Kuolleen vaimon kehystetty kuva hyllyssä
Olisiko asia sinulle uutena puolisona ok?
Mitä se kertoisi sinulle miehen tunteista?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustaisin miestä pitämään kuvan esillä. Joo, minä olisin nykyinen puoliso (tai olenkin, mutta mies ei ole leski), mutta ymmärrän täysin että edesmennyt vaimo on osa elämää ja tulee aina olemaan. Lähes vaatisin että näin olisi.
Mieheni puhuu eksistään (kun suostuu heistä puhumaan - edes nimiä en tiedä) todella rumasti. Nimittelee, erot olivat heidän syytään ja ovat kaiken kaikkiaan hirveitä ihmisiä - ihanaa, kun minä olen niin ihana kerta kaikkiaan. Jepjee, jos ero tulis niin ihan varmaan puhuisi minusta kuin eksistään.. Minusta eksien/edesmenneen vaimon kunnioitus tuo vain lisäpisteitä. Osa elämää.
Tuokin kertoo ettei ole päässyt eksistään. Ei tarvitse kuvaa takan reunalle, kun lopputulos on sama - menneessä eläminen.
Ollaan oltu 10v yhdessä, miehen suhteet kestäneet max. vuoden. Eiköhän se ole
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä nyt on erilaisia esineitä kirjahyllyssä. Jollakin on Tuntematon Sotilas, toisella viinapullo, yhdellä lentopommi tai täytetty orava. Jollakin on valokuvia.
Ei tämä ole mitenkään ihmeellistä.
Tästä porukasta en yllättyisi vaikka sen kuolleen exän kuvan lisäksi sieltä kirjahyllystä löytyisi täytetty anoppi.
Tähän en toki kannusta! Ei muuten, mutta taytettä tarvittaisiin niin maan perusteellisesti, että mahtaisi tulla kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä nyt on erilaisia esineitä kirjahyllyssä. Jollakin on Tuntematon Sotilas, toisella viinapullo, yhdellä lentopommi tai täytetty orava. Jollakin on valokuvia.
Ei tämä ole mitenkään ihmeellistä.
Tästä porukasta en yllättyisi vaikka sen kuolleen exän kuvan lisäksi sieltä kirjahyllystä löytyisi täytetty anoppi.
Tähän en toki kannusta! Ei muuten, mutta taytettä tarvittaisiin niin maan perusteellisesti, että mahtaisi tulla kalliiksi.
Tyhmemmille vinkki: Tämä oli siis vitsi!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustaisin miestä pitämään kuvan esillä. Joo, minä olisin nykyinen puoliso (tai olenkin, mutta mies ei ole leski), mutta ymmärrän täysin että edesmennyt vaimo on osa elämää ja tulee aina olemaan. Lähes vaatisin että näin olisi.
Mieheni puhuu eksistään (kun suostuu heistä puhumaan - edes nimiä en tiedä) todella rumasti. Nimittelee, erot olivat heidän syytään ja ovat kaiken kaikkiaan hirveitä ihmisiä - ihanaa, kun minä olen niin ihana kerta kaikkiaan. Jepjee, jos ero tulis niin ihan varmaan puhuisi minusta kuin eksistään.. Minusta eksien/edesmenneen vaimon kunnioitus tuo vain lisäpisteitä. Osa elämää.
Tuokin kertoo ettei ole päässyt eksistään. Ei tarvitse kuvaa takan reunalle, kun lopputulos on sama - menneessä eläminen.
Ollaan oltu 10v yhdessä, miehen suhteet kestäneet max. vuoden. Eiköhän se ole
No onhan mies kiinni eksissään jos 10v jälkeen vielä niistä puhuu. Sehän on selvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä nyt on erilaisia esineitä kirjahyllyssä. Jollakin on Tuntematon Sotilas, toisella viinapullo, yhdellä lentopommi tai täytetty orava. Jollakin on valokuvia.
Ei tämä ole mitenkään ihmeellistä.
