Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on tärkeämpää, se että mies on korkeakoulutettu vai se, että hän on oikeasti älykäs?
Kommentit (56)
Itse olen VTT ja sain psykologin ÄO-testistä 95, eli en oikeastaan edes ole keskiverto.
Opiskelukaveritkin tuntuivat ihan taviksilta. Mukavia perusihmisiä. Ei hyperälykkäitä eikä myöskään mitään tolloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi herrajumala. Kyllä usea korkeakoulutettu on ihan täys dumbo. Ei oikeaa älykkyyttä mitenkään "hankita".
ÄO on perinnöllistä. Esim. Magnus Carlsen tuli jo 13-vuotiaana shakin suurmestariksi ja päihitti pelaajia jotka ovat monen alan tohtoreita ja 50-60 vuotiaita jotka kirjoittaneet kirjasarjoja lajin tiimoilta sekä pelanneet aikoinaan olympialaisissa.
Tuollaista ei voi opettaa lapselle mitenkään, joko hänellä on tietynlaiset erittäin älykkäät aivot biologisesti tai sitten ei ole.
Ja vastavuoroisesti on 13-vuotiaita jotka eivät kykene edes kengännauhojaan sitomaan tai kirjoittamaan nimeään paperille vaikka miten yrittää opettaa, koska näiden ÄO on 60-70.
Ihminen ei lopulta ole muuta kuin kahden vanhempansa tuotos eikä voi hirveästi enempää yleensä odottaa.
Olisiko Magnus Carlsen shakin suurmestari, jos hän olisi syntynyt nigerialaiseen ja etiopialaiseen perheeseen?
Miksei voisi olla jos olisi vain harrastanut shakkia. Tietenkin on todettava, että yllämainituilla geeneillä tuskin.
mies52v
Yli viisikymppinen äijäkö ei muka vielä ymmärrä, mikä vaikutus ympäristöllä on lahjakkuuksien kehittymiseen?
En. Minusta ei supermensalaista olisi tullut sama missä olisin asunut. Minä uskon siihen mitä näen ja näen tietynkaltaiset ihmiset köyhissä maissa. Tämä riittää minulle.
mies52v
Ei todellakaan olisi tullut, siinä olet aivan oikeassa. Mutta lahjakas lapsi ei hyödynnä potentiaaliaan ilman oikeita olosuhteita. Ymmärrätkö tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi herrajumala. Kyllä usea korkeakoulutettu on ihan täys dumbo. Ei oikeaa älykkyyttä mitenkään "hankita".
ÄO on perinnöllistä. Esim. Magnus Carlsen tuli jo 13-vuotiaana shakin suurmestariksi ja päihitti pelaajia jotka ovat monen alan tohtoreita ja 50-60 vuotiaita jotka kirjoittaneet kirjasarjoja lajin tiimoilta sekä pelanneet aikoinaan olympialaisissa.
Tuollaista ei voi opettaa lapselle mitenkään, joko hänellä on tietynlaiset erittäin älykkäät aivot biologisesti tai sitten ei ole.
Ja vastavuoroisesti on 13-vuotiaita jotka eivät kykene edes kengännauhojaan sitomaan tai kirjoittamaan nimeään paperille vaikka miten yrittää opettaa, koska näiden ÄO on 60-70.
Ihminen ei lopulta ole muuta kuin kahden vanhempansa tuotos eikä voi hirveästi enempää yleensä odottaa.
Olisiko Magnus Carlsen shakin suurmestari, jos hän olisi syntynyt nigerialaiseen ja etiopialaiseen perheeseen?
Jos hänelle olisi annettu shakkilauta niin kyllä, koska maa jossa elää ei vaikuta aivorakenteeseen millään tavoin.
Parempi kysymys olisi se, olisiko esim. Einstein ollut suurtiedemies tai Carlsen maailman paras pelaaja, jos näitä olisi hakattu surkeiden vanhempien toimesta koko lapsuus ja estetty toteuttamasta itseään.
Tällöin se 140ÄO lapsikin voi muuttua vakavasti masentuneeksi ihmisraunioksi joka hädin tuskin pystyy syömään ja nukkumaan.
Ymmärsitkö sä nyt ollenkaan pointtiani? Älykkyys on vain osin perinnöllistä, ja älykkyyttä voi kehittää. Etenkin tuota älykkyysosamäärätesteissä pärjäämistä. Et voi kylvää maailman parasta siementä epäedulliseen maastoon, vaan se täytyy kylvää maailman parhaaseen maastoon, jotta niihin parhaisiin tuloksiin on mahdollista päästä.
