Lue keskustelun säännöt.
Oksettaa puhe eliittilukioista
15.06.2020 |
Terveisin "eliittilukion" oppilas (ylioppilasarvosanat top 5). Mikä edes tekee lukiosta eliittilukion? Oma kouluni nousi 10 vuoden aikana tavallisesta "lähiökoulusta eliittikouluksi" ilman minkäänlaista massiivista muutosta esimerkiksi opettajakannassa tms. Jossain vaiheessa vain joku keksi, että tästä koulusta on nyt tullut haluttu ja sieltä valmistutaan hyvin arvosanoin. Hyviä arvosanoja aina korreloivat muutenkin ansioituneet opettajat ja ylioppilastodistusvertailu on aina suoraan verrannollinen siihen, millä keskiarvolla lukioon on menty. Opettajat, kaupunginosa tai raha sitä eivät tee. Toisin sanoen lahjakas oppilas on lahjakas huolimatta siitä, missä koulussa opiskelee. Muistan opettajahenkilökunnan olleen todella pahoillaan siitä, miten korkeaksi lukion sisäänpääsykeskiarvoraja oli nousemassa. He halusivat koulun ovien pysyvän avoimina ennen kaikkia niille teidän halveksimillenne lähialueen "lähiölapsille", missä ympäristö pysyy tuttuna ja turvallisena. Koettiin myös, että liika pingotus pilaa koulun ilmapiiriä ja on vahingollista opiskelijoille. Onneksi tämä kehitys aikoinaan katkesi, ja nyt koulu on tasaisesti vuodesta toiseen sijalla 10-25. Vastenmielistä pingottamista hypettää jostain eliittilukiosta ja brassailla oman lapsensa saavutuksilla. Antakaa lasten olla lapsia, ja keksikää muu kohde kompensoida omia epövarmuuksia.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Et ymmärrä eroa esim siinä että nyt puhut 40-50-vuotiaista miehistä ja 15-vuotiaista tytöistä...
Sama oppilaiden sukupuolijakauma se oli sillonkin eliittikouluissa kun ne 40-50-vuotiaat miehet oli koulun penkillä.
Ja mistä me tiedämme, mitä ne 15-vuotiaat tekee tulevina vuosikymmeninä? Jos oikeus tapahtuu, ehkä yritysjohtajien sukupuolijakauma korjautuu naisenemmistöiseksi kuten eliittilukioiden oppilasjakauma on ollut jo vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.
Ei kyllä näy tänä vuonna. Tytöt on selvä enemmistö kaikkein korkeimpien keskiarvorajojen kouluissa.
No eliittikoulu nyt on toki vähän hassu termi, varsinkin kotimaisessa systeemissä, jossa koulutus on tasaveroista kaikille eikä täällä ole mitään sisäoppilaitoksia. Mutta kai se on riittävän yksinkertainen termi kaikelle sille mitä se sisältää: laadukkaan oputuksen ja motivoituneet opiskelukaverit. Opettajilla on aikaa käyttää tunnit opetukseen, kun ei tarvitse paimentaa luokan häiriköitä jota opiskelu ei kiinnosta pätkän vertaa, koska tällainen materiaali ei pääse sisään ko. lukioihin.
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Miten tällaisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, jos vain menestynein 1% väestöstä saa tunnustusta menestyksestään ja kaikki muut leimataan lähes tulkoon syrjääntyneiksi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllästyttää jo nuo "oksettaa" "kuvottaa" "ällöttää". Parempiakin sanoja olisi.
Itse inhoan snaa sylettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
??? Mitä tämä tarkoittaa? Millä meriiteillä sinne työelämään sitten haetaan jos ei tutkinnolla? Ja miksi sitten työttömyysasteet ovat kaikkein korkeimmat matalimmin tai ei ollenkan koulutettujen keskuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Miten tällaisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, jos vain menestynein 1% väestöstä saa tunnustusta menestyksestään ja kaikki muut leimataan lähes tulkoon syrjääntyneiksi?
Kuinka niin leimataan syrjäytyneeksi? Esim. noita lukioitakin on monen tasoisia. Jos ei pääse parhaimpaan niin menee sinne mihin pääsee. Mutta miten se on tältä huonompaa lukioon menijältä pois, että joku toinen pääsee parempaan lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun oksettaa noin paljon, niin päätit tehdä vielä sitten yhden aloituksen aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Miten tällaisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, jos vain menestynein 1% väestöstä saa tunnustusta menestyksestään ja kaikki muut leimataan lähes tulkoon syrjääntyneiksi?
Kuinka niin leimataan syrjäytyneeksi? Esim. noita lukioitakin on monen tasoisia. Jos ei pääse parhaimpaan niin menee sinne mihin pääsee. Mutta miten se on tältä huonompaa lukioon menijältä pois, että joku toinen pääsee parempaan lukioon.
Juurihan täällä puhutaan 8,5ka lukioista "jämälukioina" ja mitä vielä. Mikä ylipäätään tekee paremman lukion? Se, että kaikki muutkin ovat tulleet sinne korkealla keskiarvolla? Kuten aloitusviestissä luki, koulu voi tosiaan muuttua lähiökoulusta eliittikouluksi ilman mitään suurta vaihtuvuutta esimerkiksi opettajissa, mikä selittäisi paremmat tulokset kouluvertailuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä voi päätellä, että enemmistö maan eliitistä on tyttöjä, jos eliittilukiot on tie menestykseen. Miksi ne miehet on silti edelleen yritysjohtajia?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.
Ei kyllä näy tänä vuonna. Tytöt on selvä enemmistö kaikkein korkeimpien keskiarvorajojen kouluissa.
