Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, miten joillain on pakottava tarve toistella, että lukioissa ei ole eroja ja että on ihan sama, missä koulussa on.

Miten voi niin paljon mennä tunteisiin se, että joihinkin lukioihin on korkea keskiarvoraja? Tai se, että on kouluja, jotka on tunnettuja ja joilla on hyvä maine ja niihin päässeet ovat usein tyytyväisiä siellä?

Mistä rautalangasta tämä pitää vääntää, että menee jakeluun. Eivät helsinkiläiset halua noihin keskustan lukioihin elvistelläkseen koulun "maineella" tai kuvittele saavansa niistä jotain lisäpisteitä elämäänsä. Monet vaan sattuvat asumaan lähellä noita kouluja ja haluaisivat käydä lukion kotinsa lähellä, joutumatta matkustamaan tuntikausia päivässä. He ovat hyviä oppilaita, mutta eivät kympin oppilaita ihan kaikissa aineissa. Jos tämä on niin vaikea sisäistää, niin ei kai sille mitään voi.

Toivon, että joku helsinkiläinen poliitikko tarttuisi tähän ja ryhtyisi ajamaan asiaa, esimerkiksi vaatimaan kiintiöitä helsinkiläisille omissa kouluissaan. Olisi myös hyvä tietää, tuleeko siitä laskua helsinkiläisille, että muiden kuntien opiskelijat käyttävät noita kouluja? 

Nimenomaan. Ressu oli oma lähilukioni. Onneksi keskiarvoni riitti sisäänpääsyyn.

Luin joskus että Ressun lukiossa oli kysytty onko vanhemmat akateemisia  30 oppilasta ja 5 oppilasta oli ei akateemiset vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, miten joillain on pakottava tarve toistella, että lukioissa ei ole eroja ja että on ihan sama, missä koulussa on.

Miten voi niin paljon mennä tunteisiin se, että joihinkin lukioihin on korkea keskiarvoraja? Tai se, että on kouluja, jotka on tunnettuja ja joilla on hyvä maine ja niihin päässeet ovat usein tyytyväisiä siellä?

Mistä rautalangasta tämä pitää vääntää, että menee jakeluun. Eivät helsinkiläiset halua noihin keskustan lukioihin elvistelläkseen koulun "maineella" tai kuvittele saavansa niistä jotain lisäpisteitä elämäänsä. Monet vaan sattuvat asumaan lähellä noita kouluja ja haluaisivat käydä lukion kotinsa lähellä, joutumatta matkustamaan tuntikausia päivässä. He ovat hyviä oppilaita, mutta eivät kympin oppilaita ihan kaikissa aineissa. Jos tämä on niin vaikea sisäistää, niin ei kai sille mitään voi.

Toivon, että joku helsinkiläinen poliitikko tarttuisi tähän ja ryhtyisi ajamaan asiaa, esimerkiksi vaatimaan kiintiöitä helsinkiläisille omissa kouluissaan. Olisi myös hyvä tietää, tuleeko siitä laskua helsinkiläisille, että muiden kuntien opiskelijat käyttävät noita kouluja? 

Nimenomaan. Ressu oli oma lähilukioni. Onneksi keskiarvoni riitti sisäänpääsyyn.

  Ressuun tullaan monesta eri koulusta, ei riitä lähellä asuvien ka Ressun lukioon. Samaten kaikki yli 9 ka:n lukiot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hgin seiskan lukioita 

Apollon yk   2020   7,83    2019   769 

Hgin Steiner koulu  7,75    2019   7,58 

Tölö gymnasium Sandelsgatan  7,92    2019  7,75 

Gymnasiet Lärkan lukio 2020   7   2019   8,17  

Vuosaaren lukio 2020   7,58   2019   7,42 

Hgin kielilukio 2020 7,67    2019  7,62 

            kielilinja          7,31    2019   7,83 

Hgin Medialukio  7,5   2019  7,67  medialinja 2019 8,06 

Hgin yhteiskoulun lukio 7,92 

  Hgin kasin lukiot 

Munkkiniemen yk   8,58 v v 2019  8,75 

Lauttasaaren yk  8,5 

Maunulan yk matematiikkalukio 8,08    2019   8,25 

Oulunkylän yk  8,75     2019  8,08 

Etu-Töölön lukio  8,33   2019  8,08Herttoniemen yk 8,92/8,92

Kallion lukio, pääsykokeet, en nähnyt listalla, Kuvataidelukio kumpikin vaikeita päästä