Et saa down-lapsesta jotain mestariajattelijaa vaikka miten valmennat tätä. Tämän ÄO on biologisesti lukittu sinne 50-60 tasolle pysyvästi.
Vaikka opettaisit tälle jotain aivourheilua sata vuotta, ei tämä pärjäisi 5-vuotiaalle lapselle joka syntynyt 150 ÄO:lla.
Samoin esim. Alma Deutscher on säveltänyt kokopitkiä sinfonisia konsertteja ja oopperoita 20 eri soittimelle ja soittaa niistä itse viulua ja pianoa. 6 vuoden iässä.
Tyypillinen nainen voi hankkia vaikka tohtorikoulutuksen musiikin alalta eikä kykene samaan edes 40 vuoden iässä vaikka miten yrittäisi parhaansa.
Huomaatko sä itse, että sun esimerkit ovat ääripäitä? Jokaista almadeutscheria kohden on vähintään 10 yhtä lahjakasta, jotka eivät koskaan päässeet hyödyntämään lahjakkuuttaan.
Koulutus vastaa enemmän kyllä lukeneisuutta eikä varsinaista älykkyyttä, siksi vastasin sen. Minua kiinnostaa mitä mies tietää ja osaa soveltaa keskusteluissa, ei mikään pelkkä potentiaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on tärkeämpää. Koulutus takaa, että saa elää elämäänsä tietyn älykkyystason ylittävien ihmisten kanssa, vaikka eivät ihan huippuälykkäitä olisikaan. Näin ihmiselle tulee positiivinen elämänasenne ja ihmiskuva. Oikeastaan kivoimpia, positiivisimpia ihmisiä ovat koulutetut ja ei liian älykkäät.
Äliöiden kanssa jatkuva asioiminen masentaa älykkään, hän ajautuu päihteisiin tms. mitä kumppanilta en toivo. Koulutettuna älykäs törmää edes joskus ihmisiin jotka tunnustavat hänen osaamisensa. Yksinkertaiset ihmiset vain pitävät älykästä tyhmänä.
Voi kiitos päivän parhaista nauruista.
t. akateeminen, jonka työyhteisö on täynnä ääliöitä. Ääliöitä on niin älykkäissä kuin tyhmissäkin.
Koulutus ei takaa älykkyyttä, millään alalla, eikä älykkäät välttämättä edes hanki yliopistotasoista koulutusta. Opiskelu on usein ulkoa oppimista, eli hyvän muistin avulla pääsee jo pitkälle.
Jotenkin veikkaan, että akateeminen alasi ei ole oppimispsykologia :D
ohis
Älkää alentuko henkilöhyökkäyksiin. Se on niin raukkamaista ja turhaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi herrajumala. Kyllä usea korkeakoulutettu on ihan täys dumbo. Ei oikeaa älykkyyttä mitenkään "hankita".
ÄO on perinnöllistä. Esim. Magnus Carlsen tuli jo 13-vuotiaana shakin suurmestariksi ja päihitti pelaajia jotka ovat monen alan tohtoreita ja 50-60 vuotiaita jotka kirjoittaneet kirjasarjoja lajin tiimoilta sekä pelanneet aikoinaan olympialaisissa.
Tuollaista ei voi opettaa lapselle mitenkään, joko hänellä on tietynlaiset erittäin älykkäät aivot biologisesti tai sitten ei ole.
Ja vastavuoroisesti on 13-vuotiaita jotka eivät kykene edes kengännauhojaan sitomaan tai kirjoittamaan nimeään paperille vaikka miten yrittää opettaa, koska näiden ÄO on 60-70.
Ihminen ei lopulta ole muuta kuin kahden vanhempansa tuotos eikä voi hirveästi enempää yleensä odottaa.
Olisiko Magnus Carlsen shakin suurmestari, jos hän olisi syntynyt nigerialaiseen ja etiopialaiseen perheeseen?
Jos hänelle olisi annettu shakkilauta niin kyllä, koska maa jossa elää ei vaikuta aivorakenteeseen millään tavoin.
Parempi kysymys olisi se, olisiko esim. Einstein ollut suurtiedemies tai Carlsen maailman paras pelaaja, jos näitä olisi hakattu surkeiden vanhempien toimesta koko lapsuus ja estetty toteuttamasta itseään.
