Kovat on keskiarvorajat

Uskomatonta että tämä tyhjänpäiväisyys edelleen on täällä?

Get a life!

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni elämän kannalta oli antoisampaa olla lukiossa, jossa pääsyraja oli noin 8, kuin lukiossa, jossa raja oli 9.

Ysin lukiossa oli hieman ennemmän rikkaiden lapsia kuin kasin lukiossa, mutta ei ero ollut niin suuri, kun olisi voinut kuvitella. Tosin ei tästä mitään tutkimustietoa ollua. Vain omia havaintoja.

Samaa mieltä. Ysin lukiossa en olisi varmaan koskaan saanut kavereita, joiden kanssa käydään salakapakoissa ja juostaan poliisia karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.

Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.

Niin, ja tämän lukion oppilaista suurin osa oli niitä, jotka eivät päässeet tämän yhteiskoulun lukioon, jossa kävin yläasteen. Nämä kaksi koulua sijaitsevat aika lähellä toisiaan, ovat siis toisilleen lähimmät vastaavat koulut ja lähelle niitä pääsee samoilla bussseilla, vain muutama pysäkki väliä. Helsingissä siis on näin. Itsekin olisin halunnut lukioon samaan yhteiskouluun, jossa kävin yläasteen.

Lopuksi vielä fysiikanopettaja H.T, en tiedä, missä olet nyt, mutta jos et ole vaihtanut alaa, toivottavasti osaamistasosta ja opetustaitosi ovat parantuneet ja muukin kiinnostaa kuin se, milloin voit taas polttaa tupakkaa.

Tämä yläkoulun opettajien heikompi aineenhallinta tulee lisääntymään yhtenäistyvien peruskoulujen myötä, kun luokanopettajat saavat, varsinkin luokanopettajataustaisten rehtoreiden ansiosta enemmän tunteja yläasteella. Toisaalta yliopistossa moni hakeutuu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vähäisten, mutta kateutta herättävien etujen vuoksi ja kun ei ole suhteita, ei voi muullekaan alalle hakeutua.

Joillakin paikkakunnilla samat epäpätevät opettavat vuodesta toiseen yläkouluissa, kun ovat rehtorin mielestä hyviä tyyppejä. Aineyhdistelmät ja palkkaamiskausi sorvataan sellaiseksi, ettei päteviä hakijoita joko ole tai sitten he eivät näihin tehtäviin hakeudu.

Luokanopettajien invaasio on tosiasia myös lukioissa. He saavat melko heppoisella muunto- tai lisäkoulutuksella itselleen kelpoisuuden opettaa lukiossa, mutta aineenhallinta on heikkoa. Pedagogiset taidot sinänsä ihan kohdillaan, ainakin pienille lapsille. Miksei lukiolaisetkin voi tarvita tuollaista auringonpaistetta ja positiivisuutta ja selkeää yksinkertaista artikulaatiota ja hauskoja pelejä ja leikkejä, hymyjä ja lässytystä. Hirvityksellä olen vain sivusta seurannut, miten köykäisin eväin mennään kirjoituksiin, kun on leikkilaulettu aineen asioita ja retkeilty ja tehty kivoja värikkäitä ryhmätöitä.

Olen ennenkin täällä Huhtasaari-keskustelun yhteydessä kertonut, kun graduryhmässäni oli aineenopettajaksi pätevöityvä luokanopettaja. Hänen gradussaan oli pitkät pätkät plagiointia suoraan leikkaa-liimaa-tekniikalla verkkosivuilta, ja ne oletettavasti itse kirjoitetut osuudet oli täynnä kieli- ja asiavirheitä. Mutta niin vain sai gradunsa läpi kun ensin jäi Urkundissa kiinni ja sen jälkeen muutteli vähän tekstiä niin että gradu hyväksyttiin lopulta. Oli ollut kovin yllättynyt siitä, ettei niin saa tehdä, että kopioi verkkosivuilta tekstiä ja esittää omanaan. Herää kysymys, mitenkähän se kasvatustieteiden gradu sitten oli aikanaan tehty... Ja nyt hän vaikuttaa aineenopettajana eräässä suuressa kaupungissa. Onneksi ei kuitenkaan lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.

Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.

