Muita, joille vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja?

Joo. Molemmat vanhempani hamstereita ja edesmennyt äitisi skitsofreenikko ja kemikaaliherkkä. 

Koko talo täynnä tavaraa ja ihm rojua. Mihinkään ei saanut koskea eikä ottaa kaapista, koska kaikki sortuu ja leviää pölyä. Arjen toiminnat hankalia tai mahdottomia. 

Äitini pelkäsi pölyä, pöpöjä, multaa kemiallisia aineita. Meillä ei ollut mitään siivousaineita, vain fairyä ja pyykinpesuainetta. Muut oli myrkkyä. Siivota ei voinut, kun kaikki paikat täynnä. Kosmetiikan käyttö rajoittunutta, koska äitini sai kohtauksen. Hän ei käyttänyt muuta kuin suihkusaippuaa ei edes hammastahnaa.

En oppinut nuorena meikkaamaan kun ei ollut mallia. 

Kasveille ei ikinä vaihdettu multaa. Jos nypin kuolleita Lehtiä, äitini oli paniikissa ettei multaa "räisky" Mihinkään. 

Ruokaa ei opetettu laittamaan. Vanhemmat kinasivat keskenään ja häätivät muut pois keittiöstä. Jos jonkun asian teki kerran, olisi pitänyt tehdä se siitä lähtien aina itse. 

Kaikki siivous tai tavaroiden järkkäys oli aina suuri operaatio. Äidilläni oli tiukat säännöt, miten kaikki tuli tehdä. Ja hän käskytti muita ja isäni menetti hermonsa tästä. 

Kaikki paikat piti pyyhkiä täydellisesti ettei pölyä ollut missään. Jos teki jotain niin mitään jälkiä ei saanut jäädä. 

Tämän takia ajattelen että on vain yksi ainoa tapa tehdä asiat. Ja kaikki pitää hoitaa täydellisesti. Tosi suuria esteitä ruveta tekemään mitään. 

Olen 45 vuotias ja uusavuton. Ei opetettu yhtää omatoimisiksi vaan päinvastoin estettiin kaikki oma aloitteisuus. 

Jouduin 35 vuotiaana suljetulle osastolle, kun mullakin on skitsofrenia. Sen jälkeen vasta Olen alkanut oppia asioita, mitä perusihmiset oppivat alle kakskymppisinä. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Muutin pois kotoa 18-vuotiaana ja kaikki piti opetella itse (siivoaminen, ruoanlaitto, pyykinpesu yms.). N34

Minä opettelin ne jo lapsena ja varsinkin tuon ruuanlaiton siivotakin piti kotona ja pyykkiä pestä. Tekemällä ne on opittu minun lapsuudessani.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Muutin pois kotoa 18-vuotiaana ja kaikki piti opetella itse (siivoaminen, ruoanlaitto, pyykinpesu yms.). N34

Olitko valmis opettelemaankaan vai ajattelitko, että kyllä äiti hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Muutin pois kotoa 18-vuotiaana ja kaikki piti opetella itse (siivoaminen, ruoanlaitto, pyykinpesu yms.). N34

Olitko valmis opettelemaankaan vai ajattelitko, että kyllä äiti hoitaa.

Ylpeys on niin suuri ja itseluottamus että en kyllä opettele. Korkeintaan palkkaan jonkun tekemään likaisen työn puolestani tai ostan aina uudet vaatteet likaisten tilalle.

Vanhemmilla oli niin pitkät työpäivät että eivät kerenneet opettaa mitään. Olisin ollut vain tiellä ja vienyt illasta aikaa ja tehnyt vain lisää töitä.

Tosi monet työttömien perheiden lapset osaa tehdä vanehmmiten kotitöitä ja asioita itse. Koska vanhemmilla on ollut aikaa opastaa heitä. Meillä isoveli jäi kodittomaksi, kun ei osanut hakea tukia. Hän kuoli neljän vuoden sisällä suonensisäisiin. Aineet aloitti koska kadulla oli ahdistava nukkua ja ei saanut unta.

Perustulo olisi hyvä olla ettei ihmiset joudu kadulle. Veljeni ei olisi osanut hankkia itselleen edes pankkitiliä. Olihan se iso operaatio kyllä. Suomi on aika virkaintoinen pankkitilin luomista varten. Pitäisi olla passit jne todistukset, mutta monilla ei ole varaa sellaiseen. Etenkään kodittomilla.

Ei minulle varsinaisesti opetettu mitään. Kaikki vain piti tehdä tietyllä tavalla ja sai hirveät huudot jos teki "väärin". Siksi esimerkiksi siivosin kun äitini oli poissa kotoa, niin ei tullut valitusta siivoustyylistä, koska lopputulos oli kuitenkin hyvä. Kerrankin olin ripustanut paljon pyykkejä kuivumaan narulle ja äitini raivostui kun olin käyttänyt liikaa pyykkipoikia. Kaikki piti ripustaa uudelleen tämän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsopa löytyisikö esim. Marttojen sivuilta jotain kursseja kodinhoitoon, ruuanvalmistukseen jne. Myös työväenopistot järjestävät tällaisia kursseja. Ei ole lopulta iso juttu optella näitä taitoja, kun vain haluaa. Kätevämpää olisi ollut oppia ne lapsena, mutta jos ei ole niin sitten vaan opettelemaan.

