Kun minä saan lapsen, hän ei syö eineksiä eikä käytä älylaitteita ennen kun täyttää 10v

Eineksissä on hyviäkin,Lisäksi salaatti.

Hyvät periaatteet, pidä niistä kiinni.

Hän ei ainakaan käyttäisi pas kaista kånken-reppua,

Provohan tämä selvästi on, mutta...

Itse pysty syömään mikrossa lämmitettäviä valmisaterioita enkä pystynyt ostamaan vauvalle ruokapilttejä ym. En olisi pystynyt itse edes maistamaan niitä. Tein soseet itse, ruoat, kasvikset ja hedelmät. Poikkeuksena hedelmä- ja marjasoseet, joita lisäsin myöhemmin puuron ja jogurtin sekaan 😀 Pystyn kyllä syömään lihapullia ja ranskalaisia ym. Lähinnä kaikki mikä lämpiää uunissa menee. Ja nyt vanhemmalle lapselle syötän niitäkin, kohtuudella. Nämä ovat vain omia outouksiani ja yritän säästää lapsen samalta neuroottisuudelta.

Älylaitteiden kanssa on tiukat rajat ja ärsytti, kun muut näyttelivät vuoden ikäiselle videoita ym. niistä. Pidetään poissa omista käsistä niin kauan kun voidaan, mutta nykymaalimassa on pakko opetella aika ajoissa niidenkin käyttöä. Kaikkea voi rajoittaa kohtuudella.

Ei tämä ole täysin typerä ajattelutapa. Meillä on vajaan vuoden ikäinen lapsi ja teen hänelle ruuat itse. Olen alusta saakka tehnyt. Poikkeus tuleekin siinä, että välipalaksi iltapäivällä syödään piltin sokeroimattomia hedelmä- ja marjasoseita. Eli kai nuo sitten eineksiä on, vaikka en niitä kyllä sellaiseksi laske. Älylaitteita lapsi ei todellakaan tuijota eikä hän niitä käsiinsä saa ennen kuin menee kouluun. Naurakaa vaan, mutta tästä pidetään kiinni. Itsekin olen ilman omaa puhelinta elänyt 13v asti niin kyllä oma lapsi pärjää 7v saakka mainiosti ilman joka sortin vempaimia.

Nostan hattua kyllä jos jaksat tehdä kaikki ruoat itse ilman että käytät eineksiä.

Enemmän mietin tuota älylaitteetonta elämää noin pitkälle. En sen takia että kokisin jollekin 5-vuotiaalle välttämättömäksi jonkun älytoosan käteen lyömisen vaan ihan siksi että nykyään yhä enenevämmässä määrin esimerkiksi koulussa käytetään älylaitteita. On mahdoton tietää millaisia älylaitteet edes ovat 10 vuoden päästä saati mihin kaikkea sitä käytetään. Selvää on ettei esimerkiksi kouluissa niiden käyttö ainakaan vähene tulevaisuudessa, päinvastoin.

On itseasiassa aika hurjaa huomata kuinka nopeasti lapsien ja nuorien suosikkijutut vaihtuvat. On ties millaisia sovelluksia, some jne. eikä reilu 30v pysy perässä mikä milloinkin on juuri nyt se iso juttu ja mitä kaikkea missäkin tapahtuu. Ei ole taatusti helppoa olla vanhempi tai lapsi kaiken tuon keskellä. En usko että lasta on tässäkään asiassa hyvä kasvattaa tynnyrissä, sen sijaan on tärkeää vanhempana seurata aikaansa ja kasvattaa lasta löytämään oikeanlainen tasapaino kaiken välillä.

Ps. Näin vähän reilu 30v on tyytyväinen että sai kasvaa aikuiseksi ilman kaikenmaailman snapchattia, instagramia, tiktokia sun muita vastaavia. Internet, some jne. on toki tuonut mukanaan hienojakin asioita mutta kyllä hirvittää itseäkin kuinka paljon sitä laskee nykyään toimivan älyluurin varaan.

Olen lapseton sinkkumies joten, ehkä ei toivottu keskustelija tähän keskusteluun.

Mutta kysyn -vaikka sitten vain vastatakseni provoon- että msitä kumpuaa tämä säännöllisen epäsäännöllisesti esiin nouseva eineksien vastustaminen? 

Ei eines tietenään aina  varmastikaan ole  hyvä saati paras vaihtoehto. Kuitenkin se voi minusta olla oikein passeli vaihtoehto kiiresiessä arjessa.

Mikäs siinä jos on aikaa ja vitseliäisyytä ja mahd. myös ripaus kärsivällisyyttä. Itselläni ei aina ole, enkä odoa saati vaadi, että mahd kumppanillanikaan olisi. Siksi saatan vaikka automatkalla esittäää: pysähdytäänkö bensa-asemalla ja paitsi mahd. tankataksemme auton, niin saattaisin kysyä, että maistusiko kuppikahvua ja (eines)kolmioleipä, vai jatketaanko matkaa heti? 