Niin, ja tämän lukion oppilaista suurin osa oli niitä, jotka eivät päässeet tämän yhteiskoulun lukioon, jossa kävin yläasteen. Nämä kaksi koulua sijaitsevat aika lähellä toisiaan, ovat siis toisilleen lähimmät vastaavat koulut ja lähelle niitä pääsee samoilla bussseilla, vain muutama pysäkki väliä. Helsingissä siis on näin. Itsekin olisin halunnut lukioon samaan yhteiskouluun, jossa kävin yläasteen.

Lopuksi vielä fysiikanopettaja H.T, en tiedä, missä olet nyt, mutta jos et ole vaihtanut alaa, toivottavasti osaamistasosta ja opetustaitosi ovat parantuneet ja muukin kiinnostaa kuin se, milloin voit taas polttaa tupakkaa.

Tämä yläkoulun opettajien heikompi aineenhallinta tulee lisääntymään yhtenäistyvien peruskoulujen myötä, kun luokanopettajat saavat, varsinkin luokanopettajataustaisten rehtoreiden ansiosta enemmän tunteja yläasteella. Toisaalta yliopistossa moni hakeutuu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vähäisten, mutta kateutta herättävien etujen vuoksi ja kun ei ole suhteita, ei voi muullekaan alalle hakeutua.

Joillakin paikkakunnilla samat epäpätevät opettavat vuodesta toiseen yläkouluissa, kun ovat rehtorin mielestä hyviä tyyppejä. Aineyhdistelmät ja palkkaamiskausi sorvataan sellaiseksi, ettei päteviä hakijoita joko ole tai sitten he eivät näihin tehtäviin hakeudu.

Luokanopettajien invaasio on tosiasia myös lukioissa. He saavat melko heppoisella muunto- tai lisäkoulutuksella itselleen kelpoisuuden opettaa lukiossa, mutta aineenhallinta on heikkoa. Pedagogiset taidot sinänsä ihan kohdillaan, ainakin pienille lapsille. Miksei lukiolaisetkin voi tarvita tuollaista auringonpaistetta ja positiivisuutta ja selkeää yksinkertaista artikulaatiota ja hauskoja pelejä ja leikkejä, hymyjä ja lässytystä. Hirvityksellä olen vain sivusta seurannut, miten köykäisin eväin mennään kirjoituksiin, kun on leikkilaulettu aineen asioita ja retkeilty ja tehty kivoja värikkäitä ryhmätöitä.

Olen ennenkin täällä Huhtasaari-keskustelun yhteydessä kertonut, kun graduryhmässäni oli aineenopettajaksi pätevöityvä luokanopettaja. Hänen gradussaan oli pitkät pätkät plagiointia suoraan leikkaa-liimaa-tekniikalla verkkosivuilta, ja ne oletettavasti itse kirjoitetut osuudet oli täynnä kieli- ja asiavirheitä. Mutta niin vain sai gradunsa läpi kun ensin jäi Urkundissa kiinni ja sen jälkeen muutteli vähän tekstiä niin että gradu hyväksyttiin lopulta. Oli ollut kovin yllättynyt siitä, ettei niin saa tehdä, että kopioi verkkosivuilta tekstiä ja esittää omanaan. Herää kysymys, mitenkähän se kasvatustieteiden gradu sitten oli aikanaan tehty... Ja nyt hän vaikuttaa aineenopettajana eräässä suuressa kaupungissa. Onneksi ei kuitenkaan lukiossa.

Niin, kyllä niitten opettajienkin joukosta niitä tyhjäpäitä löytyy. Aivan kuten kaikista muistakin ammateista. Tuntuu vain välillä että opettajat itse eivät aina oikein näe itsessään tai toiminnassaan mitään vikaa. Vaikka kaikki muut näkisivät.