Mulla ei ole mitään noista, koska ne vaan rumentaa sisustusta. Ei siis ole edes kirjahyllyä vaan kirjat ovat piilossa kauniin kaapin sisällä. Kuvat ovat albumissa, kuvakirjoissa, tietokoneella ja omassa päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustaisin miestä pitämään kuvan esillä. Joo, minä olisin nykyinen puoliso (tai olenkin, mutta mies ei ole leski), mutta ymmärrän täysin että edesmennyt vaimo on osa elämää ja tulee aina olemaan. Lähes vaatisin että näin olisi.
Mieheni puhuu eksistään (kun suostuu heistä puhumaan - edes nimiä en tiedä) todella rumasti. Nimittelee, erot olivat heidän syytään ja ovat kaiken kaikkiaan hirveitä ihmisiä - ihanaa, kun minä olen niin ihana kerta kaikkiaan. Jepjee, jos ero tulis niin ihan varmaan puhuisi minusta kuin eksistään.. Minusta eksien/edesmenneen vaimon kunnioitus tuo vain lisäpisteitä. Osa elämää.
Tuokin kertoo ettei ole päässyt eksistään. Ei tarvitse kuvaa takan reunalle, kun lopputulos on sama - menneessä eläminen.
Ollaan oltu 10v yhdessä, miehen suhteet kestäneet max. vuoden. Eiköhän se ole
No onhan mies kiinni eksissään jos 10v jälkeen vielä niistä puhuu. Sehän on selvä asia.
Juuri näin. Siitä puhe mistä puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ok, kyseessä miehen elämä ja ei se pyyhkiydy pois jos kuvan piilottaa.
Jokaisella on oma historiansa ja joillakin siihen kuuluu edesmenneitä puolisoita. Ymmärtäisin. Vainajassa ei ole vaaraa.
Ero kulkee siinä pitäisikö elossa olevien exien kuvat näkyvissä, sitä en varmaankaan sietäisi.
Jos/kun se ei pyyhkiydy niin miksei sitä kuvaa voi silloin laittaa albumiin.
Itselleni tuo kertoo, että mies ei ole vielä valmis uuteen suhteeseen, kun edellisen kumppanin kuva on hyllysssä. Mies jäisi hyvin pian itsekseen. Teistähän AV-mammoista sen joku varmasti noukkisi. Siis sellainen mamma jolle passaa olla kakkonen miehelleen. Voiko siis omanarvontunto olla huonompi. Sija 2 kelpaa!
Kukaan EI HYVÄKSYISI nykyisen kumppanin exän kuvaa hyllyssä, jos on suhteessa niin miksi se pitäisi hyväksyä exän kuoltuakaan?
Kuolemallako saa vapaakortin kuvan hyllyyn laittamiseen??
Sinun onkin parempi pysytellä sinkkuna. Kaikkien kannalta helpompi niin.
Siellä joku leski inisee.
Jos sinä tai joku muu alentuu olemaan kakkonen niin eikuin antaa mennä vaan sen ihmisen luo joka vinkuu kuolleen perään. Elämä jatkuu, vaikka sen eksän säilyttää mielessään ja kuvan laatikossa.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ole leski. Olen vain sen verran elämää nähnyt, että en koe kuollutta ihmistä uhaksi itselleni niin kuin sinä.
Ei kai se kuva ole uhka. Vaan se että
A) mies elää mennessä
B) ei elä tätä päivää
C) et ole koskaan ensimmäinen
D) haikailee jonkun perään
E) jne jne
Näyttää olevan, kun tuollaisia tulkintoja yhdestä valokuvasta teet.
Kohtaan C): Säästä itsesi toki neitsyelle. Muussa tapauksessa et ole ensimmäinen oli kuvia esillä tai ei.
Heh, et näköjään parempaan pysti niin annetaan olla. Perustelisit edes oman kantasi, mutta kun et osaa.
Tämä on keskustelupalsta. Ei herjaamispalsta. Täällä jaetaan mielipiteitä. Joistakin mielipiteistä saa uusia näkemyksiä. Sinä valitettavasti et lukeudu näihin...
No väännetään rautalangasta: Se, että valokuva on esillä, ei tarkoita, että mies eläisi menneessä. Se on muisto. Ei mitään sen kummempaa. Ei haikailua, ei menneessä elämistä, ei mitään muuta kuin valokuva, joka on miehelle tärkeä. Samalla tavalla kuin on se hänen äitinsä tai pappansa kuva, joka on myös siinä esillä.
