Onko muita joilla EI OLE omaa/Vanhempien kesämökkiä?
En tunnustaudu mökki-ihmiseksi alkuunkaan. Kuitenkin olen alkanut mökkiä kaipaamaan. Kaikki tuntuvat olevan menossa mökeilleen pitkin kesää. Itse en halua muiden nurkkiin mökkivieraaksi. Extrovertti puolisoni ei näe ongelmaa siinä, että menisimme esim hänen serkun tai siskon mökille (Johon meidät on kutsuttu). Itselle ajatus on painajainen, olen täysin eritahtinen ihminen kuin nämä työteliäät aamuvirkut. Lounas syödään klo 12 ja se on aika jolloin minä haluaisin vielä juoda aamukahvia.
Taloudellisesti mökin hankkiminen olisi mahdollista, mutta tuntuu ylimitoitetulta laittaa 300 000 tonnia mökkiin järven rannalla, jos haluaisi viettää mökillä aikaa max 2 viikkoa vuodesta. Vuokrattavat mökit ovat Usein tasoltaan onnettomia ja myös ajatuksena ällöttävä.
Muita samassa tilanteessa?
Kommentit (82)
Ei ole eikä enää koskaan tule. Myin kolme vuotta sitten ja ostin matkailuauton.
Me on juuri ostettu mökki, tätä ennen mökkeiltiin vuosivuokralla neljä vuotta. Aiempina vuosina on käyty appivanhempien mökillä, mutta sinne on 2,5h matka. Ja appivanhemmat ja sukuriidat. No nyt tuo tulee puoliksi miehelle perintönä ja menee myyntiin.
Minä koen, että tämä on ikäjuttu. Nuorempana oli matkustaminen tärkeää. Nyt tuntuu että alkaa jo se matkustaminen riittää, kesähuveiksi riittää veneily ja mökkeily. Ostettiin läheltä niin että ollaan mökillä reilusti alle tunnissa. Mies voi tehdä siellä etätöitä ja minäkin voin ehkä käydä töissä mökiltä käsin, tai ainakin pääsen useammin mökille kuin aiemmin, kun vapaani eivät aina ole viikonloppuna.
Ei se kaukana oleva mökki toimi työikäiselle ja kun eläkeikä on nousussa, siinä ei eläkeläisenä hirveän monta hyvää mökkeilyvuotta ole, ennen kuin terveys alkaa reistata. Mutta lähellä olevalla mökillä tulee käytyä useammin. Mieluummin sitä maksaa enemmän mökistä, jota voi käyttää enemmän.
Melkein samoja mietteitä! :D
Mä en ole koskaan mökeillä viihtynyt, mutta joku hemmetti iski tänä vuonna, että voishan sitä joskus jossain mökkeilläkin. Mä olen siis lapsena viimeksi mökillä ollut ja nyt 40 vuotta myöhemmin tuli tarve mökkiytyä.
Nimenomaan oma mökki. En mä lähde muiden nurkkiin edes piipahtamaan. Äidilläni on mökki, samoin veljellä ja joka vuosi ollaan kutsu saatu. En ole käynyt, enkä mene nytkään. Ei vaan miellytä piipahdella, kun äidin mökkielämä on työleireilyä ja veljen mökillä on myös vaimon sukulaisia. Ei ns. omaa rauhaa ollenkaan jne.
En edes ole tajunnut, että mökit maksaa noin pirukseen. Sillähän saa jo asunnon, jossa asua ympäri vuoden. Vuokramökit on aina vuokramökkejä. Kaveri harrastaa mökkivuokrailua ja tykkää, kun pystyy valitsemaan erilaisia ja näkee Suomea eri puolelta.
En ole edes miehelle tästä vimmasta sanonut ääneen. Se pitäisi mua aivan kahjona. Luulis, että mut on vaihdettu. Mutta mieltä tää jäytää kuin vauvakuume aikoinaan.
Suomi on kauhean pieni maa, jossa kaikki haluaa sulautua joukkoon ja olla mahdollismman homogeenisiä. On "pakko" olla mökki, talo, talossa sauna, pihalla auto, lapsille trampoliini ja kesällä matkustetaan Espanjaan. Kahvitauolla höpistään Putouksesta tai muusta yhdentekevästä asiasta. On ymmärrettävää, että joukkopaineen alla haluat mökin. Itse muutin ulkomaille maahan, jossa on ok olla mökitön, autoton ja elää ihan omantyylistä elämää.
Hankkikaa ihmeessä mökki. Minulta on jossain vaiheessa tulossa 500m rantaviivalla ja vesialueilla tontti. Pitäkää nyt intoa yllä.
Ei ole mökkiä meillä, ei ollut vanhemmillani eikä ole anopillakaan. Mitään mökkikutsuja emme saa. Ystävillämme on kesämökit, mutta emme ole käyneet niissä koskaan. Meillä ei ole autoa eikä minulla ole edes ajokorttia.
Mökkeily on hankalaa, koska vapaapäiviä on vuodessa kuitenkin aika vähän. Jos olisi oma mökki, sinne olisi pakko mennä, huvitti tai ei.
Olen toki harkinnut asiaa jo monta vuotta, etenkin kun isäni lapsuusmökki on myynnissä taas.
