Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poika ja miniä pahoina, kun sanoin etteivät heidän lapset ole tervetulleita kesäpaikkaamme.
17.06.2020 |
Minulla on ihana mökki saaristossa, jossa vietän suurimman osan kesää. Kulkuyhteydet ovat hankalat, mökki ei ole suuren suuri (olo/takkahuone, ruokahuone ja baarikeittiö, kaksi makuuhuonetta ja lasitettu veranta sekä terassia, jossa mm ulkotakka ja kesäkeittiö. Rantasauna ja laituri veneille.
Poikani ja hänen vaimonsa haluavat tulla mökilleni pariksi kolmeksi viikoksi heinäkuussa. Sanoin, että ei käy, heillä kolme pientä lasta, nuorin vasta vauva. En jaksa lasten riehumista ja huutoa. Haluan keskittyä omiin juttuihin ja olla rauhassa. Saari ei ole sopiva paikka pienille lapsille, siellä ei ole leikkipaikkoja eikä tekemistä. Lisäksi mainitsin vielä koronan syynä, mutta tosiasia on, että meluavat pikkulapset ahdistaa jo ajatuksenkin tasolla.
Poika veti erityisesti herneen nenään, kun ei voi tulla ”omaan” saareen. Sori, mun se on.
Kommentit (401)
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
Aina tää sama uhoaminen :D
"Tanssit nyt kiltisti meidän pillin mukaan ja uhraat lomasi ja mökkisi niin käydään sitten velvollisuuskäynnillä pari kertaa vuodessa kun olet hoitokodissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itse mummina en kyllä kieltäisi lasteni perheiden vierailua kesämökille. Jos haluavat tulla, uskon heidän huomaavan pian, miten vaikea pienten lasten kanssa elämä saaressa ilman mukavuuksia on. Mutta antaisin heille mahdollisuuden, jos teillä on ylimääräinen huonekin heille nukkumiseen. Aika tiukkis olet, jos et tuollaista siedä. Jäähän sinulle kuitenkin pitkä kesä nauttia hiljaisuudesta ja omasta rauhasta.
Etkö halua tutustua lastenlapsiisi?
On kyllä äärettömän ahdistava ajatus, että tuolla ihmismäärällä oltaisiin pari viikkoa noin pienissä tiloissa...
Pari päivää yhdellä yöllä ehkä menisi, ei enempää
Yäk, ymmärrän AP sinua täysin
Vierailija kirjoitti:
No itse mummina en kyllä kieltäisi lasteni perheiden vierailua kesämökille. Jos haluavat tulla, uskon heidän huomaavan pian, miten vaikea pienten lasten kanssa elämä saaressa ilman mukavuuksia on. Mutta antaisin heille mahdollisuuden, jos teillä on ylimääräinen huonekin heille nukkumiseen. Aika tiukkis olet, jos et tuollaista siedä. Jäähän sinulle kuitenkin pitkä kesä nauttia hiljaisuudesta ja omasta rauhasta.
Etkö halua tutustua lastenlapsiisi?
Mitä tutustumista vauvaan on? Rääkyy, syö ja nukkuu, siinä sitä tutustumista. Eiköhän isoäiti muista sen ajan turhankin hyvin oman lapsensa/omien lapsiensa osalta.
Jännä, kun täällä usutetaan elämään omaa elämäänsä eli ottamaan avioero, kun joku kolmekymppinen on kyllästynyt puolisoonsa ja kun lempi ei enää kuki kuten puolen vuoden jälkeen, mutta viisi-kuusikymppinen isoäiti ei saisi elää omaa elämäänsä kuten itse haluaa. Jänniä ovat nämä nuorempien ihmisten ajatukset. Ovatkohan samaa mieltä, kun itse ovat viisi-kuusikymppisiä? Aika näyttää - todellakin.
Ottipa silmään tuo: "ei ole leikkipaikkoja ja tekemistä lapsille".
