Pahin toisen moka ikäääsi koskien miten sinua on loukattu??! Minä aloitan istuin parturin tuolissa ja yhtäkkiä..

Minua on usein luultu ikäistäni nuoremmaksi. Tähän tuli kuitenkin kolaus, kun ulkomailla olimme mieheni kanssa kiirehtimässä juuri ovensa sulkevaan hotellin hissiin.. mies ehti ensin ja minä nilkutin hengästyneenä ja jalat rakoilla kävelystä perästä. Eräs nuori pariskunta kysyi mieheltäni hississä, onko hänen äitinsä tulossa myös tähän hissiin

..ja siis minua tarkoittivat. Olemme mieheni kanssa 35 v. Mies nauroi katketakseen ja minä 'hänen äitinsä' loukkaannuin verisesti.

Toinenkin juttu tuli mieleen.

Olin 23 vuotiaana jossakin nuorison suosimassa yökerhossa. Tiskillä minulle tuli juttelemaan nuori mies. Jutustelun jälkeen hän näytti olevan kiinnostunut ja kysyi ikääni. Kerroin olevani 23 v. Hän katsoi minua ällistyneenä, ja alkoi nauraa että minun täytyy valehdella, en kuulemma voi olla niin vanha !

Minua nauratti hänen järkytyksensä vanhuudestani, todisti ikäni ajokortista tälle tasan 20 v nuorukaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Täytän tänä vuonna 50 ja jatkuvasti kysellään papereita. Luulevat ilmeisesti minua teiniksi postissa?

Miten luulet saavasi paketin ulos postista jos et todista henkilöllisyyttäsi?

Vierailija kirjoitti:

Olin muistaakseni jotain 16-vuotias (ihan teini siis vielä kuitenkin), kun käytiin isän kanssa moottoripyöräreissulla. Käytiin sukulaisten luona samalla kertaa kyläilemässä.

Sukulaisilla oli sitten joku tuttavapariskunta käymässä (lestadiolaisia kaikki, en tiedä oliko tällä vaikutusta). Isäni oli sisällä, ja itse juttelin tämän sukulaisperheen äidin kanssa jotain terassilla ja seuraan liittyi tuttavapariskunnan nainen. Tuo nainen kysyi, että olenko isäni uusi naisystävä! :D Ei hyvänen aika, teininä menin ihan puihin asiasta ja liukenin vähin äänin pois. Isälläni ja minulla siis reilu 30v. ikäeroa. Molemmat näyttettiin kyllä ihan ikäisiltämme eli mikälie aivopieru oli sitten tuolta naiselta xD

Olin reilu kaks kymppisenä isäni kanssa ulkomaan matkalla ja lähes poikkeuksetta kaikki luulivat minua isäni nuoreksi vaimoksi. Oksetti. Olen ihan nuori ja nätti ja isäni ihan harmaa ja ryppyinen :(

Vierailija kirjoitti:

Jehovantodistajille oven avatessani kysyivät onko vanhempani kotona.

Olin 27 ja asunut omillani jo 10 vuotta niin vähän hassulta tuntui.

Helpottaa omaa tuskaa ku näitä sattunu muilleki 😂

Uudessa työpaikassa juttelin ohjaajalleni niitä näitä ja tuli puhetta lapsista. Hän oli kuullut minun puhuvan töissä muille tyttärestäni ja kyseli sitten kohteliaasti minkä ikäinen lapseni on. Meni todella vaikeaksi kun sanoin tytön olevan 7-vuotias. "Olet tosi nuorena tullut äidiksi." Hän päätteli. Vielä vaikeammaksi ilme meni kun naurahdin iloisesti että en sentään, olinhan jo 26 kun tyttö syntyi.

