Arvostatko käsitöitä lahjana?
Sain virkatun parisängynpeiton. Minusta ihan kamala mutta pakko käyttää kun en tahdo loukata tekijää (äiti) Virkannut tuota varmaan vuoden.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Arvostan! Onko kalastajanlangasta virkattu? Musta ne on ihania, isäni osti mulle sellaisen kirpparilta muutama vuosi sitten.
Isäsi osti sinulle sängynpeiton? Voi herranen aika
Lasten kanssa ihaillaan kaikkea itsetehtyä, näyttivät ne miltä tahansa. Aikuisten tekemien pitää olla sellaisia että ostaisi ne kaupasta itsekin. Ei mitään säälipisteitä, ai kun olet hienon osannut tehdä ja käyttänyt siihen kaiken vapaa-aikasi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan! Onko kalastajanlangasta virkattu? Musta ne on ihania, isäni osti mulle sellaisen kirpparilta muutama vuosi sitten.
Paljonko näistä pyydetään kirpparilla?
Isäni maksoi siitä ainakin 100 e. En tarkkaan muista.
Ok, no ihan ymmärrettävää. Työhön käytetty aika on niin pitkä että halpa se on vielä oikeastaan silloinkin.
Näitä on Torissa ym. myynnissä vaikka kuinka paljon ihan pikkurahalla. Tuo 100 euroa on ollut paljon siihen nähden.
Itsellänikin oli virkattu sängynpeitto, jota en koskaan käyttänyt, mutta peiton lahjoittajaan liittyi kaunis tarina. Ja kuinka ollakaan, nyt vähän päälle parikymppinen tyttäreni tykkää sängynpeitosta kovasti ja vei sen kotiinsa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan! Onko kalastajanlangasta virkattu? Musta ne on ihania, isäni osti mulle sellaisen kirpparilta muutama vuosi sitten.
Isäsi osti sinulle sängynpeiton? Voi herranen aika
Joo, niin osti. Oliko tässä jotain mielestäsi pöyristyttävää?
Onpa kylmää porukkaa täällä. Tekopyhää ekologista elämäntapaa tai kertakäyttökulttuuria, voi herranen aika! Arvostakaa toisia ihmisiä, heidän työtään ja taitojaan ja opetelkaa itsekin. Käsityöt ovat ihana harrastus!
En arvosta. Ongelmana on, ettei sellaista voi heittää pois. Käyttöön ei missään tapauksessa tule. Menee kaapin perälle kiusalliseksi muistoksi kiusallisesta lahjasta.
Arvostan ja en eli en halua, että kukaan tuo jonkun ison sisutusjutut (oli se sitten raanu, pöytäliina, päiväpeitto jne). Mutta jos joku antaa valita mallin ja sanoo tekevänsä minulle, toki arvostan. Villasukat yms pienet käyttöön menevät jutut tyyliin "näitä aina tarvii" ovat ok.
Vierailija kirjoitti:
Onpa kylmää porukkaa täällä. Tekopyhää ekologista elämäntapaa tai kertakäyttökulttuuria, voi herranen aika! Arvostakaa toisia ihmisiä, heidän työtään ja taitojaan ja opetelkaa itsekin. Käsityöt ovat ihana harrastus!
Enhän minä kaupastakaan osta jotain päiväpeittoa mistä en tykkään tai jos en tarvi. Miksi ihmessä pitäisi jonkun toisen maun mukainen ja ehkä ihan mulle tarpeeton peitto ottaa käyttöön?
Arvostan, sillä en osaa itse mitään.
Olisi kiva saada itsetehty linnunpönttö.
Vierailija kirjoitti:
Arvostan käytännöllisiä.
Upea taulu olisi hieno lahja, mutta semmoisia ei tule. Miehen sisko maalaa, ja kauneimmat on antanut omalle tyttärelleen ja meidän seinällä (mies saanut lahjaksi) on joku haalea, väritön maisemakuva. Harmi, koska osaa maalata upeita juttuja.
Taulu ei ole yleensä käsityötä (jos maalauksesta puhut) eivätkä taidemaalarit käsityöläisiä.
Eräs sukulainen toi kuitenkin aikoinaan juhlaan käsityö-kategoriaan menevän taulun: nahkapaloista sommitellun kukkataulun. Tekele oli niin ruma, että vieläkin menee kylmät väreet mutta saaja tykkäsi. Eli nappiin meni vaikka minä (lievästi sanottuna) en tykännyt.
