Onko muita joilla EI OLE omaa/Vanhempien kesämökkiä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole ollut koskaan mökkiä, eikä ole kavereillakaan. Tää tuntuu tosi ikävältä, kun iso osa tuntuu pitävän itsestäänselvyytenä, että se mökkihän on jokaisella käytössä. Jopa lääkäri on syytellyt miksi en mee mökille rentoutumaan. Joo-o. 

Kiva kuulla jatkuvasti miten suomalaiseen kulttuuriin kuuluu mökkeily ja rantasaunat. No, kumpaankaan ei itselläni ole pääsyä, en kai ole suomalainen. 

Sama juttu täällä, ei ole vanhemmilla ollut koskaan eikä itsellä. Eikä ollut isovanhemmilla. Suku on asunut kaupungeissa jo useamman sukupolven. Toisessa suvussa on ollut iso sukuhuvila, mutta se meni kun yksi sukulainen kavalsi sukuomaisuuden. On ikävää, olisi aivan ihanaa viettää aikaa luonnossa. Kaikkein ihaninta olisi, kun olisi sama mökki missä olisi ollut lapsesta asti, kaikkein ihaninta jos olisi ollut suvussa pitkään, jopa suvun mailla. Mutta kun ei niin ei. Haaveilen kyllä mökin ostamisesta.

Mitä ällöttävää on vuokramökissä? Onko hotellitkin yhtä ”ällöjä”?

Onhan niitä montaa eritasoa ja eri pituisiksi ajanjaksoiksi viikonlopusta vuosiin

Ei ole. Eikä ole vanhemmilla. On tosiaan ikävää, kun kaikki pitävät itsestäänselvyytenä, että onhan sitä mökki kaikilla ja monilla useitakin suvussa. No, ei ole.

Lapsena kaikki menivät mummolaan maalle. Paitsi minä, kun isovanhempani asuivat kaupungissa. Tuntui aika ulkopuoliselta, kun koulukirjoissakin mummot olivat aina maalla asuvia jotka kutoivat sukkaa.

En ole ikinä ymmärtänyt, miksi pitäisi olla oma mökki, jos on oma piha. Nytkin fiilistelen omalla pihalla tätä ihanaa lämpöä ja olen tyytyväinen, kun ei tarvitse touhottaa mökille juhannukseksi. Täällä kotona on kaikki mukavuudet ja jos mieli tekee vaihtaa maisemaa, niin sitten vaan reissun päälle. Tällaisella lämpöisellä kelillä mökilläkin toki viihtyisi, mutta sitten kun sattuu se kylmä ja sateinen kesä, ja silti pitää joka perjantai painaa mökille, koska se mökki on tullut hankittua... sitä ei voi ymmärtää.

Jos tarve mökille on vähäinen, ei kannata haaveilla 300 tonnin huvilasta. Kyllä järvenrantamökkejä löytyy myös alle sadalla tonnilla jopa pk-seudun lähettyviltä, jos kelpaa hiukan pienempi mökki, kuten vaikka sellanen jossa on vain tupa, sauna ja puucee. 

Vierailija kirjoitti:

300000? Otapas nollia pois.

Niitä saa halvallakin.

Itseasiassa ei oikeastaan saa. Järven ranta, sisävessa, vesijohto, sähköt. Max 90 min Helsingistä (jossa asumme). Ap

Ei ole, mutta pitkäntähtäimen suunnitelmassa oma piilopirtti on.

Ei läheskään kaikilla ole mökkiä, ja niistäkään joilla on, harvalla se on 300 000 euron huvila lähellä kotipaikkaa.

Monen mökit ovat satojen kilometrien päässä, pieniä lautamökkejä, ränsistyneitä mökkejä tms. Vedettömiä ja/tai sähköttömiä mökkejä on yhä monella. Monella myös mummonmökki ilman rantaa. Eli jos "samaan" haluat päästä, osta jostain Itä-Suomesta muutaman kymmenen neliön kunnostamaton 60-70-luvun mökki ulkohuussilla. Ei maksa maailmaa.

Mitä te höpötätte pikkurahoista? Ap kirjoitti 300 000 tonnia, sillä hommaa introvertillekin mökkipaikan jossa ei naapurit ahdista.

Ei ole, eikä tule.

Tarvittaessa vuokraan mökin.

Vierailija kirjoitti:

Ei läheskään kaikilla ole mökkiä, ja niistäkään joilla on, harvalla se on 300 000 euron huvila lähellä kotipaikkaa.

Monen mökit ovat satojen kilometrien päässä, pieniä lautamökkejä, ränsistyneitä mökkejä tms. Vedettömiä ja/tai sähköttömiä mökkejä on yhä monella. Monella myös mummonmökki ilman rantaa. Eli jos "samaan" haluat päästä, osta jostain Itä-Suomesta muutaman kymmenen neliön kunnostamaton 60-70-luvun mökki ulkohuussilla. Ei maksa maailmaa.

Kelpais ihan hyvin, mutta yksineläjänä ei nyt oo varaa tohonkaan, eikä tosiaan lähipiirissä ole niitä mökillisiä ylipäätään, saati sellaisia jotka kutsuisi kylään. Vaikka sehän se luksusta olis että olis ihan oma mökki eikä olis kenenkään toisen nurkissa. Sais ihan rauhassa latailla akkujaan. Oikeestaan kaipaan lähinnä sitä, että pääsis välillä kauas tästä hemmetin hälystä. Puitteet ei oo niin tärkeet, tosin toki ois kiva jos luonto ympärillä olis kaunis eikä talo ois semmoinen romisko että tarttis pelätä sen romahtamista tai kummituksia.