Olen lyhyt ja babyface joten näitä sattuu ja on sattunut vuosien varrella vaikka kuinka. :) Eikä haittaa, eniten haittaa se, että henkkareiden kysely on kaupoissa alkanut hiipumaan, taitaa olla ikäkriisin paikka :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Multa otettiin ensiavussa ekg ja piti riisua sukkahousut. Nuori hoitaja sanoi, ettei olekaan nähnyt pitkään aikaan sukkahousuja, mummotkin pitää legginssejä. Olen 46. Ilmeisesti tipahtanut muodin rattailta aikoja sitten.

Laboratoriohoitajalta oli jäänyt väliin muutaman kurssia??

Törkeää arvostella tuollaista asiaa, riisuuntuminen on muutenkin vaikeaa. Ainakin itselleni, rintani poistettiin 26 vuotiaana, ja ekg:ssä käyminen on tuskallista.

Korjaus, ensiavussa varmaankin sairaanhoitaja/lähihoitaja ottaa ekg:n ei välttämättä labrahoitaja.

Sairaalan ensiavussa se on kylläkin labrahoitaja.

Itsellä bussiin mentäessä kysyi kuski, lastenlippu..ko ? Pitkä hiljaisuus. Sitten sain sanotuksi että ei. 

Olin 28-vuotias ja viimeisillään raskaana.

Olen tosi lyhyt,(pienikokoinen) ei luultavasti nähnyt jumalatonta mahaani. :D

Muut matkustajat kyllä, tai luulen niin ilmeistä päätellen. 

Olin 25-vuotiaana äidinkielen sijaisena eräässä lukiossa, jossa oli samassa rakennuksessa yläaste. Siellä kaikki lukioluokat sijaitsivat toisessa kerroksessa ja yläasteen luokat taas ensimmäisessä, eivätkä esim. opettajat olleet työpäivinä juuri tekemisissä keskenään. Olin eräällä välitunnilla alakerran aulassa juttelemassa parin yläasteen tytön kanssa, kun paikalle tuli eräs todella tiukka, välituntivalvojana toimiva opettaja. Hän alkoi hätistellä tyttöjä vihaisesti huutaen "kaikki ulos siitä, nyt on välitunti, teidän pitäisi olla pihalla!" Tytöt menivät, ja kun jäin paikalleni, alkoi hän huutaa minullekin "mitä sinäkin siinä seisot, ulos ja vähän äkkiä!" Yritin selittää että olen opettaja, mutta hän vain huusi päälleni ja alkoi uhkailla jo jälkkärilläkin. Onneksi paikalle sattui eräs lukion opettaja, joka rauhoitteli, että älä nyt sentään meidän sijaiselle jälki-istuntoa anna.

Minua on usein luultu oman lapseni siskoksi." Mene nyt kun sisko käskee" Kai sä nyt vahdit veljeäs liukumäessä. Kun vanhenin luulivat  kauppakekuksessa minua oman pojan tyttöystäväksi.   Olinkin kyllä  19.vuotias kun hän syntyi. Mieheni oli myös 19 vuotias. Lapselapsen päiväkodissa oli isovanhempien päivä. Pieni tyttö, joka näki minut usein hakemassa lasta sanoi   : ethän sä voi olla Oliverin mummi  ! Ei sulla oo edes silmälaseja. Näytät ihan tytöltä,. .  Niin mummit   ovat myös tyttöjä vastasin.       Kerran maalla kyläjuhlissa paistettiin makkaraa kaivonrenkassa nuotiolla. Yksi känninen vieras nainen hoki koko ajan , Hei kuulkaa toi on miehen mutshih, hei uskotteko, tooiii oon toon  mhutshiii.  Hänelle se oli iso ihme   jostain syystä.                                    

Olin ollut äiti jo monta vuotta ja liki kolmikymppinen, olin opiskelemassa uutta ammattia. Työharjoittelussa eräs eläkeikää lähestyvä nainen tokaisi minulle aikamoisen kommentin, kun kuuli montako lasta minulla on ja kauanko olen ollut naimisissa:

'Ja tuollainen kakara!'

Hmmm... juu. Luultiin silloin monessakin paikassa n.10 vuotta nuoremmaksi, joten otimpa tavaksi esitellä lasteni lukumäärän ja oman ikäni nolojen väärinkäsitysten välttämiseksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua luultiin tyttäreni siskoksi, kun hän oli 11v ja minä 40v.