Arvostus käsitöihin on kiinni naisen osaamisesta tai halusta opetella.
Arvostan käsitöitä, mutta en välttämättä lahjana. Siitä voi tulla saajalle todellinen riesa, kun ei ole syystä x hyvä tai mieluinen eikä kehtaa poiskaan heittää. Olen saanut aivan järkyttäviä käsitöitä lahjaksi, joista osa on lentänyt roskiin. Aina kiitän kauniisti enkä antajalle kerro, jos päätyy mappiin ö. Enhän minä tykkää kaikista tehdasvalmisteisistakaan lahjoista, enkä ymmärrä, miksi käsintehty olisi automaattisesti upeaa ja suorastaan pyhää.
Suurin enemmistä käsintehdyistä lahjoista on mielettömän hienoja, mutta niitä kaikkia yhdistää ajatus. Antaja on pysähtynyt miettimään, mikä ilahduttaisi juuri minua sen sijaan, että on roiskaissut jotain kasaan. Osittain suhtautumiseeni vaikuttaa se, että teen itse käsitöitä paljon eri tekniikoilla. Minulle ne ovat tavaroita siinä missä muutkin. Yleensä vaan laadukkaampia ja hienompia kuin made in chinat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan! Onko kalastajanlangasta virkattu? Musta ne on ihania, isäni osti mulle sellaisen kirpparilta muutama vuosi sitten.
Isäsi osti sinulle sängynpeiton? Voi herranen aika
Oon minäkin ostanut lapsille sisustustarvikkeita, kun ovat muuttaneet omilleen. Itse ovat toki valinneet tai ilmoittaneet, millaisen haluavat, kun olen tarjoutunut jotain tarpeellista hankkimaan.
Mä arvostan, haluaisin itse osata tehdä käsitöitä niin varmaan siksi jonkun omatekemä leikkuulauta tai pitsiliina tuntuu tosi luksukselta. Mutta ymmärrän kyllä että kaikki käsityöt ei ole omaan makuun vaikka kuinka hienoja olisi. Itse en ole niin tarkka esteettisesti/sisustajana niin mulle voi lykätä kaikki sinapinruskeat viltit ja veistetyt puukarhut. :D
Vierailija kirjoitti:
Onpa kylmää porukkaa täällä. Tekopyhää ekologista elämäntapaa tai kertakäyttökulttuuria, voi herranen aika! Arvostakaa toisia ihmisiä, heidän työtään ja taitojaan ja opetelkaa itsekin. Käsityöt ovat ihana harrastus!
Relax. Käsityöt on sulle varmaan ihana harrastus, mutta kaikki ei silti välttämättä pidä kauniina harrastuksesi lopputulosta. Olen kaukana kertakäyttökulttuurin harrastajasta, mutta haluan silti kotiini esineitä, joita itse pidän kauniina. Näitä löytää kyllä käytettynäkin, ei sillä ole mitään tekemsuitä "tekopyhän elämäntavan" kanssa. Onko se sitten ekologista ostaa jatkuvasti jotain aineksia harrastustaan varten (maaleja, rankasti käsiteltyjä lankoja, mitä hyvänsä nyt onkin), tuhlata niitä kättensä jälkiin ja sitten on nurkat ja tuvat täynnä tätä omaa tuotosta, jota pitää tuupata lahjaksi sinne tänne ja tuonne? Mieti sitä.
Jos tekijällä on saajan värimaailma hallussa niin kyllä. Mikäli ei niin se herättää vain inhoa.
Vierailija kirjoitti:
Mä arvostan, haluaisin itse osata tehdä käsitöitä niin varmaan siksi jonkun omatekemä leikkuulauta tai pitsiliina tuntuu tosi luksukselta. Mutta ymmärrän kyllä että kaikki käsityöt ei ole omaan makuun vaikka kuinka hienoja olisi. Itse en ole niin tarkka esteettisesti/sisustajana niin mulle voi lykätä kaikki sinapinruskeat viltit ja veistetyt puukarhut. :D
Kunnon käsityöläinen joka arvostaa saajaa kysyy kyllä väreistä jne. vaikka kiertotietä.
No jaa. Hankalia on just tuollaiset isot jutut, jotka vaikuttaa sisustukseen tms. Ei näitä muutenkaan kannattaisi hankkia lahajaksi, jos ei ole varma lahjansaajan mausta.
Toki perusjutut, kuten villasukat on aina jees.
Arvostan. ❤️