En voi viettää aikaa julkisissa paikoissa koska minulla ei ole kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Sitten on peiliin katsomisen paikka. Itsekin välillä surkuttelen yksinäisyyttäni mutta sitten muistan, että en ole oikein koskaan tehnyt mitään se eteen, että tutustuisin ihmisiin tai että vaalisin ystävyyssuhteita silloin kun niitä on.

Klisee, mutta kaikki on itsestä ja asenteesta kiinni.

mistäs sinä tiedät, mitä esimerkiksi minä olen asian eteen tehnyt. Minä tiedän kyllä, mitä on ystävyyssuhteiden vaaliminen. Mutta jos viimeiseen 10 vuoteen ei kukaan kaveri ole ottanut sinuun yhteyttä, vaan se aloitteentekijä olet aina ollut sinä, ei sitä vain loputtomiin jaksa. Juuri siksi olenkin joutunut menemään paikkoihin yksin, kun nämäkin sitten ovat olleet kiireisiä, vaikka olen heitä pyytänyt mukaan. Tälläkin hetkellä odotan kaverilta vastausta, olisiko hänellä aikaa lähteä kahville tai puistoon.