Ymmärrät varmaan, että tällaiset kommentit sanotaan ihan pelkästään kohteliaisuudesta. Nelikymppinen ei näytä teini-ikäiseltä, vaikka omasta mielestään olisi kuinka nuorekas.

Vanhemmat ihmiset saattavat arvioida itseään nuorempien ikää pahasti pieleen. Se ei ole mitään kohteliaisuutta, kun syntyy kiusallisia ja hämmennystä aiheuttavia sekaannuksia. Minulta kysyttiin vielä 35-vuotiaana olenko täysikäinen. Kysyjä oli kuusissakymmenissä. Ei teinit minua luule ikäisekseen.

Jotenkin on hämmentänyt se että nykyään on alettu kysyä maksammeko samasta vai erikseen kun käymme 13-vuotiaan tyttären kanssa vaikka syömässä. Olen siis 40v. isä.

Olin 36-vuotias ja raskaana. Tuttu täti tuli vastaan ja ihmetteli, miten nykyään niin nuoret ihmiset saavat vauvoja.

Poikani oli 14-vuotiaana TET-harjoittelussa paikallislehden konttorissa. Sai tehtäväkseen haastatella armeijan kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä. Haastattelun lopuksi tämä kysyi pojaltani "Niin, oletko sinä muuten käynyt armeijan?"

Ollessani lapseni kanssa päivystyksessä kuumeen vuoksi, lääkäri tuli huoneeseen paperin ja kynän kanssa ja alkoi kyselemään minulta, asunko vielä vanhempieni kanssa ja pystynkö huolehtimaan lapsestani itse. Ilmeisesti pohti, pitäisikö minusta tehdä ilmoitus jonnekin. Olin kuitenkin jo 20 v., en alaikäinen.

Neuvolassa vanhempi täti opasti alentuvasti, että lapsi ei ole mikään nukke, kun kyselin, onko normaalia että tämä sairastaa nuhaa jatkuvasti. Olin 22v.

Olen kans näitä 150cm naisia, joilla on iho säilynyt hyvänä (babyfacena? en ole koskaan tupakoinut, koska pelkäsin sen vanhentavaa vaikutusta).

Tämä keissi ei varsinaisesti loukannut minua vaan huvitti pikemminkin :D

Olin viimesyksynä työharjoittelussa ammattikorkeakoulusta paikallisessa amiksessa. Opiskelin siis amkissa IT-alaa ja olin lähitukihenkilönä töissä kyseisessä koulussa.

Minulle saapui tiketti eräältä opettajalta, että smart näyttöön ei tule äänet läppäriltä. No minähän kipitin kyseiseen luokkaan auttamaan tätä opettajaa. Tuolloin oli välitunti ja ope valmisteli luokkaa seuraavaa tuntia varten.

Saavuin paikalle ja ennen kuin ehdin esitellä itseni, kyseinen ope sanoi mulle hymyssä suin "voit mennä vielä välitunnille, tunti alkaa tuossa 15 minuutin päästä vasta :)". Totesin hänelle, että "mä olen tuolta IT-tuesta ja tulin korjailemaan tätä näytön ja läppärin äänoongelmaa. Oon muutes 28 vuotias."

Kyseinen ope lehahti punaiseksi ja naureskellen pyyteli anteeksi. Naurahdin siinä itsekin, että "eipä mitää :D".

Olen saanut muutes mielenkiintoisia katseita nykyään kulkiessani joko yksin tai mieheni kanssa julkisilla paikoilla. Hän on minua vuoden nuorempi, mutta partansa takia ja kasvoiltaan näyttää muutenkin hieman vanhemmalta. Pituuseroa meillä on 33cm ja olen viimeisilläni raskaana, LA oli tuossa toissapäivänä.