Ja huippulukiosta kiireen vilkkaa Yths:lle psykiatrin vast.otolle. Huomataan, että löytyy muitakin yhtä hyviä eikä ollakaan erikoislahjakkaita. Bulimiat, anoreksiat ja ahdistukset. En tiedä onko se onni ja autuus päästä näihin yli 9, 5 paikkoihin. Opetus on yhtä hyvää muuallakin ja voi olla parempi ratkaisu monelle. Varsinkin nuoret naiset oireilee. Ikävä kyllä stereotypia kympin tytöistä pitänee jossain määrin paikkansa

Vierailija kirjoitti:

Ja huippulukiosta kiireen vilkkaa Yths:lle psykiatrin vast.otolle. Huomataan, että löytyy muitakin yhtä hyviä eikä ollakaan erikoislahjakkaita. Bulimiat, anoreksiat ja ahdistukset. En tiedä onko se onni ja autuus päästä näihin yli 9, 5 paikkoihin. Opetus on yhtä hyvää muuallakin ja voi olla parempi ratkaisu monelle. Varsinkin nuoret naiset oireilee. Ikävä kyllä stereotypia kympin tytöistä pitänee jossain määrin paikkansa

Ai sille yhdelle Sykin luokalle?

Mikä se stereotypia on? Se että tyhmät ja kateelliset haukkuu ja he porskuttaa.

Sykkiin enkun linjalle tais olla alin ka 9,68, Ressuun ja Norssiin Ratakadun 9,5, Kulosaari 9,42 

paljon on lukioita joihin pääsee Hgissäkin mm Kielilukio alle 8 ka ja Kontulan lähellä oleva lukio, Vuokin 7,50 jne

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Taitaa se kasin keskiarvo olla minimi muuallakin kuin siellä etelässä.

9,7 keskiarvoraja kertoo jo epänormaalista numeroiden antamisesta.

Todistuksiin annetaan ilmeisesti kovin helposti kymppejä.

Oon Ressussa ja ois kyllä pitänyt valita toisin. Tekis mieli muutamallekin siellä mainita siitä, ettei se, että on ylä-asteella opetellut ulkoa koulukirjat, tee kenestäkään parempaa ihmistä.

Hgissä löytyy muutama alle 8 ka:n lukio, Apollon yk7,83   Elias koulu   7,67  Hgin  kieliluko 7,27  kirliluk It Hg medialukio medialinja 7,45  yleinen  7,33  Vuosaarenv lukio 7,5

Hgin yhteislyseo 7,69 oisko Kontulaa , mitä ihmettä Märsky eli Mäkelänrinteen lukio 7,75

Espoossa vain yksi 7,67 oisko kiloa.  Ruotsinkieliset lukiot taitaa lähes kaikki olla alle 8 alin ka

Vierailija kirjoitti:

Oon Ressussa ja ois kyllä pitänyt valita toisin. Tekis mieli muutamallekin siellä mainita siitä, ettei se, että on ylä-asteella opetellut ulkoa koulukirjat, tee kenestäkään parempaa ihmistä.

etkö kirjoittanut hyvin? Poika tykkäsi ja mieliaineet oli maafykebien

Vierailija kirjoitti:

9,7 keskiarvoraja kertoo jo epänormaalista numeroiden antamisesta.

Todistuksiin annetaan ilmeisesti kovin helposti kymppejä.

eivät oo yhteismitallisia, jossain koulussa toisen kymppi on toisen 8.  

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kuulla 3, meillä aivan päinvastaista kokemusta ja siinä mielessä tod kiva, että pojan lukio jatkuu vielä syksyllä, koska kirjoittaa vielä aineita silloin.

Ap

Pojalle paljon onnea ja menestystä niin kouluun kuin muutenkin!

Vierailija kirjoitti:

Ja huippulukiosta kiireen vilkkaa Yths:lle psykiatrin vast.otolle. Huomataan, että löytyy muitakin yhtä hyviä eikä ollakaan erikoislahjakkaita. Bulimiat, anoreksiat ja ahdistukset. En tiedä onko se onni ja autuus päästä näihin yli 9, 5 paikkoihin. Opetus on yhtä hyvää muuallakin ja voi olla parempi ratkaisu monelle. Varsinkin nuoret naiset oireilee. Ikävä kyllä stereotypia kympin tytöistä pitänee jossain määrin paikkansa

Kyllä noita väärään paikkaan joutuneita on siellä huonoissakin lukioissa ja ihan samoin oireilevat mielenterveysongelmissaan.   Ja näin on ollut aina.