Voin myös poiketa kaupassa ja ostaa itselleni toisinaan valmissalaatin, enkä koe siitä huonoa omaatuntoa. On vahinko, että siinä on paketti, jota ei voi ainakaan toistaiseksi vaivatomasti aina kierrättää. (- Onneksi muovinkierrätys pisteiden määrää on kuitenkin lisätty).

Mikä on älylaite?  Jos se on vaikkapa kännykkä, niin tiedän, että itse elin niin kuin 110% omasta ikäluokasani ilman kännykkää 10 vuotiaana. Mutta maailma menee eteenpäin (ehkä oisinaan myös taaksekin päin).

Minusta kännykän antamisesta lapselle perustelemalla vain omalla nuoruuden kokemuksella: kun ei ollut silloin ei pitäisi olla myöskään nyt on vähän huono, tai ainakin ontuvat. Useimmat 10 vuotiaat osaavat "jo" lukea, joten voinee otaksua, että hallitsevat halutessaan myös kännykän käytön. - Sen asiallisen ja huomaavaisen käytön hallitsemisessa on -valitettavasti- yhtä lailla ihan liian monella vanhemmillakin opettelemista

Sinkkumies

.              

Vierailija kirjoitti:

Sitten hän ei varmaannmene päiväkotiin, niissä syödään eineksiä ja käytetään välillä älylaitteita.

Meillä on päiväkodissa kaikki ruudut kielletty lapsilta kunnan päätöksellä.

Ai?

Mä päätin etten ota lapsia kauppaan mukaan ennenkuin täyttää 15.

joopajoo, kyllä elämä opettaa :)

Pilttipurkit ovat kyllä ravitsemusarvoltaan terveellisempiä kuin moni kotiruoka. Lisäksi ne ovat rakenteeltaan juuri sopivia pienelle lapselle. Hienoa, ettei sinulle koskaan tule väsynyttä päivää, esimerkiksi pienintäkään sairautta, jolloin vain heität eineksen eteen ja tabletin käteen.

Omat lapset eivät ole koskaan syöneet eineksiä. Se on aiheuttanut sen, että kouluruoka ei heille maistu, on liian teollista einestä.

Provoilijoiden lisäksi tällaisia hihhuleita valitettavasti on olemassa ja esiintymässä ihan omalla nimellään kuvan kera sekä netissä että mediassa. Mieleeni jäi oman lapseni syntymän aikaan haastateltu pariskunta hesarissa, joka kertoi lapselle valittavan harrastukset niin, että tukevat sitten tulevaa ammattia. Heidän lapsensa oli siinä vaiheessa viikkojen ikäinen. Sääliksi kävi ja sääliksi käy muidenkin ehdottomia kasvatussääntöjä latelevien lapset.

Kyllähän yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä jos kaupat ovat metritolkulla täynnä eineksiä ja puolivalmisteita.

Vierailija kirjoitti:

Pilttipurkit ovat kyllä ravitsemusarvoltaan terveellisempiä kuin moni kotiruoka. Lisäksi ne ovat rakenteeltaan juuri sopivia pienelle lapselle. Hienoa, ettei sinulle koskaan tule väsynyttä päivää, esimerkiksi pienintäkään sairautta, jolloin vain heität eineksen eteen ja tabletin käteen.

Aijaa? Meille sanottiin neuvolassa päinvastoin, kun kysyi mitä pilttejä syötän. Niiden ravintoarvo ei ole samalla tasolla ja niihin on usein lisätty vitamiineja ym. Käsitin, että ei ole sama asia, kuin kotiruuasta saatavat vitamiinit. Sitten vielä säilöntäaineet päälle.

Tokaisi vain, että hyvä kun tehdään itse ja meneehän piltit hyvin silloin tällöin, vaikka matkaruokana.

En ole mitenkään niitä vastaan ja ymmärrän hyvin, että annetaan toisena ateriana päivässä ja silloin tällöin. En kyllä koko vauva-aikaa niillä elättäisi. Itsekin tulee silloin tällöin eineksiä syötyä ja taaperokin saa joskus. Kerran jopa mäkkärissä käyty. Itse en kyllä siedä mäkkiruokaa ollenkaan, mutta mies sinne joskus haluaa.

päiväkodista esitettiin toivomus, että lapsi opetettaisiin syömään eineksiä. Heillä oli halvin/huonoin ruokapalvelu käytössä.

kumpi on terveellisempää, kotiruoka vai eines, riippuu täysin ruuasta ja sen valmistustavasta. Pellillä eltaantuneet kalapuikot ovat rasvan suhteen epäterveellisempiä, kuin moni itse valmistettu ruoka mutta kun moni ei elintarvikkeist paljon ymmärrä, paljon pahempaakin jälkeä kuin einekset voi saada aikaan itse. Tietysti jos puhutaan hyvälaatuisesta kotiruuasta vs. hyvälaatuisesta eineksestä, itse tekemällä on mahdollisuus koota ateria valikoiduista aineksista, esim. etsiä paras lihakimpale mitä rahalla saa, ja tehdä siitä jauhelihaa, jne.