Tällöin se 140ÄO lapsikin voi muuttua vakavasti masentuneeksi ihmisraunioksi joka hädin tuskin pystyy syömään ja nukkumaan.
Ymmärsitkö sä nyt ollenkaan pointtiani? Älykkyys on vain osin perinnöllistä, ja älykkyyttä voi kehittää. Etenkin tuota älykkyysosamäärätesteissä pärjäämistä. Et voi kylvää maailman parasta siementä epäedulliseen maastoon, vaan se täytyy kylvää maailman parhaaseen maastoon, jotta niihin parhaisiin tuloksiin on mahdollista päästä.
Et saa down-lapsesta jotain mestariajattelijaa vaikka miten valmennat tätä. Tämän ÄO on biologisesti lukittu sinne 50-60 tasolle pysyvästi.
Vaikka opettaisit tälle jotain aivourheilua sata vuotta, ei tämä pärjäisi 5-vuotiaalle lapselle joka syntynyt 150 ÄO:lla.
Samoin esim. Alma Deutscher on säveltänyt kokopitkiä sinfonisia konsertteja ja oopperoita 20 eri soittimelle ja soittaa niistä itse viulua ja pianoa. 6 vuoden iässä.
Tyypillinen nainen voi hankkia vaikka tohtorikoulutuksen musiikin alalta eikä kykene samaan edes 40 vuoden iässä vaikka miten yrittäisi parhaansa.
Huomaatko sä itse, että sun esimerkit ovat ääripäitä? Jokaista almadeutscheria kohden on vähintään 10 yhtä lahjakasta, jotka eivät koskaan päässeet hyödyntämään lahjakkuuttaan.
Totta kai ymmärrän tuon. Ja ymmärrän myös sen että vaikka se tyttö tai poika masentuisi ja päätyisi vaikka osastolle, ei se ÄO sieltä pään sisältä katoa mihinkään.
Sen voi valjastaa käyttöön ihan millä vain hetkellä jos siihen jonkinlainen tilaisuus sattuu ikohdalle.
Tietenkin pitää olla otolliset kasvuolosuhteet ja myös kannustavat vanhemmat sekä yhteisö, että se lapsi pääsee toteuttamaan itseään. Jos tämä joutuu perheväkivallan takia huostaanotetuksi niin ei siinä paljoa sinfonioita sävelletä.
Koulutuksesta en piittaa, kunhan osaa käytännön asioita. Älykkyys on plussa mutta tärkeintä on viisaus eli se miten sitä tietoa käyttää.
Älykäs ihminen ei välttämättä ole viisas. Insinöörikään ei välttämättä ole kovin kätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on tärkeämpää. Koulutus takaa, että saa elää elämäänsä tietyn älykkyystason ylittävien ihmisten kanssa, vaikka eivät ihan huippuälykkäitä olisikaan. Näin ihmiselle tulee positiivinen elämänasenne ja ihmiskuva. Oikeastaan kivoimpia, positiivisimpia ihmisiä ovat koulutetut ja ei liian älykkäät.
Äliöiden kanssa jatkuva asioiminen masentaa älykkään, hän ajautuu päihteisiin tms. mitä kumppanilta en toivo. Koulutettuna älykäs törmää edes joskus ihmisiin jotka tunnustavat hänen osaamisensa. Yksinkertaiset ihmiset vain pitävät älykästä tyhmänä.
On selvä että korkeasti koulutettu on älykäs kun läpäisee koulutuksensa jne. Se ei kuitenkaan riitä parisuhteeseen. Olen ollut pitkään töissä isossa työpaikassa jossa on pilvin pimein tohtoreita ja professoreita ym. Olen itse taloushallinnossa. Kyllä heissä on monenlaista taaplaajaa. Ei se nyt ihan niin mene että korkeakoulutetut ovat positiivisia ja amikset jotain päihteidenkäyttäjiä. Ei auta jos on professori mutta on yhtä pihi kuin tuossa pihiysketjussa ja keräilee jugurttimukeja ja kulkee kulahtaneissa vaatteissa. Ei äly auta siinäkään jos on veemäinen m*ulkku luonteeltaan. Siellä ei ole kuin muutama sellainen joka miehenä herättää kiinnostuksen.
