Lue keskustelun säännöt.
Oksettaa puhe eliittilukioista
15.06.2020 |
Terveisin "eliittilukion" oppilas (ylioppilasarvosanat top 5). Mikä edes tekee lukiosta eliittilukion? Oma kouluni nousi 10 vuoden aikana tavallisesta "lähiökoulusta eliittikouluksi" ilman minkäänlaista massiivista muutosta esimerkiksi opettajakannassa tms. Jossain vaiheessa vain joku keksi, että tästä koulusta on nyt tullut haluttu ja sieltä valmistutaan hyvin arvosanoin. Hyviä arvosanoja aina korreloivat muutenkin ansioituneet opettajat ja ylioppilastodistusvertailu on aina suoraan verrannollinen siihen, millä keskiarvolla lukioon on menty. Opettajat, kaupunginosa tai raha sitä eivät tee. Toisin sanoen lahjakas oppilas on lahjakas huolimatta siitä, missä koulussa opiskelee. Muistan opettajahenkilökunnan olleen todella pahoillaan siitä, miten korkeaksi lukion sisäänpääsykeskiarvoraja oli nousemassa. He halusivat koulun ovien pysyvän avoimina ennen kaikkia niille teidän halveksimillenne lähialueen "lähiölapsille", missä ympäristö pysyy tuttuna ja turvallisena. Koettiin myös, että liika pingotus pilaa koulun ilmapiiriä ja on vahingollista opiskelijoille. Onneksi tämä kehitys aikoinaan katkesi, ja nyt koulu on tasaisesti vuodesta toiseen sijalla 10-25. Vastenmielistä pingottamista hypettää jostain eliittilukiosta ja brassailla oman lapsensa saavutuksilla. Antakaa lasten olla lapsia, ja keksikää muu kohde kompensoida omia epövarmuuksia.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Tässäpä se. Opettajakaveri kertoi, että mikään ei ole haitannut työllistymistä niin paljon kuin gradun valmistuminen.
Opettaja ei saa virkaa ennen kuin on pätevyys eli tutkinto.
Korkeasti koulutettujen työttömyys on paljon matalampi kuin vähemmän koulutettujen.
Vastavalmistuneena ei saa virkaa eikä edes niitä sijaisuuksia, joihin aiemmin halvempana kelpasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Miten tällaisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, jos vain menestynein 1% väestöstä saa tunnustusta menestyksestään ja kaikki muut leimataan lähes tulkoon syrjääntyneiksi?
Kuinka niin leimataan syrjäytyneeksi? Esim. noita lukioitakin on monen tasoisia. Jos ei pääse parhaimpaan niin menee sinne mihin pääsee. Mutta miten se on tältä huonompaa lukioon menijältä pois, että joku toinen pääsee parempaan lukioon.
Juurihan täällä puhutaan 8,5ka lukioista "jämälukioina" ja mitä vielä. Mikä ylipäätään tekee paremman lukion? Se, että kaikki muutkin ovat tulleet sinne korkealla keskiarvolla? Kuten aloitusviestissä luki, koulu voi tosiaan muuttua lähiökoulusta eliittikouluksi ilman mitään suurta vaihtuvuutta esimerkiksi opettajissa, mikä selittäisi paremmat tulokset kouluvertailuissa.
Et osaa lukea.
Minä sanoin että Helsingissä ka 8,5 joutuu jämälukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.
Ei kyllä näy tänä vuonna. Tytöt on selvä enemmistö kaikkein korkeimpien keskiarvorajojen kouluissa.
n 40 poikaa Ressun lukioon pääsi. Kokonaisluku oliko 170.
Hellun yleislinjalle muistaakseni ka 8,15.
Myös SYK:in saksalinja 8,17.
https://www.tutorhouse.fi/blogi/helsingin-espoon-ja-vantaan-lukioiden-k…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole irl keskusteluissa kuullut kenenkään puhuvat eliittilukioista tai jämälukioista.
Termit näyttävät pyörivän täällä laadukkaalla vauvatrollipalstalla ja lööppilehdissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.
Ei kyllä näy tänä vuonna. Tytöt on selvä enemmistö kaikkein korkeimpien keskiarvorajojen kouluissa.
n 40 poikaa Ressun lukioon pääsi. Kokonaisluku oliko 170.
eli 130 tyttöä ja 40 poikaa? Miten vanhojen tanssit toteutetaan? Pitäisikö lukioissa olla sukupuolikiintiöt tasa-arvon nimissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.
Ei kyllä näy tänä vuonna. Tytöt on selvä enemmistö kaikkein korkeimpien keskiarvorajojen kouluissa.
n 40 poikaa Ressun lukioon pääsi. Kokonaisluku oliko 170.
eli 130 tyttöä ja 40 poikaa? Miten vanhojen tanssit toteutetaan? Pitäisikö lukioissa olla sukupuolikiintiöt tasa-arvon nimissä?
Tällaisissa kouluissa pojat tanssivat wanhat kaksi tai parhaimmillaan kolmekin kertaa.
Ei kait noita Espoo kouluja voi eliittiin laskea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole eliittilukio, vaikka ka nousisi. Eliittilukioilla on nimenomaan historia, eetos, jotain mikä erottaa sen muista. Erikoislukiot vielä erikseen, toki nekin voivat olla perinteikkäitä.
Eli jos vaikka Kuopion lyseon lukiosta kirjoitettaisiin vuodesta toiseen tasavallan 3. parhaat ylioppilasarvosanat, sitä ei voisi laskea eliittilukioksi? Tai jos Ressun arvosanat laskisivat sijalle 20? Kyse edelleen eliittilukiosta?
