Lue keskustelun säännöt.
Pelastuslaitoksen hoitohenkilökunta nosti elottoman lapsen vedestä ja rannalla olijat jatkoivat auringonottoa
13.06.2020 |
Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lapsi virkosi puolen tunnin elvytyksen jälkeen ja vietiin sairaalaan. Uimarannalla olevat lapsiperheet jatkoivat kesäpäivän nauttimisesta lasten mennessä uimarenkaineen uimaan ja vanhempien jatkaessa viltillään piknikkiä. Olisin olettanut, että ranta olisi pikkuhiljaa tyhjentynyt siltä päivältä. Itse jäin kauemmas hetkeksi hämmästelemään ihmisten välinpitämätöntä käytöstä.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Mietin, minkälainen kuolemaa tekevä oikeasti sitten säväyttää ja saa näillä auringonpalvojilla tunteet pintaan. Jos lapsen elvytys ei haittaa auringonpalvontaa ja uintia, niin haittaako ostoskeskuksessa kouristellen kaatuva mummo, jota elvytetään vai jatketaanko siinä shoppailua tai ehkä siemaillaan lattea vastapäisessä kahvilassa. Entä auto-onnettomuus kotipihasi edessä, kun joku (lapsi tai aikuinen, valitse itse) jää auton alle? Jatkavatko lapsesi trampoliinilla pomppimista ja sinä kukkapenkin kastelua? Voiko parvekkeelta pudonneen ihmisen kuolinkamppailun sivuuttaa toteatammalla, että kaiteella ei saa leikkiä, siinä sinulle hyvä opetus ja jatkaa polkupyöräharjoituksia vieressä?
Ihan sama, mikä säväyttää ja mikä ei, mutta jos ei onnettomuus ja toisen ihmisen hätä ja kamppailu elämästä tee surulliseksi tai ahdistuneeksi, niin on empatiakyvytön. Aika moni siellä rannalla ilmeisesti ja tällä palstalla nyt ainakin.
Meidän perheellämme olisi uintipäivä loppunut tuohon, ja ei, emme olisi rynnänneet tukkimaan tietä ambulanssilta vaan olisimme poistuneet joko elvytyksen aikana tai heti ambulanssin poistumisen jälkeen. Miksi? Siksi, että tapahtui onnettomuus, josta on hyvä puhua ja jonka kuuluukin pysäyttää sitä arkea hetkeksi. Ihmishenki on arvokas, onnettomuudet eivät ole arkisia ja aina näistä asioista pitää puhua lasten kanssa.
Siis kuinka kauan siinä pitää osoittaa kunnioitusta? Ainoa tapa olla siellä rannalla ei suinkaan ole ilakoida ja lauleskella itsekseen ja miettiä kuinka ihanaa onkaan elämä, siellä voi ihan samalla tavalla myötäelää toisten surussa kuin siellä kerrostalokolmiossakin. Jos sinne rannalle on lähdetty, niin se voi olla vaikka perheen ainoa mahdollisuus olla sen loman aikana yhdessä siellä, tai opettaa lapsia uimaan. Miksi se myötäeläminen tai toisten ajattelu pitää tehdä pois sieltä paikalta? Meillä ainakin julkisilla rannalle lähteminen perheen kesken on aika suoritus, sinne ei suinkaan joka päivä mennä. Miksei siellä rannalla voi pyytää lapsia siihen viltille ja käydä läpi mitä on tapahtunut ja miksi näin on tapahtunut ja todeta että varmasti ihan hirvittävä kokemus kaikille vaikka ehkä säikähdyksellä olisikin uhri selvinnyt? Miksi sitä varten täytyy lähteä takaisin kotiin? Aikuinen ihminen osaa myötäelää olematta hysteerinen ja pilaamatta lasten loppupäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo paljon nykyihmisten täydellisestä välinpitämättömyydestä ja omaan napaan tuijottelusta. Varmasti löytyy jo pätkät TikTokista ja mitä näitä nyt onkaan.
Elät jossakin epärealistisessa prinsessapumpulissa. Ihmiset ovat aina vastanneet ennenkaikkea itsestään ja läheisistään. Jos naapurin Pikku-Kalle räjäyttää itsensä dynamiitilla, niin mitä helvettiä se minulle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis usko on kyllä jo mennyt ihmisiin, mutta aina jaksan kuitenkin yllättyä ihmisen tyhmyydestä.
