Lue keskustelun säännöt.
Lukioiden vapaa valinnaisuus yli kuntarajojen on ylipäänsä aivan sieltä itsestään, pitäiis poistaa pl tarkkaan valitut erikoislukiot
15.06.2020 |
Eli kotikuntalaisilla pitäisi olla etusija lukiopaikoissa. Sen jälkeen vasta otettaisiin muista kunnista. On järjetöntä että suurissa kaupungeissa lukiorajat nousevat järjettömiksi ja sitten taas pienimpien kuntien ainoat lukiot joutuvat vaikeuksiin kun oppilaita ei ole. Eikä nuorten ole hyvä muuttaa 16-vuotiaana lukioiden perässä mikäli se on mahdollista. Erikoislukioiden osalta toki poikkeukset, mutta niitäkin pitäisi vahtia, ettei joka lukio ole joku hilipatihippa-erikoislukio vain sen takia että saa erikoisoikeuden ottaa yli kuntarajojen. Myös niin että suurten kaupunkien erikoislukiot varsinaisen lukiopaikkatarjonnan päälle sillä prosentilla mikä katsotaan tulevan muista kunnista.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihminen on vapaa muuttamaan minne kuntaan tai kaupunkiin haluaa. Tasa-arvon nimissä kukaan ei sitten saisi muuttaa minnekään, jos 16-vuotiailta kieltäisit muuttamisen? Sellainen yhteiskunta ei vaan toimi. Vapaa muutto-oikeus on hyvä asia.
Eiväthän köyhät erikuntalaiset kuitenkaan voi valita sitä eliittilukiota koska vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä asumista ynnä muita lisäkuluja joita lukio-opsikelu esim Helsingissä maksaa. Eikä helsinkiläisillä köyhillä ole varaa lähteä perässeinäjoelle lukioon. Kyse on vain rikkaiden eliitteihin kuuluivien muukuntalaisten vanhempien etuoikeuksista. Niin että eipä ole vapaa muutto-oikeus sama kaikille.
Kuvitteletko ettei koulupaikan takia muutettaisi, jos se vaatisi kotipaikkakunnan vaihdon? Kouluihin pääse keskiarvon perusteella ei rikkauden tai elitismin.
Höpsis sinä höppänä. Koulutus ja hyäosaisuus periytyy kaikkien tutkimusten mukaan. Rikkailla on varaa satsata lastensa koulutukseen sekä kustantaa opiskeluaikaiset asumiset ja toimeentulo.
Varmasti hyväosaisuus periytyy, mutta uskon, että pääasiallinen syy piilee asenteissa. Jos vanhemmat arvostavat hyvää koulutusta ja rohkaisevat lapsiaan siihen, on mahdollista, että seuraava sukupolvi nouseekin yhteiskuntaluokassa ylöspäin. Itse synnyin duunariperheeseen, mutta koska vanhempani arvostivat koulutusta ja vahvsti rohkaisivat siihen ja tarpeen vaatiessa jopa panostivat rahallisesti sen mitä pystyivät (vaikka köyhiä oltiinkin), niin minä ja sisarukseni olemme kaikki korkeakoulutettuja keskiluokkaisia. Kaikki arvostamme koulutusta ja varmasti pyrimme parhaamme mukaan antamaan lapsillemme mahdollisimman hyvät eväät elämään. Ja kuka tietää, ehkä he tulevaisuudessa jälleen nousevat yhden yhteiskuntaluokan ylöspäin. Niissä duunariperheissä missä koulutusta ei arvostettu, myös lapsista tuli duunareita, vaikka heillä olisi ollut jopa enemmän rahaa (isommat talot ja uudemmat autot) kuin meidän perheessä.
Periytymisellä voidaan tarkoittaa myös tuota kulttuurista vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihminen on vapaa muuttamaan minne kuntaan tai kaupunkiin haluaa. Tasa-arvon nimissä kukaan ei sitten saisi muuttaa minnekään, jos 16-vuotiailta kieltäisit muuttamisen? Sellainen yhteiskunta ei vaan toimi. Vapaa muutto-oikeus on hyvä asia.
Eiväthän köyhät erikuntalaiset kuitenkaan voi valita sitä eliittilukiota koska vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä asumista ynnä muita lisäkuluja joita lukio-opsikelu esim Helsingissä maksaa. Eikä helsinkiläisillä köyhillä ole varaa lähteä perässeinäjoelle lukioon. Kyse on vain rikkaiden eliitteihin kuuluivien muukuntalaisten vanhempien etuoikeuksista. Niin että eipä ole vapaa muutto-oikeus sama kaikille.
Kuvitteletko ettei koulupaikan takia muutettaisi, jos se vaatisi kotipaikkakunnan vaihdon? Kouluihin pääse keskiarvon perusteella ei rikkauden tai elitismin.
Höpsis sinä höppänä. Koulutus ja hyäosaisuus periytyy kaikkien tutkimusten mukaan. Rikkailla on varaa satsata lastensa koulutukseen sekä kustantaa opiskeluaikaiset asumiset ja toimeentulo.