Ei ole huvilaa.

Myin perimäni Turun Kakskerrasta nelisen vuotta eikä ollut huolta olla 2 kk lomautettuna korona-aikanakaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on kauhean pieni maa, jossa kaikki haluaa sulautua joukkoon ja olla mahdollismman homogeenisiä. On "pakko" olla mökki, talo, talossa sauna, pihalla auto, lapsille trampoliini ja kesällä matkustetaan Espanjaan. Kahvitauolla höpistään Putouksesta tai muusta yhdentekevästä asiasta. On ymmärrettävää, että joukkopaineen alla haluat mökin. Itse muutin ulkomaille maahan, jossa on ok olla mökitön, autoton ja elää ihan omantyylistä elämää.

Jospa olisit vaan kehittänyt itsetuntoasi sen verran, että olisit pärjännyt joukkopaineessa erilaisena. :D

Ei ole omaa eikä vanhempien mökkiä. Ei ole varaa ostaa omaa eikä halua maksaa itseä kipeäksi viikon vuokrauksesta. Joten toistaiseksi emme mökkeile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei läheskään kaikilla ole mökkiä, ja niistäkään joilla on, harvalla se on 300 000 euron huvila lähellä kotipaikkaa.

Monen mökit ovat satojen kilometrien päässä, pieniä lautamökkejä, ränsistyneitä mökkejä tms. Vedettömiä ja/tai sähköttömiä mökkejä on yhä monella. Monella myös mummonmökki ilman rantaa. Eli jos "samaan" haluat päästä, osta jostain Itä-Suomesta muutaman kymmenen neliön kunnostamaton 60-70-luvun mökki ulkohuussilla. Ei maksa maailmaa.

Kelpais ihan hyvin, mutta yksineläjänä ei nyt oo varaa tohonkaan, eikä tosiaan lähipiirissä ole niitä mökillisiä ylipäätään, saati sellaisia jotka kutsuisi kylään. Vaikka sehän se luksusta olis että olis ihan oma mökki eikä olis kenenkään toisen nurkissa. Sais ihan rauhassa latailla akkujaan. Oikeestaan kaipaan lähinnä sitä, että pääsis välillä kauas tästä hemmetin hälystä. Puitteet ei oo niin tärkeet, tosin toki ois kiva jos luonto ympärillä olis kaunis eikä talo ois semmoinen romisko että tarttis pelätä sen romahtamista tai kummituksia.

Samaa mieltä. Ei sen mikään ökymökki tarvitsisi olla. Kunhan olisi luontoa ja vettä olisi jossain lähettyvillä, vaikka sitten pyöräilymatkan päässä. Eikä tarvitsisi olla sähköjä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Kunhan olisi sievä ja tosiaan niin, ettei nyt suoraan romahtamassa lahona päälle ja luonnon keskellä. Ja ei, itsellänikään ei ole edes tuohon nyt varaa, mutta haaveissa on. 

Vanhemmilla ei ollut, äidillä oli 10v ajan asuntovaunu ja paikka rannalla.

Itsellä on okt vähän syrjemmässä ja kaupunkiasunto kesämökkinä miehen kotiseudulla. Mies menee metsäänsä ja me lasten kanssa kaupungin uimarannalle :)

Inhoan mökkeilyä, ellei kyseessä ole tilava kesäasunto kaikilla herkuilla.

En tajua, miten ihmiset jaksavat kaikkea. Työpäivät, työmatkat, lasten kuskaamiset päiväkotiin ja harrastuksiin, kaikki kotityöt, kaupassa käymiset ja muut asioinnit, omat harrastukset jne. Tähän päälle vielä mökki ja siellä uusi satsi kotitöitä ja pihatöitä sekä tavaroiden pakkaaminen ja raahaaminen paikasta toiseen. Syke nousee pelkästä ajatuksesta. Minusta ei olisi tuohon. Puhumattakaan raha-asioista.

Ei ole varaa.

Rikkailla ja porvareilla on mökit.

Ei duunarilla kuin vuokrakämppä.

Taidan olla outolintu. Olen jo 47-vuotias. Vanhemmillani ei ole koskaan ollut mökkiä, eikä minulla itselläni. Siskoni miehellä on heidän sukunsa peruja mökki alle tunnin matkan päässä. Sinne usein minuakin kutsuvat, ja menenkin, jos vain jostain saan kyydin, sillä autoa minulla ei myöskään ole. En suhtaudu mökkeilyyn millään lailla intohimoisesti. Lähden kavereiden mökeille viikonlopuksi, jos kutsutaan eikä muita suunnitelmia ole, mutta en mökin vaan kavereiden seuran vuoksi.

En ole koskaan oikeastaan tullut edes ajatelleeksi oman mökin hankkimista, mutta jos sellainen olisi jostain vaikka perintönä tullut, niin voisin hyvin kuvitella pitäväni sen.

Rahasta ei ole kiinni, omistan nytkin velattoman 4h+keittiö asunnon stadissa, ja sijoituksia on lisäksi sen verran että mökki irtoaisi helposti ilman lainaa.