Ensinnäkin ei ollut kyse siitä, että olisi pitänyt mennä auttamaan, ammattilaiset auttoivat jo. Eikä kyse ollut siitä, että olisi pitänyt mennä pällistelemään tai kuvaamaan, se vasta tyhmää olisikin.
Kyse oli siitä, kuinka sinä pystyit jatkamaan auringonottoa ja uimista, kun joku teki kuolemaa vieressä tai oli käytännössä jo kuollut, koska lapsi saatiin vasta pitkän elvytyksen jälkeen takaisin henkiin. Kuinka sinä pystyit olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikö tämä järkyttänyt sinua tai herättänyt sinussa minkäänlaista kunnioitusta vainajaa kohtaan tai elämään kamppailevaa lasta kohtaa. Eikö tämä järkyttänyt sinun lapsia eivätkö he esittäneet järkyttyneitä kysymyksiä. Miten sinä saatoit olla kuin ei mitään juuri sillä hetkellä, kun toisen ihmisen kaikki oli käsillä, mutta sinulle se ei ollut mitään. Eikö sinua jo hävittänyt olla totaalisen välinpitämätön. Eikö se ollut sinulle Nokia, että kaikki vielä näkevät sen. Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi. Miten auringonotto maistui vielä tämän jälkeen eikö siitä mennyt fiilis ja maku.
Miten sinä kykenet tähän. Mitä sinulle on pitänyt tapahtua, kun mikään ei pysäytä.
Nämä kommentit täällä AV vielä alleviivaavat tätä täydellistä välinpitämättömyyttä.
En ihmettele sitäkään tosiseikkaa, että 90% maailman väestöstä kuuluu ÄÖ keskivertoon tai alle/hieman päälle.
En tiedä pelastaisiko korkeampi ÄO tältä välinpitämättömyydeltä, mutta ihmisen tyhmyyden se loistavasti selittää.
Ja älä turhaan kuvittele, että minä ajattelisin tämän kirjoituksen herättävän sinussa jotain, en edes pientä myötätuntoa lähes henkensä menettänyttä lasta kohtaa, koska en kuvittele. Minä kyllä tiedän, että sinä et kykene siihen.
Miksi sinä kuvittelet tietäväsi mitä toiset ihmiset päässään miettivät? Teet oletuksia kovin kevyistä asioista ja haukut ihmisiä täällä.
Nyt oli kyse tunteista - ei mietteistä.
Siinä lukee :"Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi."
Jos ihmetellään eikö joku ole mietteliäs, niin hyvinkin voin kysyä, että mistä halvatusta se toinen toisen mietteitä tietää? Ei mistään, pelkkiä oletuksia oman pään sisältä.
Tunteista voit tietää vielä vähemmän. Ei ihmisen toimista useinkaan näe millaista myllerrystä hän käy. Et näe vieressä istuvasta bussimatkustajasta, että hän juuri ja juuri pysyy kasassa kun äiti eilen kuoli. Elää meidän silti kaikkien täytyy, eikä kukaan voi toiselle sanoa, että "STOP nyt on kaikki kielletty, kotiin siitä itkemään ja murehtimaan, minun tapani on oikea tapa". Ei, jokainen tekee sen omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis usko on kyllä jo mennyt ihmisiin, mutta aina jaksan kuitenkin yllättyä ihmisen tyhmyydestä.
Ensinnäkin ei ollut kyse siitä, että olisi pitänyt mennä auttamaan, ammattilaiset auttoivat jo. Eikä kyse ollut siitä, että olisi pitänyt mennä pällistelemään tai kuvaamaan, se vasta tyhmää olisikin.
Kyse oli siitä, kuinka sinä pystyit jatkamaan auringonottoa ja uimista, kun joku teki kuolemaa vieressä tai oli käytännössä jo kuollut, koska lapsi saatiin vasta pitkän elvytyksen jälkeen takaisin henkiin. Kuinka sinä pystyit olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikö tämä järkyttänyt sinua tai herättänyt sinussa minkäänlaista kunnioitusta vainajaa kohtaan tai elämään kamppailevaa lasta kohtaa. Eikö tämä järkyttänyt sinun lapsia eivätkö he esittäneet järkyttyneitä kysymyksiä. Miten sinä saatoit olla kuin ei mitään juuri sillä hetkellä, kun toisen ihmisen kaikki oli käsillä, mutta sinulle se ei ollut mitään. Eikö sinua jo hävittänyt olla totaalisen välinpitämätön. Eikö se ollut sinulle Nokia, että kaikki vielä näkevät sen. Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi. Miten auringonotto maistui vielä tämän jälkeen eikö siitä mennyt fiilis ja maku.