YouTube on myös tosi näppärä tähän. Esim. tältä kanavalta siivousvinkkejä

Täältä kokkausvinkkejä

Eikö kuitenkin koulussa opetettu laittamaan ruokaa. Meillä oli kotitaloustunneilla perusopinnot ruoanlaitosta sekä jostain kodinhoidollisista asioista, kuten pyykkihuolto.

Tehtiin perinteiset pullataikinat, kääretortut, lihapullat, pitsaa, keittoa. Kotitalous olikin lempiaineita koulussa, vaikka en nykyään olekaan mikään kovin innokas kokki tai kodinhoitaja. Perusasiat sujuu kuitenkin ja kyllä kotonakin sivusta seuraamalla oppi paljon. 

Ei minuakaan varsinaisesti opetettu tekemään mitään, mutta saimme olla pienestä pitäen mukana kotitöissä. Olin varmaan kuusivuotias kun tiskasin äidin kanssa ja sotkin pullataikinaa (ei silloin mitään taikinoita millään yleiskoneella väännetty). Lakanoita "vedettiin" ja viikattiin yhdessä. Lattialuuttu annettiin käteen, tulihan sillä jonkinlaista tulosta pikkulikkanakin. Yleensä leivonnassa ja ruuanlaitossa katselin ja kuuntelin, äiti oli todella hyvä ruuanlaittaja ja leipoja, talouskoulun aikoinaan käynyt. Isä korjasi meidän (ja naapurien ja sukulaistenkin) autot, eikä hätistellyt meitä tyttöjäkään pois jos tulimme kurkistelemaan kun konepelti oli pystyssä. Mummo uskalsi antaa jonkinlaisen "veihtnysän" käteen kun kuori perunoita, sainhan silläkin aikaiseksi pari kuorittua pottua ja ylpeä tuotoksesta! Lapset ovat luonnostaan uteliaita, ei pidä hätistellä pois, ja kärsivällisyyttä ennen kaikkea, vaikka homma hoituisikin itseltä monta kertaa nopeammin ja erityisesti siistimmin :)

Vierailija kirjoitti:

Itse osasin peruskotityöt ja ruuanlaittamisen, kun muutin kotoa pois 18vuotiaana. Mutta eräs saman ikäinen ystäväni ei osannut edes perunoita tai makaronia keittää ja pyysi minulta apua.

Meillä jo 4vuotias tekee pieniä kotitöitä ja saa niistä pientä rahaa(ja oppii rahan arvoa) ja jo 2vuotias osallistetaan ruuanlaittoon.

Ei teini-ikäistä kiinnosta tehdä tai opetella mitään, mutta näitä voikin opetella ikätasoisesti jo pienestä pitäen.

Rahaa kotitöistä?!! Ei ikinä! Eihän aikuisillekaan siitä makseta! Lapset ovat myös osaltaan aiheuttamassa kotitöitä joten pitää ottaa osaa sitten niihin hommiin. Opettakaa lapsenne siihen että myös hyvä mieli tehdyistä asioista (itsen ja toistenkin hyväksi) on myös palkinto.

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama. Muutimme silloisen poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa lukion jälkeen yhteen. Hän opetti minulle pyykinpesukoneen käytöstä lähtien monia kodinhoitotoimenpiteitä. Ruokaa hän ei kyllä ollut silloin hirveästi laitellut, sitä opettelin itse (ensimmäiset vuodet tosin syötiin lähinnä paskasti maustettuja kanasuikaleita, riisiä ja pakastewokvihanneksia). Nykyään minulla on päävastuu ruokahuollosta ja miehelläni siivoamisesta. Pulassa olisin kyllä, jos jäisin yksin, en ole eläessäni esim. pessyt kertaakaan wc-pönttöä.

No ei ole kamalan vaikea pestä wc-pönttöä. Eiköhän siihen netin ohjeilla kykene ensikertalainenkin. 

Täällä on monella sellainen harha, että opettaminen tarkoittaisi sitä, että oppija käyttää taitojaan myöhemmin. 

Vaikka olisi kuinka opetettu kokkaamaan ja siivoamaan, ihminen voi omilleen muutettuaan päättää, ettei tee mitään. Ja toisaalta vaikkei olisi opetettu mitään, aikuinen oppii vessan pesun hetkessä, eikä tarvita puolen vuoden koulutusta. 

Kyse on viitsimisestä, ei osaamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse osasin peruskotityöt ja ruuanlaittamisen, kun muutin kotoa pois 18vuotiaana. Mutta eräs saman ikäinen ystäväni ei osannut edes perunoita tai makaronia keittää ja pyysi minulta apua.

Meillä jo 4vuotias tekee pieniä kotitöitä ja saa niistä pientä rahaa(ja oppii rahan arvoa) ja jo 2vuotias osallistetaan ruuanlaittoon.

Ei teini-ikäistä kiinnosta tehdä tai opetella mitään, mutta näitä voikin opetella ikätasoisesti jo pienestä pitäen.

