Miten tiukka paikka koulutetuille vanhemmille on...

Vierailija kirjoitti:

Ja se, että ei kirjoita pitkää matikkaa on vähän kuin lukio olisi mennyt hukkaan. Sulkee niin monia ovia.

Meillä tähdätään Helsingin yliopistoon ja mikään muu yliopisto ei käy. Eihän niissä muissa saa edes kunnon koulutusta😎😂

Diplomaatin uraan tähtää meidän nuori vanhempiensa toivomuksesta.

Mitä ovia se sulkee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän piireissä lukiota ei ajatella minään jatkokoulutuspaikkana, vaan osana peruskoulutusta. "Koulu" on 12-vuotinen, alkaen peruskoulun 1. luokalta ja päättyy lakkiaisiin. Sen jälkeen alkaa vasta se kouluttautuminen johonkin. En tunne ketään, joka ei olisi käynyt lukiota. Tai siis tiedän, mutta tuttava- ja perhepiirissä ei tällaisia ole. 

Minulla on kolme lasta. Nuorin menee ensi syksynä lukioon (joo, menee, ei mitään mahdollisuuttakaan sellaiseen keskiarvoon, jolla ei haluamaansa lukioon pääsisi) ja kaksi vanhempaakin ovat lukioon menneet. Sekä esikoinen että keskimmäinen pääsivät siihen lukioon, johon hakivat. Keskimmäisen 9,8 keskiarvo olisi riittänyt luulenpa mihin vain. 

Miten muuttui 9,8 ka lukiossa? Vai pysyikö samana?

Eri, mutta mun siskon yo ka oli 9,8 (ainoastaan liikunta 8).

Tällähän ei ole mitään merkitystä. Yo tulokset ainoastaan vaikuttaa.

Mun lapsi on ahkera mutta hänellä on lukivaikeus sekä lähimuistin häiriö, eli ei muista esim kuulemaansa lukujonoa. Näistä johtuen kasin keskiarvo on ollut kovan työn takana mutta siinä tällä hetkellä ollaan. Ysiluokka vielä peruskoulua jäljellä ja katsotaan miten käy. Lapsi itse toivoo lukiopaikkaa, minulle asialla ei ole niin suurta merkitystä, mutta olen hänen puolestaan pettynyt, jos hän ei saa toivomaansa. Hän yrittää niin vimmatusti tehdä parhaansa.

Vierailija kirjoitti:

Upskill kirjoitti:

Itsehän menin amis->AMK ja tienaan tällä hetkellä päälle 5000 € / kk brutto softadevaajana, ihan Suomessa. Ei se ole se koulutus, vaan se mitä osaat. Jos osaamisesi on arvokasta työnantajalle, niin palkkakin on kohdallaan.

Taas amikset jaksavat jauhaa palkoistaan. Onko elämän ykkösjuttu se kuinka arvokas työntekijänä on jollekin työnantajalle?

Onhan se jonkinlainen mittari omasta arvosta työmarkkinoilla ja merkki siitä, että on työssään hyvä. 5000€ ei kauhean kummoinen palkka koodaajalle ole, mutta ei huonokaan, moni tekee pienemmälläkin palkalla. 

Kyllä mä itse olisin ennemmin kohtuuhyväpalkkainen AMK-tutkinnon suorittanut kuin pienipalkkainen maisteri. Ei se maisterin titteli kauheasti lämmitä jos yrität elättää perhettä ja maksaa asuntolainaa jollain alle 3000€ brutolla (mitä monet maisterit saa).

Vierailija kirjoitti:

Ja se, että ei kirjoita pitkää matikkaa on vähän kuin lukio olisi mennyt hukkaan. Sulkee niin monia ovia.

Meillä tähdätään Helsingin yliopistoon ja mikään muu yliopisto ei käy. Eihän niissä muissa saa edes kunnon koulutusta😎😂

Diplomaatin uraan tähtää meidän nuori vanhempiensa toivomuksesta.

Vai vaatimuksesta? Sääliksi käy lapsiparkaa kun pitää luopua omista toiveista ja ehkä jopa kutsumuksesta jotta vanhemmat rakastais.

Kyllä se painostus näkyy jo pienestä pitäen näillä akateemisen koulutuksen saaneilla vanhemmilla. Tiedän perheen jossa kolmesta pojasta jokainen on hakeutunut opiskelemaan samoja aloja yliopistossa kuin vanhempansa ja politiikkaan ollaan puoliväkisellä puskemassa jokaista, vaikka ei heitä kiinnostaisikaan. Oman lapseni annoin itse valita uransa, ja päätyi ammattikoulun kautta ammattikorkeaan ja vakituiseen työhön  hyvällä palkalla.

Yhä enemmän näkee tuota että koulupäättyy suvun mielestä lakkiaisiin.  Ajatelkaa koko, valtavan lähiön Matinkylä alueelle ei rakennettu yhtään lukiota. Silloin vasemmalle kallellaan oleva Haka ja Espoon sossut olivat päättämässä että lapset pannaan Ammikseen hankkimaan oikean duunariammatti itselleen. Onhan näin ajattelevia vieläkin. Ensimmäiset taloyhtiöt olivatkin kovan rahan omistusuntoja ja tietenkin heidän lapset menivät oppikouluun , ei ammattia vaan sisvistystä hakemaan. Haukilahden Yhteiskoulu ja Tapiolan yheiskoulu otti heidät suojaansa, ja kaikille saatiin valkolakit. Lukioon vaadittu keskiarvo kohosi jossain vaiheessa sitten jo yli yhdeksän. Ei ennenkään yliopistoon meidän vanhemmilta vaadittu korkeaa keskiarvoa,  vaan piti olla rahaa, eikä köyhemmille nuorille ollut automaattista opintolainaa,  ja asuntoja.