yleisesti paitsi koulu/ työpaikkakiusaajien taholta myös esim.psykiatrian sairaaloissa, terveydenhuollossa ja muissa paikoissa,joissa on jo lähtökohtaisesti valta- asetelmia potilaan ja hoitohlökunnan välillä, alistettu vs. alistaja. Suuremmassa mittakaavassa esim. valtioiden johtajat voivat provosoida toisen maan johtoa tekemällä esim.raja- loukkauksia ja rajojen loukkaamisesta han on kyse myös provokaatiossa. Surullista kyllä,usein tällaisen kiusanteon uhri saattaa päätyä itsemurhaan,koska ei saa oikeutta eikä provokaatio lopu yleensä itsestään.
Itse olin niin typerä,että jäin vaikka pahoinpitelyt alkoivat heti naimisiin menon jälkeen- olin raskaana. Mies onnistui pitämään otteessaan yli viiden vuoden ajan ja menetin myös lapseni tuon ihmisen takia. Lähde heti, älä pilaa elämääsi ja lapsesi elämää. Jääminen on äärimmäisen itsekäs teko lastasi kohtaan, lapsi saattaa vammautua tai kuolla kuten sinäkin. Lähde nyt ja selvittele miehen kanssa välejä välimatkan päästä, mutta älä palaa takaisin. Lyö kerran,lyö toiste ja väkivalta pahenee aina. Puhumisen suhteen vastuu on kuulijalla- jos et tarkoituksella ja tahallisesti provosoi toista saadaksesi hänet lyömään, niin tekijä on aina syyllinen. Et sinä, muista se. Jos tilanne on jo niin paha,että joudut valikoimaan sanojasi ja äänenpainojasi, miksi enää riiput kiinni ihmisessä,joka ei todellakaan ole sopiva lapsen isäksi, kun ei edes kumppaniksi? Olisinpa itse aikanani ymmärtänyt, mutta toivon sinulle enemmän viisautta. Ole sinä se vastuullinen aikuinen ja toimi lapsesi parhaaksi, älä odota sitä toiselta, vastuu on tässä asiassa sinun, voit vielä valita.