40-60 on jo selvä enemmistö. Ei se nyt paljon isompi ole ainakaan perinteisesti ollut. Ja oma poikani on siis ns. eliittilukiossa ja kyllä siellä poikiakin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Kerrotko että millä alalla Aalto-yliopistoon ei ole vaikein päästä koko Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Tässäpä se. Opettajakaveri kertoi, että mikään ei ole haitannut työllistymistä niin paljon kuin gradun valmistuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suoranaisesti itse aiheeseen, on ollut inhottavaa seurata vierestä miten polarisoituneeksi yhteiskunta on kääntymässä. Hyvän ja pärjäävän oppilaan keskiarvoksi ei riitä enää reilu kasi, vaan pitää olla lähempänä kymppiä ja käydä eliittikoulua. Hyväksi urheilusuoritukseksi ei riitä SM-kulta, vaan pitää olla vähintään EM-tason urheilija. Lähiöistä puhutaan myös todella rumasti, vaikka ovat suurin osa todella mukavia paikkoja asua. Keskustaksikaan ei varmaan enää riitä Vallila, vaan siitä tulee "köyhien" aluetta ja oikeasti pärjäävä ja hyvätuloinen on vaan se, kuka asuu Eirassa. Kuka tästä kehityksestä oikeasti hyötyy? /ohis
Eiköhän tästä hyödy kaikki. Eikös se ole hyvä, että esim. kouluja tai urheiluryhmiä on monen eri tasoisia ja kaikilla on mahdollisuus valita ryhmä oman tason ja tarpeen mukaan. Harrastaakseen vaikka jalkapallo ei tarvitse pyrkiä ammattilaiseksi, vaan harrastaa voi vaan vaikka kaksi kertaa viikossa.
Miten tällaisesta kehityksestä hyötyvät kaikki, jos vain menestynein 1% väestöstä saa tunnustusta menestyksestään ja kaikki muut leimataan lähes tulkoon syrjääntyneiksi?
Kuinka niin leimataan syrjäytyneeksi? Esim. noita lukioitakin on monen tasoisia. Jos ei pääse parhaimpaan niin menee sinne mihin pääsee. Mutta miten se on tältä huonompaa lukioon menijältä pois, että joku toinen pääsee parempaan lukioon.
Juurihan täällä puhutaan 8,5ka lukioista "jämälukioina" ja mitä vielä. Mikä ylipäätään tekee paremman lukion? Se, että kaikki muutkin ovat tulleet sinne korkealla keskiarvolla? Kuten aloitusviestissä luki, koulu voi tosiaan muuttua lähiökoulusta eliittikouluksi ilman mitään suurta vaihtuvuutta esimerkiksi opettajissa, mikä selittäisi paremmat tulokset kouluvertailuissa.
Kun yksi palstailija puhui 8,5 ka lukiosta jämälukiona, sinä tulkitsen sen yleiseksi mielipiteeksi. Huoh...
Ja, kyllä. Se, että kaikki muutkin tulevat lukioon paremmalla keskiarvolla, tarkoittaa yhdellä tavalla sitä lukioiden paremmuutta. Ei siksi, että opettajat olisivat jotenkin erityisen ammattitaitoisia lähi-lukio-kollegoihinsa verrattuna, vaan sitä että tunneilla opettajat ehtivät keskittyä siihen opettamiseen ja menä jopa syventäviin aiheisiin kun oppilaat ovat motivoituneempia opiskelijoita. Opettajien aikaa ei mene häirikköjen paimentamiseen tai yläasteen asioiden kertaamiseen.
Mutta onhan niitäkin vertailuja tehty, joissa verrataan yhden ikäluokan sisääntulorajaa ja sitten saman ikäluokan lukion päättötodistusrajaa. Enon lukio muistaakseni ainakin oli tässä varsin ansioitunut.
Ei ole eliittilukio, vaikka ka nousisi. Eliittilukioilla on nimenomaan historia, eetos, jotain mikä erottaa sen muista. Erikoislukiot vielä erikseen, toki nekin voivat olla perinteikkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Kerrotko että millä alalla Aalto-yliopistoon ei ole vaikein päästä koko Suomessa?
Tai Helsingin lääkis. Tai Helsingin oikis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoja ei arvosteta nyky-Suomessa. Mitä korkeammin koulutettu olet, sitä enemmän sinulta sulkeutuu ovia erilaisiin töihin. Toiseksi, Helsinkiin nimenomaan ei ole vaikea päästä, eivätkä parhaat opiskelijat hae Helsinkiin, tutustu tilastoihin.
Tässäpä se. Opettajakaveri kertoi, että mikään ei ole haitannut työllistymistä niin paljon kuin gradun valmistuminen.
Opettaja ei saa virkaa ennen kuin on pätevyys eli tutkinto.
Korkeasti koulutettujen työttömyys on paljon matalampi kuin vähemmän koulutettujen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästyttää jo nuo "oksettaa" "kuvottaa" "ällöttää". Parempiakin sanoja olisi.
Itse inhoan snaa sylettää.
Mitkä ne paremmat sanat on? En keksi yhtään... Ylenannattaa? Yrjöttää?
Eliittilukioissa ei ole niin iso tyttöenemmistö kuin moni kuvittelee. Ne arvosanathan ovat painottuneet pojilla niin että huonoja oppilaita on pojissa enemmän kuin tytöissä mutta kyllä niissä kympin oppilaissa on paljon myös poikia. Aika normaali sukupuolijakauma eliittilukoissa on joku 40-60 tai vielä vähän tasaisempikin.