Rahaa kotitöistä?!! Ei ikinä! Eihän aikuisillekaan siitä makseta! Lapset ovat myös osaltaan aiheuttamassa kotitöitä joten pitää ottaa osaa sitten niihin hommiin. 

Lapsi ei voi päättää syntymistään. Ei ole velvollisuutta hoitaa kotia, kun ei ole saanut valita millaiseen kotiin syntyyn. 

Et varmasti ole. Itellä ne o opetettu kauan sitten, mut nykynuorilla ne ovat täyttä hepreaa. Eivät mukamas ymmärrä mitään, ne eivät koske heitä ollenkaan..........teeskentelevät kuninkaallisia...............nehän kuuluu jokaisen vanhemman opettaa lapselleen kauan ennen, kuin hää lähtee veks kotoo. Siis muuttaa omaan asuntoon. 

Yhdeltä kaveriltani ei varmaan oltu vaadittu mitään. Useampi vuosi sitten kaveri muutti toiseen asuntoon, ja voi elämä sitä sotkua. Tavaraa lojui vanhassa kämpässä ihan joka paikassa, ja näiden lisäksi vielä täydet muuttolaatikot. Eipä mennyt pitkään, niin uusikin kämppä oli kuin pommin jäljiltä. Kävin kaveria auttamassa, että sai kämppänsä edes jonkinlaiseen kuntoon. Tuossa menikin pari päivää kevyesti. Hän maksoi avusta ilman kitinöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama. Muutimme silloisen poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa lukion jälkeen yhteen. Hän opetti minulle pyykinpesukoneen käytöstä lähtien monia kodinhoitotoimenpiteitä. Ruokaa hän ei kyllä ollut silloin hirveästi laitellut, sitä opettelin itse (ensimmäiset vuodet tosin syötiin lähinnä paskasti maustettuja kanasuikaleita, riisiä ja pakastewokvihanneksia). Nykyään minulla on päävastuu ruokahuollosta ja miehelläni siivoamisesta. Pulassa olisin kyllä, jos jäisin yksin, en ole eläessäni esim. pessyt kertaakaan wc-pönttöä.

No ei ole kamalan vaikea pestä wc-pönttöä. Eiköhän siihen netin ohjeilla kykene ensikertalainenkin. 

Mielenkiintoista, ettei tuo nykyinen mies ole jo laittanut vaimoaan vessan pesuun, vaikka monta muuta kotihommaa onkin opettanut. 

Koulun kotitaloustunneilla opittiin perusasioita ja itse on saanut opetella lisää. Yhdet taidot olisi koulu tai äiti saanut opettaa: esim. miten otetaan suihin, miten rullataan kortsu paikalleen, miten sheivataan itse pyllynreiän ympäristö jne. 

Vierailija kirjoitti:

Millaisissa kodeissa nuo opettamattomat naiset ovat kasvaneet?

Eikö teillä kotona koskaan tehty ruokaa, siivottu, laitettu juhlapyhiä ja perhejuhlia eikä pesty pyykkiä, eikä mitään jokapäiväisiä kotiaskareita?

Ja nuo jutut opetaan ihan jo peruskoulun kotitaloustunneilla, jos viitsi opetusta seurata.

Minun koulussani ei edes ollut mitään kotitaloustunteja. Se kai tuli opetusohjelmaan vasta '80-luvulla.

Kotona äiti halusi laittaa ruoat ja leipoa itse. Hän tahtoi tehdä ne mahdollisimman nopeasti ja yhdessä tekeminen olisi hidastanut tahtia. 

Kotitaloushommat ehtii opetella myöhemmin aikuisena ja omaan tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Tätä just ihmettelin puolison kanssa, jolla työkavereina n. 20 vuotiaita. Ei ole opetettu heille mitään käytännön hommia eikä työelämästä mitään ohjeita, velvollisuuksia ja oikeuksia. Heitä sitten hän opastaa, kun ei itsekään aikanaan saatu kotoa oppia, niin ilkeäähän se olisi olla neuvomatta. Ihmeen sokeina ja sinisilmäisinä nuoret joutuu elämään. Eikö vahemmat ymmärrä neuvoa mitään vai eikö välitä? Vähän niinkun että hyvä että nuo nuoret ei ole enää omalla kontolla, pärjätjööt nyt miten pärjää🙄

Wolttaus, ravintolassa syöminen, kauppaostokset kotiin, siivouspalvelu kotiin, vapaa-ajalla matkusteleminen jne.

Minä en osannut juuri mitään kun muutin kotoa. Syy siihen on se, että äiti oli erinomainen kokki eikä hän koskaan pyytänyt minua tekemään mitään kotona. Pilkkoi ja kuori perunatkin valmiiksi. En ymmärrä yhtään tällaista paapomista. Saman hän tekee nyt teini-ikäisille lapsilleni. Ei anna heidän edes yrittää tehdä hänen keittiössään mitään, koska "ei siitä mitään tulee ja hirveä sotku vaan".

Tänä päivänäkin inhoan ruoanlaittoa enkä osaa tehdä hyvää ruokaa.