Mielenkiintoista, että joku Oulunkylän lukio noussut vuodessa 8,08 -> 8,75. Ilmeisesti moni laittaa hakutoiveiden joukkoon jonkun tuollaisen alemman keskiarvon lukion varmuuden vuoksi, että pääsisi edes johonkin. Sitten keskiarvoraja nouseekin yllättäen paljon. 

Ei ole noussut Ogelin raja vaan laskenut. Se oli viime vuonna 9.08 ( ei siis 8.08 ) ja nyt 8.75

Vierailija kirjoitti:

Meillä introvertti ja epävarma esiintyjä -lapsi sai mielestäni kohtuuttoman ison rangaistuksen pelkästään näiden luonteenpiirteiden takia. Kokeista tuli hyviä numeroita, kaikki ylimääräisetkin tehtävät teki kiitettävästi. Tuntiaktiivisuuden puuttuminen tiputti kaikkia numeroita 1-2. Vanhempainillassa hymisteltiin, että kyllä kaikki ylimääräiset kiitettävästi tehdyt tehtävät vaikuttavat nostavasti arvosanaan - no eivät vaikuttaneet.

Ehkä opettajat kokevat hiljaiset oppilaat hankalina, en tiedä. Meillä nuori pääsi rimaa hipoen lukioon, on nyt abi ja pärjää lukiossa loistavasti. Tämän kevään etäopiskelussa oikein loisti.

Tämä on itsellekin tuttu asia. Tosin minulle kävi niin, että olin yläkoulussa taideluokalla  missä melkein kaikki saivat hyviä numeroita. Tässä koulussa oli myös hyvät opettajat sekä rauha tunneilla. En kuitenkaan pärjännyt kaikissa aineissa niin hyvin ja niinpä en voinut jatkaa saman koulun yhteydessä olevaan lukioon. Jouduinkin sitten menemään pienempään ja lähellä olevaan lukioon. Siellä oikein korostui se, että olin liian hiljainen ja olisi pitänyt enemmän viitata ja olla kaikessa mukana. Tuntui siltä, että tavallaan meidät hiljaisemmat jotenkin laitettiin samaan ryhmään ja moni sai aika ikävää kohtelua. Minulla se näkyi numeroiden alaspäin laittamisena ( kokeesta 8 puoli tai 8 plus ja silti vain kasi todistukseen) vaikka tein aina kaikki tehtävät ja muut jutut. Tosin tämä ei ollut aina tapaus ja kyllä se varsinkin joidenkin opettajien arvostelussa näkyi paremmin. Samalla pari opettajaa antoi kyllä ymmärtää sen, että heitä huvitti se kuinka jännitin jotain esitelmää ja aika ikävää kommenttia joskus sain. Joskus mietin, että kumpa olisin saanut jatkaa sen yläkoulun jälkeen siihen toiseen lukioon, mutta ei keskiarvo riittänyt.

Kannattaisin lähilukio-systeemiä, tyyliin siten että "omaan" lukioon saisi keskiarvossa esim 0,5 hyvitystä. Ainoastaan vahvasti painotetut lukiot pääsykokeilla (liikunta, taide...)

Lisäksi pitäisi rakentaa systeemi, jossa nykyistä joustavammin voi valita tietyn määrän valinnaisia myös muualta kuin omasta lukiosta. Se on nytkin mahdollista joissain tapauksissa mutta niin, että se olisi laajalti joustavaa koulujen välillä. Toki se vaatii opettajilta ja muulta koulun väeltä paljon joustoa ja sujuvia prosesseja, mutta se vähentäisi painetta päästä johonkin tiettyyn lukioon ja lukioiden jakautumista hyviin ja heikkoihin.