Harva säilyttelee isänsa tai äitinsä kuvia takan reunalla.Kyllä minulla on. Myös isovanhempien kuvat on hyllyssä. Ei takan reunalla kun ei ole sitä takkaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole kenenkään kuvia esillä vaan katselen kuvia albumista ja tietokoneelta tarvittaessa. En vaan tykkää laittaa kuvia esille.
Enkä todellakaan pitäisi edesmenneen puolison kuvaa esillä, jos olisi uusi puoliso. Ajattelisin sitä uutta kumppania kuitenkin.
Sulla ei näköjään ole lapsia.
Juu ei ole. Tässä tapauksessa kuva olisi lasten huoneessa, mutta ei yhteisissä tiloissa.
Näköjään ei. Jos olisi, ymmärtäisit, että on todella tylyä lähteä määrittelemään, missä huoneessa lapset saavat pitää muistoa vanhemmastaan. Ne yhteiset tilat ovat myös lasten tiloja.
Lapset eivät ajattele noin monimutkaisesti. Kuva kun kuva jossain huoneessa ihan varmasti riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se exä on kuollut vasta eron jälkeen? Olisko teille silloin ok, että kuva laitetaan hyllylle?
Mammoille on kaikki OK. Hyllyn reunalla voi olla ex ja sen pelit ja vehkeetkin. Kaikki käy.
Uurnaa ei saa säilyttää kotona.
Uurnaa on saatava säilyttää vaikka yöpöydällä, sen kuolleen kuvan vieressä.
Mammat nyt adressi pystyyn tämän asian puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta on ollut vaikka 50 vuotta naimisissa ja suhde on päättynyt puolison kuolemaan, on täysin ymmärrettävää että leskellä on kodissaan puolison valokuvia.
Eikö 35 vuotta riitä?
Jos on kuin paita ja perse 35 vuotta ihmisen kanssa ja tämä yhtenä iltana kaatuu kuolleena maahan...
Tuo puoliso pysyy ikuisesti osana sinua.
Miten tähän tilanteeseen edes päästään? Siis että joudutaan miettimään, onko joku kuva PUOLISON kirjahyllyssä ok? Eikö seurusteluaikana ole tullut esiin, että leski vaalii muistoa myös edesmenneestä kumppanistaan, vai ihan yllättäenkö se kuva sinne vasta vihkivalojen jälkeen ilmestyy?
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän tilanteeseen edes päästään? Siis että joudutaan miettimään, onko joku kuva PUOLISON kirjahyllyssä ok? Eikö seurusteluaikana ole tullut esiin, että leski vaalii muistoa myös edesmenneestä kumppanistaan, vai ihan yllättäenkö se kuva sinne vasta vihkivalojen jälkeen ilmestyy?
Kai se kuva on ollut kirjahyllyssä jo alusta alkaen, heti naimakuppojen jälkeen eikä siitä osata päästää irti vaikka uutta elämää kovasti yritetään rakentaa jonkun onnettoman itseensä arvottomana näkevän ihmisraasun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä nyt on erilaisia esineitä kirjahyllyssä. Jollakin on Tuntematon Sotilas, toisella viinapullo, yhdellä lentopommi tai täytetty orava. Jollakin on valokuvia.
Ei tämä ole mitenkään ihmeellistä.
Mulla ei ole mitään noista, koska ne vaan rumentaa sisustusta. Ei siis ole edes kirjahyllyä vaan kirjat ovat piilossa kauniin kaapin sisällä. Kuvat ovat albumissa, kuvakirjoissa, tietokoneella ja omassa päässä.
Vaikuttaa siltä että tuolla sinun omassa päässä on ainakin paljon tyhjää tilaa käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän tilanteeseen edes päästään? Siis että joudutaan miettimään, onko joku kuva PUOLISON kirjahyllyssä ok? Eikö seurusteluaikana ole tullut esiin, että leski vaalii muistoa myös edesmenneestä kumppanistaan, vai ihan yllättäenkö se kuva sinne vasta vihkivalojen jälkeen ilmestyy?