Aikuiset taas rajaamassa lasten mielikuvitusta. Kyllä muksut saa leikin aikaiseksi missä vaan, kunhan antaa toteuttaa. Eikä kuuntele natinoita "tylsää, ei ole mitään tekemistä" Välillä saa tylsää ollakin ja tekemättömyyttäkin, silti ei sanella päältä päin missä ja miten pitää leikkiä.
Kolme viikkoa lasten huutoa, kirkunaa ja vahtimista, koska vanhemmillakin pitää olla paljon vapaata? EI Ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että joku uskaltaa kieltäytyä moisesta. Itse en siihen kyennyt ja niinpä paloin loppuun työn ja vapaa-ajan vaatimusten takia. Sanokaa ei, kun siltä tuntuu.
Onko se niin, että kun tulee isovanhemmaksi, niin oma elämä loppuu jälleen kerran, ja täytyy jaksaa kuunnella ja hyysätä lapsenlapsia aina ja niin pitkiä aikoja kerrallaan kun pojat ja tyttäret niin päättää? Muuten, jos ei suostu aina kaikkeen, ei käydä katsomassa vanhankodissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun vanhemmat on kans tälläsiä "emme ole käytettävissä lapsenvahteina, meillä on oma elämä" -ihmisiä. Silti alkoi hirveä ulina, kun ilmoitin, etten aio lapsia hankkia, kun ilman tukiverkkoja en nää siinä järkeä. Tähän lienee vielä hyvä mainita, että laman lapsena olen käytännössä kasvanut isovanhempieni nurkissa, kun vanhempien piti aina tehdä töitä. Mutta kun ne pienet olis niin kivoja....kunhan niitä ei tarvitse hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
Aina tää sama uhoaminen :D
"Tanssit nyt kiltisti meidän pillin mukaan ja uhraat lomasi ja mökkisi niin käydään sitten velvollisuuskäynnillä pari kertaa vuodessa kun olet hoitokodissa".
Miksi edes käydä hoitokodissa? Perinnön saa muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää trollausta. Ei kukaan tervejärkinen jaksa olla kolmea viikko kehitysmaaolosuhteissa. Ei etenkään kukaan jolla on vauva. Kolme tuntia juuri ja juuri velvollisuuden tunteesta.
Mistä tämä ajatus lähtee jos on omat kakarat saanut aikuisiksi niin olisi velvollinen seuraavan neljännes vuosisadan tiinapettereitä hoitamaan? Ei mene jakeluun. Ei pidä tehdä katrasta ja odottaa muiden hoitelevan ne. Kun tulee vanhemmaksi ei jaksa huutoa ja riehumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä sinä. Yleensä sinne mökille tullaan sitten lomalle ja oletetaan, että isovanhemmat hoitaa lapset, lämmittää saunan ja hoitelee täyden ylläpidon lomalaisille. Ei se niin mene ja se täytyy tehdä selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
Tuollaisista asioistako lapsiperheet katkaisevat välit isovanhempiin?
Ok.
t. Lapseton ikäihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille on poika perheineen tervetullut mökille, mutta joka kerta käydään sama riita eli minä en makuuhuoneestani luovu! Se on ns. päämökissä, jossa on kunnon ilmastointi ja suihku, omat tavarani olen levittänyt kaappeihin ja lipastoon. Vieraat majoittuvat piha-aittoihin tai saunamökille. Päätalossa on toinenkin makuuhuone, mutta se on niin pieni, että siellä majailee korkeintaan yksi aikuinen.
Viime vuonna miniä usutti 4v:n nukkumaan minun sänkyyni, mutta osasin kyllä kantaa lapsen vanhemmilleen todeten, että aamupala on tarjolla klo 9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
Mitä helvettiä!? Tuossa vaiheessa ei ole enää väliä, kuka siinä kuolinvuoteen vierellä seisoo, tai ei seiso.
Järjetöntä vetää aina äärirajoille ja dramatisoida yksinkertisia asioita. Pidä tunkkis!