Onko Helsingin norssi "eliittilukio"?

Turun norssiin pääsee keskiarvolla 8,08. Samat valtion koulun resurssit kuitenkin kummassakin.

Ei pitäisi katua mitään elämässä, mutta olisi kyllä lukioaika muualla kuin Ressussa ollut ehkä mukavampaa. Liian elitisti ja oikeistolainen meininki aina ylimielistä rehtoria myöten. Vieläkin tulee kylmiä väreitä Huovisen ihme puheista joka ikisessä kissanristiäisessä.

Vierailija kirjoitti:

Voi kamala, miten nuorena lasten elämästä tulee suorittamista, jos jo 15-16 -vuotiaana pitää alkaa kilpailla!

Lapseni on vasta 6-vuotias ja häntä en kyllä tule rohkaisemaan tällaiseen kilvoitteluun, vaan saa olla ihan lapsi ja rakentaa mutakakkuja, padota puroja yms niin kauan kuin huvittaa. Ihan kauhulla oon katsellut sitä miten jo päiväkoti-iässä joillain lapsilla on 5 eri tavoitteellista harrastusta.

Oma kokemukseni lapsuuden perheestä on, että meillä pärjäsi parhaiten nuorimmainen, jonka kohdalla vanhemmat osasi olla rentoja ja joka osasi ottaa koulun rennosti. Itse oon suorittanut koulua, opintoja, töitä ja elämää vuosikymmeniä, ja oon sen seurauksena nyt sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.

Elämä pitäisi elää levosta käsin, ei suorittaen.

Joudun olla tässä valitettavasti ja vahvasti eri mieltä. Elämä on kilpailu ja mitä nopeammin sen tajuaa, sitä paremmin menestyy. Se nuori on hyvä totuttaa siihen, että ihan koko ajan tulevat kilpailemaan. Lukio on vasta pelkkää alkua. Sen jälkeen kilpaillaan jatko-opiskelupaikoista ja työpaikoista. Sata hakijaa ja vain yksi valitaan. Sitten kilpaillaan töissä. Joka puolelta joku kilpaileva yritys koittaa rynniä ohi. Aivan jatkuvasti joudun nimenomaan kilpailemaan siitä paremmuudesta, että projektin saat tehdä sinä, eikä kilpailevan firman tyyppi. Vaikka ammatinvalintasi olisi humanistinen tai vaikka taiteilijakin, niin elämäss et kilpailutta menesty. Taitelijat kisaavat apurahoista, rooleista ja aivan samalla tavalla paremmuudesta kuin yritysmaailman ihmiset.

Itseään ei pidä tappaa kilpailulla, siksi siihen pitääkin osata suhtautua vain osana elämää. Ja juuri tuon asian opiskelu kannattaa aloittaa jo nuorena.

Moni harmittelee, ettei pääse lähilukioon ja tulee koulumatkaa. Täällä maalla yleensä pääsee lähilukioon, yleensä se on toisessa kunnassa. Mutta nämä nuoret näyttää pärjäävän sen koulumatkan kanssa.

Meidän lähilukioon ka on 7.2 poika matkustaa 1h suuntaansa Espooseen lukioon ja tyttö käy lähilukiossa. Poika valitsi Espoon lähilukion sisäilmaongelmien vuoksi, nyt tilanne on korjattu ja tyttö pääsi aloittamaan lukion uusissa tiloissa. Opiskelua seuranneena on kyllä huima ero opetuksen tasossa ym järjestelyissä. Molemmilla lapsilla ka yli 9.  Onhan ymmärrettävää, että opetuksen on lähilukiossa oltava sen tasoista, että nämä seiskan oppilaatkin pysyvät mukana, kun taas Espoossa voidaan edetä ysin oppilaiden tason mukaisesti.