Ei ole minulla eikä vanhemmillani omaa mökkiä. Mökistä olen haaveillut pitkään, mutta ei valitettavasti ole rahallista mahdollisuutta. Kesäisin olisi ihana vietää mökillä aikaa, soutaa, uida, heittää tikkaa ja muita aktiviteetteja. Jos olisi mökkiin varaa, niin ostaisin sellaiselta sijainnilta, että siellä voisi viettää myös viikonloppuja, muuten tuntuisi turhalta, kun ei sitä lomaakaan niin kauheasti ole.
Minulle kävisi hyvin myös sellainen sukulaisten yhteismökki, jossa voisi vuorotella tai olla vaikka yhtä aikaakin jos se kaikille sopisi. Olisi kustannustehokkaampi.
Meillä ei ole ollut koskaan mökkiä, eikä ole kavereillakaan. Tää tuntuu tosi ikävältä, kun iso osa tuntuu pitävän itsestäänselvyytenä, että se mökkihän on jokaisella käytössä. Jopa lääkäri on syytellyt miksi en mee mökille rentoutumaan. Joo-o.
Kiva kuulla jatkuvasti miten suomalaiseen kulttuuriin kuuluu mökkeily ja rantasaunat. No, kumpaankaan ei itselläni ole pääsyä, en kai ole suomalainen.
Ei ole. Mitä minä mökillä tekisin, kun maalla asun muutenkin. Se olisi vain toinen talo, tuplamäärä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kauhean pieni maa, jossa kaikki haluaa sulautua joukkoon ja olla mahdollismman homogeenisiä. On "pakko" olla mökki, talo, talossa sauna, pihalla auto, lapsille trampoliini ja kesällä matkustetaan Espanjaan. Kahvitauolla höpistään Putouksesta tai muusta yhdentekevästä asiasta. On ymmärrettävää, että joukkopaineen alla haluat mökin. Itse muutin ulkomaille maahan, jossa on ok olla mökitön, autoton ja elää ihan omantyylistä elämää.
Minä kyllä olen elänyt nimenomaan omatyylistä elämää, tehnyt mitä huvittaa, matkustellut paljon, saanut lapseni nuorena. Minulla ei ole omakotitaloa, ei pihaa, ei trampoliinia eikä itse asiassa teeveetä, mutta olen tietoinen että Putous on jokin sarja, koska luen uutisia internetistä. Siksi olenkin ihmeissäni, että mistä mökkikaipuu nyt nousee. Ap
Ei ole. Ei ole taloudellist mahdollista edes 300000 asuntoon, vaikka keskituloisia ollaan.
Ei ole mökkiä, on hakusessa. P..leen vanhemmat, kun eivät aikanaan ostaneet mökkiä halvalla 20 km: n säteellä, nyt hinta on moninkertainen ja säde on 200 km. Mukava kuunnella, kun kavereilla yhdelläkin pariskunnalla on vanhemmilla 7 mökkiä. Äitinikin luopui perinnönjaossa kahdestakin hienosta mökkitontista sisarustensa hyväksi, sai vaihtokaupoissa suorääseikön ja tontin kunnan yleisen venesataman vierestä.
Elin lapsuuteni kaikki kesät mummin ja papan mökillä. Oikeasti en ollut siellä koko ajan, mutta kuitenkin usein. Olen ainoa lapsi, ja joskus kun serkutkin oli siellä yhtä aikaa, oli mahtavaa. Sitten kun mummikin kuoli, mökin lunasti itselleen äitini sisko. Siihen loppui minun mökkireissut, ihan seinään. Ajoittain kaipaan sinne, ja joskus olen tosi katkera, että serkkuni lapset saavat siellä olla, mutta minun ei.
Vanhempani ovat eronneet, eikä kummallakaan ole ollut varaa ostaa mökkiä. Miehen vanhemmat vuosivuokraavat mökkiä itselleen ja kutsuvat sinne kerran kesässä. Muuten ovat kahdestaan. Joillain kavereilla on mökkejä, mutta ei meidän viisihenkisestä perhettä kukaan halua kutsua, ymmärrän kyllä ihan hyvin.
Olen alkanut kaipaamaan sellaista kesäpaikkaa kuin mummin mökki oli. Joskus ollaan vuokrattu, mutta ei ne hinta-laatu-suhteeltaan ole kummoisia, ja ne pitäisi varatakin ajoissa. En usko, että meillä on varaa koskaan ostaa omaakaan. Näillä mennään 😔
Kaikilla on pakotettu mökki, jota vihaa. Liian kaukana. Kerran vuodessa pakkopullakäynti pari päivää hampaat irvessä.
Saahan noita halvemalla jos ei katso välittäjän sivuilta vaan facesta, torista, lehdistä ja ota selvää. Vuokraaminen parempi.
Meillä on maalaistalo ja rantasauna, mutta silti kaipaan mökkielämääkin. Kai se on jotain lapsuuden mökkikesien aiheuttamaa nostalgiaa. Saaristomökki olisi mun unelma.
Meillä ei siis ole mökkiä, eikä meidän vanhemmillakaan. Lapsena oltiin sukulaisten mökeillä sekä vuokramökeillä. Meidän kaveripiirilläkään ei ole omia mökkejä, mutta heidän vanhemmillaan on. Joskus on saatu kutsuja noille kaverien vanhempien mökeille, mutta ei edes joka kesä.
Ei ole eikä tule. Inhoan mökkeilyä.
300000? Otapas nollia pois.
Niitä saa halvallakin.
Ei varmasti ole. Kaikilla nyt vähintään yksi kesämökki on, suurimmalla osalla kesämökki ja talveksi toinen lapissa.