En ole tuo jolle vastasit, mutta nyt itse dramatisoit. Mutta tiedoksi sinulle, ei sinne hoitokotiin aina mennä ihan lähellä "kuolinvuodetta".
Monet viettävät hoitokodeissa monia vuosia, oma äitini oli dementiakodissa 7 vuotta ja alkuun osasi monta vuotta kaivata omaisten vierailuja. Hänellä oli välillä todella skarppeja hetkiä ja saattoi olla öitä omassa kodissaan, jos meistä nuoremmista joku pystyi olemaan kaverina. Yksin vain ei pystynyt enää asumaan ja me omaiset (lasten perheet ) asuimme kaukana.
Joopajoo ja liirumlarum. Kyllä ne pirulaiset ilmestyy sinne perinnön toivossa. Ole huoletta.
Siellä todellinen kyynikko! Kyllä sellaisiakin perheitä on ( yllätys sinulle), jotka käyvät omaistaan katsomassa ilman perintöjenkin odottelua. Esim omalta äidiltäni ei jäänyt perinnöksi muuta kuin huonokuntoinen mökki maaseudulla, mutta kyllä me äitiä kävimme katsomassa säännöllisesti. Samoin jo aikuiset lastenlapset halusivat käydä mummia usein tervehtimässä ja hekin tiesivät, että perintöjä ei ole tulossa. Olemme vain perhe, joka pitää suhteiden hoitamista sekä nuoriin että vanhoihin tärkeänä.
Lapset perheineen ovat aina tervetulleita mökille, mutta he tekevät osuutensa mökillä ollessaan ja tuovat ruuat tullessaan.
Höh. Ikävä kuulla. Minun äitini on sanonut, että heille saa aina mennä. Jos tulee ero tms. niin kotiin saa aina mennä toipumaan ja vanhempani ovat aina valmiina tukemaan. Nytkin olen ollu jo kuukausia lomautettuna ja juuri äitini sanoi, että voin mennä heille vaikka koko kesäksi. Pari viikkoa siellä kyllä tulen olemaan, mutta työt jatkuvat osittain sen jälkeen. Vanhempani ovat vielä hyvässä kunnossa, joten heitä ei tarvitse hoitaa, mutta tietysti teen siellä kotitöitä enkä mene valmiiseen pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
No vähän voisivat miettiä haluaako mummo heitä kolmeksi viikoksi mökilleen. Eiköhän vaikka viikonlopu riittäisi.
Eri asia on, jos mummu haluaisi neuvotella asiasta ja ehdottaisi esimerkiksi 3-4 päivän vierailua, eikä asettaisi totaaliporttikieltoa omalle lapselleen ja lapsenlapsilleen.
Jos joku noin tekee, ansaitsee tosiaan hoitokodissa hautua yksin vaipoissaan.
Olen sanonut omilleni, että vain yhden yön vierailut ovat mahdollisia. Ja silloinkaan emme hoida lastenlapsia, vaan se on vanhempien työ. Ulos menevät moneksi tunniksi päivällä, että saamme levätä hiljaisuudessa.
Tässä tapauksessa lienee oleellista se, kuinka läheisiä ja kuinka vastavuoroista kanssa käymisenne on.
Mikäli itse olet jatkuvasti avun tarpeessa ja pyytämässä poikaasi ja miniääsi tekemään puolestasi paljon asioita, puret hammasta heinäkuun ja vietät sen lapsiperheen kassa.
Muussa tapauksessa voit ihan hyvin asettaa rajan saaristovierailulle. Perheen läheisyyden vaalimiseksi, voit tietysti pyytää käymään muutamaksi päiväksi ns. Pitkä viikonloppu.
Omistaako poikasi muuten osan saaresta ja mökistä? Siinä tapauksessa on vain kestettävä.
Alue: Aihe vapaa
Tarvii olla aivan hemmetin iso makkari, että viisihenkinen perhe siellä yöpyy. On meidänkin huvilalla kolme makkaria, mutta ei niihin juuri kahta petiä enempää mahdu.