On kyllä ongelmallista väittää että nippelitiedolla ei tee mitään tai että tieto ei ole sama asia kuin älykkyys. Tosiasiassa ilman tietoa tai oletuksia ei voi myöskään päätellä mitään. Puhutaan prioritiedosta. Tieto kuitenkin muodostaa älykkyyden perustan tai frameworkin missä sitä älykästä päättelyä voi harrastaa. Esimerkiksi jos haluat pelata shakkia, sinun on tiedettävä säännöt. Shakissa säännöt ovat vielä helpot omaksua, mutta kun mennään fysiikkaan, niin hallittava tietomäärä on paljon suurempi ja vaikeammin ymmärrettävissä että pääsee edes alkuun ja kehittämään uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ongelmallista väittää että nippelitiedolla ei tee mitään tai että tieto ei ole sama asia kuin älykkyys. Tosiasiassa ilman tietoa tai oletuksia ei voi myöskään päätellä mitään. Puhutaan prioritiedosta. Tieto kuitenkin muodostaa älykkyyden perustan tai frameworkin missä sitä älykästä päättelyä voi harrastaa. Esimerkiksi jos haluat pelata shakkia, sinun on tiedettävä säännöt. Shakissa säännöt ovat vielä helpot omaksua, mutta kun mennään fysiikkaan, niin hallittava tietomäärä on paljon suurempi ja vaikeammin ymmärrettävissä että pääsee edes alkuun ja kehittämään uutta.
Ei se jalkapallon tai shakin sääntöjen osaaminen ketään tee Ronaldoksi tai Carlseniksi. Säännöt osaavat miljardit ihmiset. Kourallinen heistä muodostuu lajien absoluuttiseksi eliitiksi joita on vaikea tai mahdoton haastaa siksi koska nämä osaavat soveltaa taitojaan ja tietojaan niin hyvin.
Kansalaistutkijoiden tekemien laajojen tutkimusten mukaan suurin osa todella älykkäistä enkkuneroista ja matikkaneroista on apukoulupudokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Suomessa ei hanki korkeakoulutusta ei todennäköisesti ole kovinkaan älykäs. Korkeakoulutus ja älykkyys taas korreloivat todella vahvasti. Vastaus siis koulutus.
Paksu ja suonikas on kyllä tärkeempi kuin muka älykäs ja kirja viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutus vastaa enemmän kyllä lukeneisuutta eikä varsinaista älykkyyttä, siksi vastasin sen. Minua kiinnostaa mitä mies tietää ja osaa soveltaa keskusteluissa, ei mikään pelkkä potentiaali.
'
Omien empiiristen kokemusteni perusteella väitän, että älykäs ihminen hankkii itse tietoa mitä erilaisimmista asioista, eli on ns. omaehtoisesti lukenut, vaikka ei olisi korkeakoulutettu.
Olen joskus ennenkin kertonut täällä ystäväpiiristämme. Siihen kuuluu mitä erilaisemman koulutustaustan omaavia ihmisiä tohtorista ammattikoulun käyneisiin ja kaikkea siltä väliltä.
On ollut mielenkiintoista huomata, että eräs amis-ystävämme on selkeästi laaja-alaisemmin kiinnostunut asioista, eli hän on käytännössä ainoa meistä, joka kykenee asiantuntevasti keskustelemaan esim. fysiikan tohtorin kanssa, mutta myös ekonomistin. Hänen intohimonsa on tiedon hankkiminen laajasti eri alueilta, mutta hän nauttii saadessaan tehdä käsillään töitä, eikä vaihtaisi työtään mihinkään muuhun.
Kyllä yliopistokoulutus vaatii tietyn tason älykkyyttä ja lisäksi sen myötä on lukenut edes jotain, eli valitsen tämän.
Ei koulutuksella ole periaatteessa väliä, mutta enpä jaksaisi olla ihmisen kanssa joka on tyhmä ja sivistymätön. Ja sellainen voi olla vaikka rohvessori
Voi kiitos päivän parhaista nauruista.
t. akateeminen, jonka työyhteisö on täynnä ääliöitä. Ääliöitä on niin älykkäissä kuin tyhmissäkin.
Koulutus ei takaa älykkyyttä, millään alalla, eikä älykkäät välttämättä edes hanki yliopistotasoista koulutusta. Opiskelu on usein ulkoa oppimista, eli hyvän muistin avulla pääsee jo pitkälle.