Ap:n kuvaama lukio ei ole ka:n vuoksi eliittilukio. Kuopion lyseo voi hyvin olla, sehän on vanhakin. Mutta voivat ne menettääkin asemansa, jos kyseessä on pitempi aikainen muutos.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä ilman takapulpetin kiusaajia niin silloin mennään korkeamman keskiarvon lukioihin.
Korkean keskiarvorajan lukioissakin on kiusaajia. Typerää ajatella, ettei olisi. Valmistuin itse vuosi sitten lukiosta, jonne on jo vuosia vaadittu reilusti yli ysin keskiarvo ja kyllä sielläkin noita mainitsemiasi asioita ilmeni. Jotenkin naiivia ajatella toisin ja tulee mieleen, että kirjoittajalla ei itsellään ole minkäänlaista etäistäkään kokemusta noista lukioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä ilman takapulpetin kiusaajia niin silloin mennään korkeamman keskiarvon lukioihin.
Korkean keskiarvorajan lukioissakin on kiusaajia. Typerää ajatella, ettei olisi. Valmistuin itse vuosi sitten lukiosta, jonne on jo vuosia vaadittu reilusti yli ysin keskiarvo ja kyllä sielläkin noita mainitsemiasi asioita ilmeni. Jotenkin naiivia ajatella toisin ja tulee mieleen, että kirjoittajalla ei itsellään ole minkäänlaista etäistäkään kokemusta noista lukioista.
Meillä oli sellainen hyvin kilpaileva ilmapiiri ja ei yhteishenkeä ollenkaan. Kärsin siitä. Ei eliittilukio ole kaikille mikään auvo.
Tyttöjä oli myös moninkertaisesti verrattuna poikiin.
t: se ysärillä eliittilukion käynyt
Mut jo ehdittiin tyrmätä kun ihmettelin, miksi yritysjohtajat ovat melkein aina miehiä, vaikka eliittilukiot on täynnä tyttöjä.
Noh, odottelen edelleen että kympin tyttöjen menestys eliittilukioissa alkaisi näkymään yhteiskunnan huipulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mut jo ehdittiin tyrmätä kun ihmettelin, miksi yritysjohtajat ovat melkein aina miehiä, vaikka eliittilukiot on täynnä tyttöjä.
Noh, odottelen edelleen että kympin tyttöjen menestys eliittilukioissa alkaisi näkymään yhteiskunnan huipulla.
Miksi lähdet oletuksesta, että kympin keskiarvolla joku haluaisi olla ensisijaisesti yritysjohtaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä ilman takapulpetin kiusaajia niin silloin mennään korkeamman keskiarvon lukioihin.
Eli ainoa tapa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä on hakeutua johonkin lukioon, missä sisäänottokeskiarvo huitelee kymppiä? Oikeasti? Myös sanan "eliittikoulu"-käyttö antamaa vastenmielisen ja yksinkertaisen kuvan.
No ei nyt välttämättä 10. Mutta kyllä on eroa jos keskiarvoraja on 7 tai 9.
Entä 8,5?
Keskitason lukioita on Helsingissä vähän. On ne pitkälle yli ysin lukiot ja sitten 7,5 -lukiot.
8,5 on hyvä keskiarvo, mutta sillä ei pääse yhtä hyvään lukioon.
Tämä on minusta epäkohta Helsingin lukiotarjonnassa. Tarjolla on 9-10 -lukiot ja sitten on 7-8 -lukiot. Välillä 8-9 on tarjontaa niukasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut jo ehdittiin tyrmätä kun ihmettelin, miksi yritysjohtajat ovat melkein aina miehiä, vaikka eliittilukiot on täynnä tyttöjä.
Noh, odottelen edelleen että kympin tyttöjen menestys eliittilukioissa alkaisi näkymään yhteiskunnan huipulla.
Miksi lähdet oletuksesta, että kympin keskiarvolla joku haluaisi olla ensisijaisesti yritysjohtaja?
Yritysjohtaja on esimerkki yhteiskunnan taloudelliseen eliittiin kuuluvasta henkilöstä. Siellä vahva miesenemmistö. Tiedemaailman eliittikin on ihmeen tiukasti miesvaltaista vaikka yliopistoissa on enemmän naisia.
Mikä tekee eliittilukiosta eliittilukion jos sen käyneistä ei tule eliittiä? Miksi miehet ohittavat naiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä ilman takapulpetin kiusaajia niin silloin mennään korkeamman keskiarvon lukioihin.
Eli ainoa tapa opiskella rauhallisessa ilmapiirissä on hakeutua johonkin lukioon, missä sisäänottokeskiarvo huitelee kymppiä? Oikeasti? Myös sanan "eliittikoulu"-käyttö antamaa vastenmielisen ja yksinkertaisen kuvan.
Voi olla kuitenkin aikanaan melkoinen meriitti työmarkkinoilla, kun sanoo käyneensä eliittilukion. Siihen assosioituu paljon positiivisia merkityksiä, kuten kunnollisuus ja hyvä verkostoituminen, kuten joku jo mainitsikin.
Vierailija kirjoitti:
Eliittikouluja tarvitaan ja niitä pitää olla.
Loputko on sitten rupukouluja?
Eli jos vaikka Kuopion lyseon lukiosta kirjoitettaisiin vuodesta toiseen tasavallan 3. parhaat ylioppilasarvosanat, sitä ei voisi laskea eliittilukioksi? Tai jos Ressun arvosanat laskisivat sijalle 20? Kyse edelleen eliittilukiosta?