Miten sinä kykenet tähän. Mitä sinulle on pitänyt tapahtua, kun mikään ei pysäytä.
Nämä kommentit täällä AV vielä alleviivaavat tätä täydellistä välinpitämättömyyttä.
En ihmettele sitäkään tosiseikkaa, että 90% maailman väestöstä kuuluu ÄÖ keskivertoon tai alle/hieman päälle.
En tiedä pelastaisiko korkeampi ÄO tältä välinpitämättömyydeltä, mutta ihmisen tyhmyyden se loistavasti selittää.
Ja älä turhaan kuvittele, että minä ajattelisin tämän kirjoituksen herättävän sinussa jotain, en edes pientä myötätuntoa lähes henkensä menettänyttä lasta kohtaa, koska en kuvittele. Minä kyllä tiedän, että sinä et kykene siihen.
Miksi sinä kuvittelet tietäväsi mitä toiset ihmiset päässään miettivät? Teet oletuksia kovin kevyistä asioista ja haukut ihmisiä täällä.
Nyt oli kyse tunteista - ei mietteistä.
Siinä lukee :"Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi."
Jos ihmetellään eikö joku ole mietteliäs, niin hyvinkin voin kysyä, että mistä halvatusta se toinen toisen mietteitä tietää? Ei mistään, pelkkiä oletuksia oman pään sisältä.Tunteista voit tietää vielä vähemmän. Ei ihmisen toimista useinkaan näe millaista myllerrystä hän käy. Et näe vieressä istuvasta bussimatkustajasta, että hän juuri ja juuri pysyy kasassa kun äiti eilen kuoli. Elää meidän silti kaikkien täytyy, eikä kukaan voi toiselle sanoa, että "STOP nyt on kaikki kielletty, kotiin siitä itkemään ja murehtimaan, minun tapani on oikea tapa". Ei, jokainen tekee sen omalla tavallaan.
Eikö ne tunteet vedä ihmisen mietteliääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis usko on kyllä jo mennyt ihmisiin, mutta aina jaksan kuitenkin yllättyä ihmisen tyhmyydestä.
Ensinnäkin ei ollut kyse siitä, että olisi pitänyt mennä auttamaan, ammattilaiset auttoivat jo. Eikä kyse ollut siitä, että olisi pitänyt mennä pällistelemään tai kuvaamaan, se vasta tyhmää olisikin.
Kyse oli siitä, kuinka sinä pystyit jatkamaan auringonottoa ja uimista, kun joku teki kuolemaa vieressä tai oli käytännössä jo kuollut, koska lapsi saatiin vasta pitkän elvytyksen jälkeen takaisin henkiin. Kuinka sinä pystyit olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikö tämä järkyttänyt sinua tai herättänyt sinussa minkäänlaista kunnioitusta vainajaa kohtaan tai elämään kamppailevaa lasta kohtaa. Eikö tämä järkyttänyt sinun lapsia eivätkö he esittäneet järkyttyneitä kysymyksiä. Miten sinä saatoit olla kuin ei mitään juuri sillä hetkellä, kun toisen ihmisen kaikki oli käsillä, mutta sinulle se ei ollut mitään. Eikö sinua jo hävittänyt olla totaalisen välinpitämätön. Eikö se ollut sinulle Nokia, että kaikki vielä näkevät sen. Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi. Miten auringonotto maistui vielä tämän jälkeen eikö siitä mennyt fiilis ja maku.
Miten sinä kykenet tähän. Mitä sinulle on pitänyt tapahtua, kun mikään ei pysäytä.
Nämä kommentit täällä AV vielä alleviivaavat tätä täydellistä välinpitämättömyyttä.
En ihmettele sitäkään tosiseikkaa, että 90% maailman väestöstä kuuluu ÄÖ keskivertoon tai alle/hieman päälle.
En tiedä pelastaisiko korkeampi ÄO tältä välinpitämättömyydeltä, mutta ihmisen tyhmyyden se loistavasti selittää.