Peruskoulu on kovin helppoa koulunkäyntiä. Hyviin arvosaoihin riittää, kun kuuntelee tunnilla, tekee läksyt ja lukee kokeisiin. Jostain syystä kaikki eivät näin tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta taitaa ottaa aika paljon päähän kun ei päässyt haluamaansa lukioon :D Kun tuuttaa näitä eliitti-lukio ym. aloituksia tänne.
Molemmat lapset valmistuneet lukioistaan ja opiskelevatkin jo. Lähinnä harmittaa näin stadilaisen veronmaksajana että oman kaupungin nuoret eivät pääse siinne mistä maksan veroja.
Niin. Tuo yläasteen ja lukion välimaasto on sitä aikaa, kun nuoren on ruvettava ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja opeteltava siihen, ettei tässä maassa ketään kanneta minnekään. Jos kotikaupunkisi nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita koulun käynnistä (ja siten keskiarvo jäänyt liian alas), ei kai se nyt naapurikuntalaisen vika ole. Esim. Helsingissä alin normaalin lukion sisäänpääsyraja taisi olla jotain 7,58 (Vuosaaren lukio), tuota huonommalla keskiarvolla ei juuri kannata lukiota harkita muutenkaan.
Vuosaaren lukioon on ajallisesti matkaa moesta stadin kaupunginosasta n. tunti suuntaansa.
Länsi- ja pohjois-Helsingistä varmaan joo, mutta mitä sitten? Heille varmaan sitten Espoon ja Vantaan lukiot ovat lähempänä. Jos ihminen haluaa lukioon, niin kyllähän siihen koulunkäyntiin kannattaa ruveta panostamaan ja huolehtia, että on niiden lukioiden suhteen sitten edes vähän valinnan varaakin. Ettei tarvitse itkeä, että joutuu matkustamaan tunnin siihen yhteen ainoaan lukioon johon sattuu edes pääsemään sisään.
Stadin yläasteilta ei saa hyviä arvosanoja sillä että kotikylän ope haluaa miellyttää valtaapitäviä ja itselleen nostetta kun saa oppilaitaan eliittilukioihin.
Koulusta ei saa hyviä numeroita, jos ei tee töitä niiden numeroiden eteen. Vanhempien status ei tuo numeroita todistukseen. Yläkoulun aineopettajia ei edes tapaa, ainostaan luokan valvojan kerran vuodessa vanhempainvartissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta taitaa ottaa aika paljon päähän kun ei päässyt haluamaansa lukioon :D Kun tuuttaa näitä eliitti-lukio ym. aloituksia tänne.
Molemmat lapset valmistuneet lukioistaan ja opiskelevatkin jo. Lähinnä harmittaa näin stadilaisen veronmaksajana että oman kaupungin nuoret eivät pääse siinne mistä maksan veroja.
Niin. Tuo yläasteen ja lukion välimaasto on sitä aikaa, kun nuoren on ruvettava ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja opeteltava siihen, ettei tässä maassa ketään kanneta minnekään. Jos kotikaupunkisi nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita koulun käynnistä (ja siten keskiarvo jäänyt liian alas), ei kai se nyt naapurikuntalaisen vika ole. Esim. Helsingissä alin normaalin lukion sisäänpääsyraja taisi olla jotain 7,58 (Vuosaaren lukio), tuota huonommalla keskiarvolla ei juuri kannata lukiota harkita muutenkaan.
Vuosaaren lukioon on ajallisesti matkaa moesta stadin kaupunginosasta n. tunti suuntaansa.
Länsi- ja pohjois-Helsingistä varmaan joo, mutta mitä sitten? Heille varmaan sitten Espoon ja Vantaan lukiot ovat lähempänä. Jos ihminen haluaa lukioon, niin kyllähän siihen koulunkäyntiin kannattaa ruveta panostamaan ja huolehtia, että on niiden lukioiden suhteen sitten edes vähän valinnan varaakin. Ettei tarvitse itkeä, että joutuu matkustamaan tunnin siihen yhteen ainoaan lukioon johon sattuu edes pääsemään sisään.
Stadin yläasteilta ei saa hyviä arvosanoja sillä että kotikylän ope haluaa miellyttää valtaapitäviä ja itselleen nostetta kun saa oppilaitaan eliittilukioihin.
Koulusta ei saa hyviä numeroita, jos ei tee töitä niiden numeroiden eteen. Vanhempien status ei tuo numeroita todistukseen. Yläkoulun aineopettajia ei edes tapaa, ainostaan luokan valvojan kerran vuodessa vanhempainvartissa.