Kai se kuva on ollut kirjahyllyssä jo alusta alkaen, heti naimakuppojen jälkeen eikä siitä osata päästää irti vaikka uutta elämää kovasti yritetään rakentaa jonkun onnettoman itseensä arvottomana näkevän ihmisraasun kanssa.
No jos se kuva on ollut siinä alunperinkin, niin miksi sen uuden kumppanin pitää alkaa mäkättämään siitä vasta puolisoasteella? Sama kuin muissakin asioissa, hyväksy kumppani sellaisena kuin se on tai etsi joku muu. Ihan turha alkaa räyhätä vasta papin aamenen jälkeen, jos asia on ollut koko ajan tiedossa.
Entä mitä sanotte siitä, että mies aloittaa suhteen uuden naisen kanssa jo silloin kun hänen vaimonsa makaa dementian takia vihanneksena hoitokodissa?
Minä uskon, että tavallaan nämä kuvasta kriiseilevät ovat oikeassa. Iso osa leskistä ei tule koskaan pääsemään edesmenneestä kumppanista yli sellaisella tavalla kuin nämä valittajat haluavat. Kyse ei ole exästä, jonka kanssa suhde on todettu toimimattomaksi, vaan ihmisestä jonka kanssa olisi haluttu jatkaa elämää ellei kuolema olisi tullut väliin. Jos tämä henkilö olisi elossa, niin nykyistä suhdetta ei olisi. Jos ei tätä hyväksy niin ei voi olla lesken kanssa. Onneksi moni pystyy ajattelemaan elämää vähän laajemmin ja ymmärtää, että kuolleelle on turha olla mustasukkainen. Mutta jos ei pysty niin kannattaa kiertää lesket kaukaa. Ja ehkä ylipäänsä ihmiset, joilla on takana pitkä ja merkityksellinen parisuhde. Ei sellainen poistu ihmisestä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi, tietenkin.
Ei rakkaus kuole, vaikka puoliso menehtyy.
Ei kuole, mutta ei se kuva sitä rakkautta todista. Rakkaus pysyy ilman kuvaakin.
Vierailija kirjoitti:
Olisi ok. Vaimo on selvästi ollut tärkeä ja rakas. Hyvä niin.
Isälläni on äitini kuva hyllyssä, vaikka uusi naisystävä on ollut jo pitkään äidin kuoleman jälkeen.
Mitenkään muutenhän tätä ei voi kertoa kuin kuvalla. Kuva katoaa niin rakkauskin, tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kannustaisin miestä pitämään kuvan esillä. Joo, minä olisin nykyinen puoliso (tai olenkin, mutta mies ei ole leski), mutta ymmärrän täysin että edesmennyt vaimo on osa elämää ja tulee aina olemaan. Lähes vaatisin että näin olisi.
Mieheni puhuu eksistään (kun suostuu heistä puhumaan - edes nimiä en tiedä) todella rumasti. Nimittelee, erot olivat heidän syytään ja ovat kaiken kaikkiaan hirveitä ihmisiä - ihanaa, kun minä olen niin ihana kerta kaikkiaan. Jepjee, jos ero tulis niin ihan varmaan puhuisi minusta kuin eksistään.. Minusta eksien/edesmenneen vaimon kunnioitus tuo vain lisäpisteitä. Osa elämää.
Tuokin kertoo ettei ole päässyt eksistään. Ei tarvitse kuvaa takan reunalle, kun lopputulos on sama - menneessä eläminen.
Ollaan oltu 10v yhdessä, miehen suhteet kestäneet max. vuoden. Eiköhän se ole
No onhan mies kiinni eksissään jos 10v jälkeen vielä niistä puhuu. Sehän on selvä asia.
Mulla ei ex käy edes mielessä, saatika rupeaisin niistä puhumaan kenellekään, varsinkaan nykyiselle.
Meillä jokaisella on menneisyys ja se on ok. Mutta arvostakaa nyt hyvät ihmiset itseänne edes sen verran, että vaaditte, että mies elää nykyhetkessä.
Olette arvokkaita itsenänne, ette muiden varjossa.