Ja älä turhaan kuvittele, että minä ajattelisin tämän kirjoituksen herättävän sinussa jotain, en edes pientä myötätuntoa lähes henkensä menettänyttä lasta kohtaa, koska en kuvittele. Minä kyllä tiedän, että sinä et kykene siihen.
Miksi sinä kuvittelet tietäväsi mitä toiset ihmiset päässään miettivät? Teet oletuksia kovin kevyistä asioista ja haukut ihmisiä täällä.
Nyt oli kyse tunteista - ei mietteistä.
Siinä lukee :"Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi."
Jos ihmetellään eikö joku ole mietteliäs, niin hyvinkin voin kysyä, että mistä halvatusta se toinen toisen mietteitä tietää? Ei mistään, pelkkiä oletuksia oman pään sisältä.Tunteista voit tietää vielä vähemmän. Ei ihmisen toimista useinkaan näe millaista myllerrystä hän käy. Et näe vieressä istuvasta bussimatkustajasta, että hän juuri ja juuri pysyy kasassa kun äiti eilen kuoli. Elää meidän silti kaikkien täytyy, eikä kukaan voi toiselle sanoa, että "STOP nyt on kaikki kielletty, kotiin siitä itkemään ja murehtimaan, minun tapani on oikea tapa". Ei, jokainen tekee sen omalla tavallaan.
Ei tällaisia tunteettomina jankkaajia jaksa, kiitos.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäempaattisempaa ja törkeämpää ap:ltä on tulla tänne mässäilemään onnettomuudella. Miksi tämmöinen aloitus on tehty? Miettikää vähän lapsen vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi uskoakaan miten epäempaattisia kommentteja. Itse olisin ollut niin järkyttynyt, että olisin lähtenyt kotiin.
Minä en välttämättä olisi edes huomannut koko tapahtumaa, sillä perheen kanssa uima-rannalla katseeni pysyy koko ajan lapsissani. Kauempana olleet tuskin edes näkivät, että rannalla oli menossa elvytys, saati että kyseessä oli lapsi. Todennäköisesti olisin ajatellut, että ambulanssi on paikalla jotain huonovointista rantojen miestä varten, miksipä he elvyttäisivät puolta tuntia lasta keskellä uimarantaa, kun olisivat voineet hoitaa elvytyksen ambulanssissa ja lähteä pillit vinkuen kohti sairaalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis usko on kyllä jo mennyt ihmisiin, mutta aina jaksan kuitenkin yllättyä ihmisen tyhmyydestä.
Ensinnäkin ei ollut kyse siitä, että olisi pitänyt mennä auttamaan, ammattilaiset auttoivat jo. Eikä kyse ollut siitä, että olisi pitänyt mennä pällistelemään tai kuvaamaan, se vasta tyhmää olisikin.
Kyse oli siitä, kuinka sinä pystyit jatkamaan auringonottoa ja uimista, kun joku teki kuolemaa vieressä tai oli käytännössä jo kuollut, koska lapsi saatiin vasta pitkän elvytyksen jälkeen takaisin henkiin. Kuinka sinä pystyit olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikö tämä järkyttänyt sinua tai herättänyt sinussa minkäänlaista kunnioitusta vainajaa kohtaan tai elämään kamppailevaa lasta kohtaa. Eikö tämä järkyttänyt sinun lapsia eivätkö he esittäneet järkyttyneitä kysymyksiä. Miten sinä saatoit olla kuin ei mitään juuri sillä hetkellä, kun toisen ihmisen kaikki oli käsillä, mutta sinulle se ei ollut mitään. Eikö sinua jo hävittänyt olla totaalisen välinpitämätön. Eikö se ollut sinulle Nokia, että kaikki vielä näkevät sen. Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi. Miten auringonotto maistui vielä tämän jälkeen eikö siitä mennyt fiilis ja maku.
Miten sinä kykenet tähän. Mitä sinulle on pitänyt tapahtua, kun mikään ei pysäytä.
Nämä kommentit täällä AV vielä alleviivaavat tätä täydellistä välinpitämättömyyttä.
En ihmettele sitäkään tosiseikkaa, että 90% maailman väestöstä kuuluu ÄÖ keskivertoon tai alle/hieman päälle.
En tiedä pelastaisiko korkeampi ÄO tältä välinpitämättömyydeltä, mutta ihmisen tyhmyyden se loistavasti selittää.