Se mikä on ongelma ja mikä on myös epäoikeudenmukaista, on se, että oppilaat valitaan todistusten pohjalta.    Jokainen voi miettiä, millainen ero on kympin papereilla Helsingin tasokkaimmasta peruskoulusta tai jostakin itäkeskuksesta, jossa kympin oppilasta ohjaa opettajan lisäksi avustaja ja jossa muutenkin väki on suomenkielen taidotonta ym.    Ja vaikkapa tuo Ressu ei voi käyttää harkintaa, koska syytettäisiin siitä ja siitä.   

On oikein hienoa, että todella lahjakkaat pääsevät peruskoulun ajanhukan jälkeen kunnollisten opintojen pariin.   Ja hienoa, että osaajat pääsevät kaltaistensa joukkoon.  Se kehittää ja se luo realistisempaa käsitystä omasta tasosta.

Vierailija kirjoitti:

Oon Ressussa ja ois kyllä pitänyt valita toisin. Tekis mieli muutamallekin siellä mainita siitä, ettei se, että on ylä-asteella opetellut ulkoa koulukirjat, tee kenestäkään parempaa ihmistä.

No, kommentistasi päätellen et ole Ressussa.

Aika outoa, että mieleesi on edes tullut semmoinen, että ihmisen paremmuus olisi jostain ulkoluvusta kiinni.

Ihmisen "paremmuus" on kuule paljon monipuollisempi asia.

Jos se sinua rauhoittaa ja lohduttaa, niin voin sanoa, että vaikka olisit huonompi opinnoissasi kuin muut, se ei tee sinusta ihmisenä huonompaa.  Jotain muuta siihen tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Hgissä löytyy muutama alle 8 ka:n lukio, Apollon yk7,83   Elias koulu   7,67  Hgin  kieliluko 7,27  kirliluk It Hg medialukio medialinja 7,45  yleinen  7,33  Vuosaarenv lukio 7,5

Hgin yhteislyseo 7,69 oisko Kontulaa , mitä ihmettä Märsky eli Mäkelänrinteen lukio 7,75

Espoossa vain yksi 7,67 oisko kiloa.  Ruotsinkieliset lukiot taitaa lähes kaikki olla alle 8 alin ka

Espoon yhteislyseo, jo on Etiksen vetovoima häipynyt, pääsee alle 8 ka:lla. Ilmeisesti menevät Otaniemen lukion luonnontiedelinjalle tai Ressun lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hgissä löytyy muutama alle 8 ka:n lukio, Apollon yk7,83   Elias koulu   7,67  Hgin  kieliluko 7,27  kirliluk It Hg medialukio medialinja 7,45  yleinen  7,33  Vuosaarenv lukio 7,5

Hgin yhteislyseo 7,69 oisko Kontulaa , mitä ihmettä Märsky eli Mäkelänrinteen lukio 7,75

Espoossa vain yksi 7,67 oisko kiloa.  Ruotsinkieliset lukiot taitaa lähes kaikki olla alle 8 alin ka

Espoon yhteislyseo, jo on Etiksen vetovoima häipynyt, pääsee alle 8 ka:lla. Ilmeisesti menevät Otaniemen lukion luonnontiedelinjalle tai Ressun lukioon. 

alle 9  Etelä-Tapion lukio 8,83 ,  Otaniemen lukio 2020, 9,31   2021   9,08   , matematiikka- ja luonnontiedelinja 2020   9,58   2021   15,78

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Vuosaaren alin ka jää aina alle 8. Hgin Uuden lukion ka nousi yli 8. HGIn kielilinja alle 7. Sanaten Hgin medialukio jne934

kielilukio 7,27 alin ka jolla pääsi 

Vierailija kirjoitti:

Hgissä löytyy muutama alle 8 ka:n lukio, Apollon yk7,83   Elias koulu   7,67  Hgin  kieliluko 7,27  kirliluk It Hg medialukio medialinja 7,45  yleinen  7,33  Vuosaarenv lukio 7,5

Hgin yhteislyseo 7,69 oisko Kontulaa , mitä ihmettä Märsky eli Mäkelänrinteen lukio 7,75

Espoossa vain yksi 7,67 oisko kiloa.  Ruotsinkieliset lukiot taitaa lähes kaikki olla alle 8 alin ka

   Äänekosken lukion ja Nakkilan lukio alin raja 5,58  Toholammen lukio 5,75  Tuusniemen lukio 5,83