Matkustaminen maalla on ihan erilaista kuin kaupungeissa, joissa liikenne on ruuhkaista.

Sellainen kuriositeetti kasarin lopulta kun itse menin lukioon, kaupungin kolmanneksi kovinta keskiarvorajaa piti paikallisen amitsun sähkölinja. KA piti olla pitkälle päälle kasin ja enkku, fysiikka, matematiikka, kemia ja tekninen käsityö >= 9.

Vierailija kirjoitti:

Moni harmittelee, ettei pääse lähilukioon ja tulee koulumatkaa. Täällä maalla yleensä pääsee lähilukioon, yleensä se on toisessa kunnassa. Mutta nämä nuoret näyttää pärjäävän sen koulumatkan kanssa.

Maaseutua ja kaupunkia on turha verrata. Ihmiset valitsevat elää kaupungeissa, jotta asiat olisivat lähellä. Maaseudulla on muita hyviä puolia sitten, mutta monesti pitkät välimatkat joutuu sitten kärsimään.

Siksi kaupunkilaisia nuoria ei pitäisi laittaa liikkumaan tuntikaupalla julkisilla päivittäin, kun monella olisi lukio kävelymatkan päässä ja muillakin tyyliin 15min bussimatka riittäisi lähimpään lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni harmittelee, ettei pääse lähilukioon ja tulee koulumatkaa. Täällä maalla yleensä pääsee lähilukioon, yleensä se on toisessa kunnassa. Mutta nämä nuoret näyttää pärjäävän sen koulumatkan kanssa.

Maaseutua ja kaupunkia on turha verrata. Ihmiset valitsevat elää kaupungeissa, jotta asiat olisivat lähellä. Maaseudulla on muita hyviä puolia sitten, mutta monesti pitkät välimatkat joutuu sitten kärsimään.

Siksi kaupunkilaisia nuoria ei pitäisi laittaa liikkumaan tuntikaupalla julkisilla päivittäin, kun monella olisi lukio kävelymatkan päässä ja muillakin tyyliin 15min bussimatka riittäisi lähimpään lukioon.

Lisäisin tähän, että asumme itse kunnassa, jossa ei ole omaa lukiota eikä oikein julkista liikennettäkään. Nuorella on reilun tunnin matka mopoautolla "lähilukioon". Täällä kuitenkin opetus on järjestetty niin, että kolmena päivänä ollaan paikan päällä ja kahtena on vain etäkursseja. Se jo helpottaa liikkumista kummasti. Kaupunkilukioissa tuskin tällaista on?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisin lähilukio-systeemiä, tyyliin siten että "omaan" lukioon saisi keskiarvossa esim 0,5 hyvitystä. Ainoastaan vahvasti painotetut lukiot pääsykokeilla (liikunta, taide...)

Lisäksi pitäisi rakentaa systeemi, jossa nykyistä joustavammin voi valita tietyn määrän valinnaisia myös muualta kuin omasta lukiosta. Se on nytkin mahdollista joissain tapauksissa mutta niin, että se olisi laajalti joustavaa koulujen välillä. Toki se vaatii opettajilta ja muulta koulun väeltä paljon joustoa ja sujuvia prosesseja, mutta se vähentäisi painetta päästä johonkin tiettyyn lukioon ja lukioiden jakautumista hyviin ja heikkoihin.

Tämä! Pakolliset ja syventävät ovat kuitenkin kaikissa lukioissa samat. Soveltavissa voi sitten olla eroja tai esim kielten tarjonnassa, mutta jos näitä voisi nykyistä joustavammin suorittaa ristiin, jäisi hyvin vähän todellisia syitä, miksi pitäisi mennä johonkin tiettyyn lukioon.

Pääkaupunkiseudulla on paljon vaihtoehtoja. Usein monta lähietäisyydellä. Lukion voi suorittaa nykyään jopa etänä. Ei kenelläkään pitäisi olla ongelma siitä. Lukioiden sisäänpääsyrajat eivät hirveästi heitä vuosittain, joten jokaisella on se tiedossa jo ala-asteelta lähtien. Siihen voi tähdätä.