Toinen keissi aiheeseen liittyen koskee kaverini äitiä. Tapahtui joskus kun minä ja kaverini olimme juuri täyttåneet 18v. Minä ja kaverini olemme siis -91 syntyisiä. Äitinsä sai hänet ollessaan 19v. Kaverin äiti oli menossa baariin kaverinsa kanssa ja portsari ei meinannut päästää häntä sisään. Kyllä hämmentyi portsari, kun liki nelikymppinen nainen räjähtää nauramaan, että "on se kumma ku oma tytärki on jo täysi-ikäinen." Lopulta kaverini äiti joutui VIELÄ todistamaan ikänsä ajokortilla ja lopulta portsari päästi sisään. Ei meinannu uskoa silloinkaan! :D

Vierailin iäkkään perhetutun luona New Yorkissa. Hänen iäkäs ystävänsä luuli, että olen eläkkeellä. 

Olin 36-vuotias.

Tosin ystävä ei tiennyt, mitä päivää, kuukautta tai vuotta elettiin, mutta olin järkyttynyt hänen kommentistaan. 

19 vuotiaana ulkomaalainen kaupan kassa alkoi huutamaan että soittaa poliisit väärennetystä/varastetusta passista, sanoi että olen lapsi. Yhden kerran muistan myös aina kun työnsin lastani vaunuissa kun joku juoppo huusi perääni "13 vuotiaillaki nykyään lapsia!" Olin 21.

27 vuotiaana minulta kysyttiin papereita kioskilla ja molemmat myyjät ihnettelivät papereitani, toinen sanoi että luuli 15 vuotiaaks ja toine 13, siinä iässä se jo oli ihan kivaa. Nyt 34 vuotiaana jo harmittaa kun papereita ei kysytäkkään joka kerta :D turhamaista tiedän.. kai luulin etten koskaan vanhene hehe

Onhan näitä:

13-vuotiaana minua luultiin 7v siskoni äidiksi.

Olin 28v, mieheni 29v ja olimme tuttavaparinkunnan (mies 28v, vaimo 26v) kanssa ravintolassa. Pois lähtiessä jäimme kadulle juttelemaan. Siihen tuli sitten joku ulkopuolinen nainen, joka osallistui keskusteluun. Yksi repliikki oli osoitettu tälle toisen pariskunnan miehelle: "olet sitten lähtenyt vanhempiesi kanssa juhlimaan". 

Yhdessä työpaikassani pomoni oli ilkeää sorttia. Hän kertoi naureskellen minulle, että joku asiakas oli kysellyt sitä "vanhempaa myyjää" - siis tarkoittaen minua. Minä olin 6v nuorempi kuin pomoni.

Kun vanhin lapseni oli 10kk ikäinen, kävin hänen kanssaan työpaikallani sopimassa työhön paluuseen liittyviä yksityiskohtia. Siellä oli myös eräs tavarantoimittaja, joka hihkaisi iloisesti "kukas se siellä rattaissa istuu, ettei vain lapsenlapsi". Minulla oli ikää 34v.

Olin jo jäänyt äitiyslomalle toisesta lapsesta ja ottanut vanhemman pois päiväkodista. Päiväkodissa oli valokuvaus pian sen jälkeen ja oli sovittu, että vien lapseni sinne valokuvaan. Kuvaaja totesi minulle "mummo voi odottaa eteisessä". Ikää minulla oli 35v.

20-vuotiaana olin menossa ravintolaan, johon ikäraja 20v. Pyytämättä näytin paperit portsarille, joka totesi "kyllä mä uskon, että olet täyttänyt 20v mutta katsotaan nyt sitten paljonko olet yli"

Eräässä koulutuksessa mentiin yliajalle ja minun oli sanottava, että on pakko lähteä hakemaan lapset päiväkodista. Moni katsoi minua pitkään ja yksi tuli kysymään, että kuinka vanha olen. Olin silloin 41v ja lapset olivat 7v, 6v ja 4v. 

Olen siis syntynyt vanhana. Nyt ikää 57v ja alan näyttää ikäiseltäni. Viimeinkin.