Elitismin illuusioon kuuluu ajatus, että kaikki lähtee ihan omista ansioista. Koulunkäyntiin ja koulumenestykseen vaikuttavat seikat ovat kuitenkin monisyiset asiat. Luetaanko lapselle kun hän on pieni, mitä keskusteluja perheessä käydään, koko kulttuurinen pääoma jonka vanhemmat välittävät lapselleen. Koulu on helppoa jos tätä on tarjolla, vaikeampaa, jos ei ja ehkä ylivoimaistakin jos kotona olosuhteet ovat kovin huonot. Edes opettajat eivät ole immuuneja edelleenkään tälle. Fiksusti puhuvaa lasta pidetään fiksuna ja hän saa siten tukea fiksuuteensa. Tutkimukset osoittavat yksielitteisesti että lapsen koulumenestystä ennustaa perhetqausta ja etenkin äidin koulutustaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta taitaa ottaa aika paljon päähän kun ei päässyt haluamaansa lukioon :D Kun tuuttaa näitä eliitti-lukio ym. aloituksia tänne.
Molemmat lapset valmistuneet lukioistaan ja opiskelevatkin jo. Lähinnä harmittaa näin stadilaisen veronmaksajana että oman kaupungin nuoret eivät pääse siinne mistä maksan veroja.
Niin. Tuo yläasteen ja lukion välimaasto on sitä aikaa, kun nuoren on ruvettava ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja opeteltava siihen, ettei tässä maassa ketään kanneta minnekään. Jos kotikaupunkisi nuoret eivät ole olleet kiinnostuneita koulun käynnistä (ja siten keskiarvo jäänyt liian alas), ei kai se nyt naapurikuntalaisen vika ole. Esim. Helsingissä alin normaalin lukion sisäänpääsyraja taisi olla jotain 7,58 (Vuosaaren lukio), tuota huonommalla keskiarvolla ei juuri kannata lukiota harkita muutenkaan.
Vuosaaren lukioon on ajallisesti matkaa moesta stadin kaupunginosasta n. tunti suuntaansa.
Länsi- ja pohjois-Helsingistä varmaan joo, mutta mitä sitten? Heille varmaan sitten Espoon ja Vantaan lukiot ovat lähempänä. Jos ihminen haluaa lukioon, niin kyllähän siihen koulunkäyntiin kannattaa ruveta panostamaan ja huolehtia, että on niiden lukioiden suhteen sitten edes vähän valinnan varaakin. Ettei tarvitse itkeä, että joutuu matkustamaan tunnin siihen yhteen ainoaan lukioon johon sattuu edes pääsemään sisään.
Stadin yläasteilta ei saa hyviä arvosanoja sillä että kotikylän ope haluaa miellyttää valtaapitäviä ja itselleen nostetta kun saa oppilaitaan eliittilukioihin.
Koulusta ei saa hyviä numeroita, jos ei tee töitä niiden numeroiden eteen. Vanhempien status ei tuo numeroita todistukseen. Yläkoulun aineopettajia ei edes tapaa, ainostaan luokan valvojan kerran vuodessa vanhempainvartissa.
Elitismin illuusioon kuuluu ajatus, että kaikki lähtee ihan omista ansioista. Koulunkäyntiin ja koulumenestykseen vaikuttavat seikat ovat kuitenkin monisyiset asiat. Luetaanko lapselle kun hän on pieni, mitä keskusteluja perheessä käydään, koko kulttuurinen pääoma jonka vanhemmat välittävät lapselleen. Koulu on helppoa jos tätä on tarjolla, vaikeampaa, jos ei ja ehkä ylivoimaistakin jos kotona olosuhteet ovat kovin huonot. Edes opettajat eivät ole immuuneja edelleenkään tälle. Fiksusti puhuvaa lasta pidetään fiksuna ja hän saa siten tukea fiksuuteensa. Tutkimukset osoittavat yksielitteisesti että lapsen koulumenestystä ennustaa perhetqausta ja etenkin äidin koulutustaso.
Onneksi ei ennustanut. Äitini on käynyt vain kansalaiskoulun ja minusta tuli akateeminen. Lapsena minua ajoi opiskeluissa eteenpäin se, että en halunnut kokea äitini kohtaloa tyhmänä ja tietämättömänä.
ohis
Varmasti hyväosaisuus periytyy, mutta uskon, että pääasiallinen syy piilee asenteissa. Jos vanhemmat arvostavat hyvää koulutusta ja rohkaisevat lapsiaan siihen, on mahdollista, että seuraava sukupolvi nouseekin yhteiskuntaluokassa ylöspäin. Itse synnyin duunariperheeseen, mutta koska vanhempani arvostivat koulutusta ja vahvsti rohkaisivat siihen ja tarpeen vaatiessa jopa panostivat rahallisesti sen mitä pystyivät (vaikka köyhiä oltiinkin), niin minä ja sisarukseni olemme kaikki korkeakoulutettuja keskiluokkaisia. Kaikki arvostamme koulutusta ja varmasti pyrimme parhaamme mukaan antamaan lapsillemme mahdollisimman hyvät eväät elämään. Ja kuka tietää, ehkä he tulevaisuudessa jälleen nousevat yhden yhteiskuntaluokan ylöspäin. Niissä duunariperheissä missä koulutusta ei arvostettu, myös lapsista tuli duunareita, vaikka heillä olisi ollut jopa enemmän rahaa (isommat talot ja uudemmat autot) kuin meidän perheessä.