Ja älä turhaan kuvittele, että minä ajattelisin tämän kirjoituksen herättävän sinussa jotain, en edes pientä myötätuntoa lähes henkensä menettänyttä lasta kohtaa, koska en kuvittele. Minä kyllä tiedän, että sinä et kykene siihen.
Miksi sinä kuvittelet tietäväsi mitä toiset ihmiset päässään miettivät? Teet oletuksia kovin kevyistä asioista ja haukut ihmisiä täällä.
Nyt oli kyse tunteista - ei mietteistä.
Siinä lukee :"Eikö mikään vedä sinua hiljaiseksi tai mietteliääksi."
Jos ihmetellään eikö joku ole mietteliäs, niin hyvinkin voin kysyä, että mistä halvatusta se toinen toisen mietteitä tietää? Ei mistään, pelkkiä oletuksia oman pään sisältä.Tunteista voit tietää vielä vähemmän. Ei ihmisen toimista useinkaan näe millaista myllerrystä hän käy. Et näe vieressä istuvasta bussimatkustajasta, että hän juuri ja juuri pysyy kasassa kun äiti eilen kuoli. Elää meidän silti kaikkien täytyy, eikä kukaan voi toiselle sanoa, että "STOP nyt on kaikki kielletty, kotiin siitä itkemään ja murehtimaan, minun tapani on oikea tapa". Ei, jokainen tekee sen omalla tavallaan.
Ei tällaisia tunteettomina jankkaajia jaksa, kiitos.
Eri
En minäkään jaksaisi ihmisten haukkumista ja tyhjiä oletuksia täysin oman mielikuvituksen muodostamista seikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea elämä ei ole mitään elokuvaa missä kaikki alkaa hysterisoida ja panikoida kenties jopa itkeä jonkun melkein hukkuneen äpärän takia.
Millaisella ihmisellä tulee edes mieleen sanoa lasta äpäräksi? En minäkään koe tarpeellisena lähteä kotiin rannalta tuollaisen sattuessa, mutta että äpäräksi?
Joku on keksinyt mielestään uuden ja hienon sanonnan. Tai sitten häntä on kutsuttu koko lapsuutensa äpäräksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin? Missä? Totta vai tarua?
Oletko ap (ja monet muutkin) sitä mieltä, että jos kaupungissa tapahtuu vaikka peräänajo, josta yksi potilas viedään terkkariin, niin koko katu on suljettava liikenteeltä ainakin loppupäiväksi?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua viestiketjun aloittaja. Ihminen on useimmiten hyvin itsekeskeinen, minkä nämäkin kommentit osoittavat. Tuntuu tosi pahalta ja samalla voimattomalta.
Esimerkiksi Yyterissä on 6 km hiekkarantaa. Ei siellä vahdata mitä dyynien välissä hommataan, joten varmasti suurin osa porukasta ei edes huomaisi vaikka jpku hukkuisi. Tarinan opetus lähinnä onkin, että valvokaa pölvästit niitä lapsianne rannalla vaikka ne osaisikin uida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi uskoakaan miten epäempaattisia kommentteja. Itse olisin ollut niin järkyttynyt, että olisin lähtenyt kotiin.
Minä en välttämättä olisi edes huomannut koko tapahtumaa, sillä perheen kanssa uima-rannalla katseeni pysyy koko ajan lapsissani. Kauempana olleet tuskin edes näkivät, että rannalla oli menossa elvytys, saati että kyseessä oli lapsi. Todennäköisesti olisin ajatellut, että ambulanssi on paikalla jotain huonovointista rantojen miestä varten, miksipä he elvyttäisivät puolta tuntia lasta keskellä uimarantaa, kun olisivat voineet hoitaa elvytyksen ambulanssissa ja lähteä pillit vinkuen kohti sairaalaa?
Sama homma. En edes katso sinne päin missä tuollaisia asioita tapahtuu. Ensinnäkin, en siinä tilanteessa voi auttaa enää mitenkään kun ammattilaiset on jo paikalla ja toisekseen olen niin herkkä, että en vahingossakaan halua nähdä, enkä katsoa mitään mistä tulee paha mieli. Olen soittanut ambulanssin neljä kertaa ihmisille, joten tiedän millaiseen tilaan itseni saan sen jälkeen jos näen noita.