Ystävä perhe muutti lapsen lukiomatkojen takia. Lapsella meni tunti matkaan. Joten perhe muutti lähemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisin lähilukio-systeemiä, tyyliin siten että "omaan" lukioon saisi keskiarvossa esim 0,5 hyvitystä. Ainoastaan vahvasti painotetut lukiot pääsykokeilla (liikunta, taide...)

Lisäksi pitäisi rakentaa systeemi, jossa nykyistä joustavammin voi valita tietyn määrän valinnaisia myös muualta kuin omasta lukiosta. Se on nytkin mahdollista joissain tapauksissa mutta niin, että se olisi laajalti joustavaa koulujen välillä. Toki se vaatii opettajilta ja muulta koulun väeltä paljon joustoa ja sujuvia prosesseja, mutta se vähentäisi painetta päästä johonkin tiettyyn lukioon ja lukioiden jakautumista hyviin ja heikkoihin.

Helsingin keskustassa on matalammankin keskiarvon vaihtoehtoja ja sieltä pääsee helposti alle puolessa tunnissa Itikseen tai Kontulaan lukioon. Keskustan arvoasunnoissa asuvat vanhemmat eivät ehkä vain halua nähdä lapsiaan opiskelemassa Itä-Helsingin lähiölukioissa muiden osaamiseltaan samantasoisten oppilaiden kanssa?

Lapsen peruskoulun valinta ohjaa jo nyt asuntojen hintakehitystä voimakkaasti. Jos lukiosta tehtäisiin asuinpaikkaan sidottu, tilanne pahenisi entisestään. On hienoa että Suomessa opinnoissa eteneminen perustuu ainoastaan oppilaan osaamiseen eikä siihen, mistä vanhemmilla oli varaa ostaa asunto. Jos joku kovalla työllä ja lahjakkuudella hankkii paikan muiden motivoituneiden opiskelijoiden joukosta, sen hänelle suon. Siitä on etua myös koko Suomen kansalle, koska näin huipulle valikoituvat parhaat ja usko terveeseen kilvoitteluun elämässä säilyy.

Mainitsemasi valinnaisten ottaminen muista kouluista toimii jo hyvin.

T: 5 laudaturia Vuosaaren lukiosta kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisin lähilukio-systeemiä, tyyliin siten että "omaan" lukioon saisi keskiarvossa esim 0,5 hyvitystä. Ainoastaan vahvasti painotetut lukiot pääsykokeilla (liikunta, taide...)

Lisäksi pitäisi rakentaa systeemi, jossa nykyistä joustavammin voi valita tietyn määrän valinnaisia myös muualta kuin omasta lukiosta. Se on nytkin mahdollista joissain tapauksissa mutta niin, että se olisi laajalti joustavaa koulujen välillä. Toki se vaatii opettajilta ja muulta koulun väeltä paljon joustoa ja sujuvia prosesseja, mutta se vähentäisi painetta päästä johonkin tiettyyn lukioon ja lukioiden jakautumista hyviin ja heikkoihin.

Tämä! Pakolliset ja syventävät ovat kuitenkin kaikissa lukioissa samat. Soveltavissa voi sitten olla eroja tai esim kielten tarjonnassa, mutta jos näitä voisi nykyistä joustavammin suorittaa ristiin, jäisi hyvin vähän todellisia syitä, miksi pitäisi mennä johonkin tiettyyn lukioon.

Miten tämä muista lukioista kurssien ottaminen käytännössä toimisi? Kesken koulupäivän siirtyminen toiseen kouluun vai kokonaan etä/itsenäistä opiskelua? Miten opettaja vetää sekä oman lähiopetuskurssin että etäkurssin muista lukioista tuleville? Kenellä on etusija saada paikka kurssilta ja jäävätkö oman koulun oppilaat ulos kun paikat täyttyvät muiden lukioiden ”ristiinopiskelijoista”?