Jos jäisin ap:n lailla tuijottamaan onnettomuutta, niin lapseni voisi sillä aikaa hävitä tai hukkua. Joten sekin on syy miksi en ehkä edes huomaisi koko episodia, kun tekemistä on omissakin ongelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo paljon nykyihmisten täydellisestä välinpitämättömyydestä ja omaan napaan tuijottelusta. Varmasti löytyy jo pätkät TikTokista ja mitä näitä nyt onkaan.
Elät jossakin epärealistisessa prinsessapumpulissa. Ihmiset ovat aina vastanneet ennenkaikkea itsestään ja läheisistään. Jos naapurin Pikku-Kalle räjäyttää itsensä dynamiitilla, niin mitä helvettiä se minulle kuuluu?
Todennäköisesti se ei sulle kuulukaan, ja se kertoo susta paljon ja myös sun naapurisuhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tekopyhyys.
Suuri valistuksen aika, tervetuloa.
Itse ollut kerran rannalla missä lapsi hukkui. Jäi eloon mutta en tiedä tuliko mitä vammoja. Pidempään oli sairaalassa. Kyllä siinä tyhjä tunne jäi, järkyttynyt ja vähän sellainen että miksi en esimerkiksi minä nähnyt ja kiinnittänyt huomiota? Olin hetki aiemmin käynyt uimassa, menin uimaan tämän naisen edestä kenen lapsi oli. Ihmettelin miksi nuori nainen ottaa aurinkoa ihan rantaviivalla, luki kirjaa selällään uimapatjan päällä tai vastaavan. Normaalisti siinä kun on lapsiperheet vahtimassa. Tulin pois uimasta ja edelleen luki. Omalle paikalle nurmikolle. Vajaa 10 minuuttia niin tuli pelastuslaitos.
Ap on varmaan tämän mukulan vanhempi ja nyt huolesta suunniltaan ja projisoi tunteitaan ulkopuolisiin. Hän haluaa että kaikilla olisi yhtä huono olo henkisesti kuin itsellään on tapahtuman johdosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt kyllä ymmärrä, miksi tuosta olisi nyt pitänyt nostaa joku valtava show? Ja panikoida lasten tapahtuman näkemistä ym. Siinäpähän oppivat, kuinka käy, jos menee liian syvälle eikä opettele uimaan. Olisin varmaan oikein korostanut asiaa. Ikävää toki on, jos lapsi joutuu hätään ja käy huonosti. Ammattilaisten asia on kuitenkin hoitaa se tilanne ja muut jatkavat elämäänsä toivottavasti vähän viisaampia ja kiitollisina, kun oma lapsi ei ole ambulanssissa. Ei kolaripaikan ohi ajettuakaan käännytä paniikissa kotiin ja lopeteta autolla ajamista vaan terästäydytään ja ollaan itsekin varovaisempia.
Niin, sen kolaripaikan ohihan ajetaankin talla pohjassa, vähät välittämättä vaikka kuinka olisi sini-, valko- tai keltatakkeja tiellä käpyttelemässä.
Mutta kun "ei kuulu mulle".Siitä on kyllä ollut julkisuudessa juttua, että kolaripaikan ohi ajetaan etanavauhtia. Noin pahassa kolarissa on poliisi ohjaamassa liikennettä. Hidastaa pitää, mutta ei liikaa.
Että näin.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/861819/Poliisi+hermostui+kolaripa…
En jaksanut kahlata kaikkia sivuja mutta aloittaja vois laittaa linkin juttuun ellet ole taas tämä sama satu täti kenellä ei ole omaa elämää!!
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut kahlata kaikkia sivuja mutta aloittaja vois laittaa linkin juttuun ellet ole taas tämä sama satu täti kenellä ei ole omaa elämää!!
Se "juttu" on suurin osa tämän ketjun kommenteista. Kannattaa tutustua.
Pitäisi siis mennä kotiin kytemään ja miettimään tapausta? Sehän se lapsen hengen pelastaa ja voinnin parantaa. Ei se päästä lähde, joten ihan sama onko sitä sen jälkeen rannalla vai jossain muualla.
En ymmärrä tätä tekopyhyyttä. Ap itse jää notkumaan viimeiseen hetkeen saakka ja haukkuu muita samasta teosta. Pistetään ajatuksia ja tunteita toisten päähän ja kuvitellaan heidät tyhmiksi ja tunteettomiksi.
Mutta hei, joskus meidän ajatukset muista ja maailmasta on vain heijastus meistä itsestämme. Siivoa ap ensin omat rappuset.