Haluaako poikaystäväni tehdä minusta jonkun harmaavarpusen vai mitä tää mahtaa olla?

Se ei haluu sua sinne kun oot menossa Hel v e t i n enkeleiden pressan sukujuhliin ja ne pidetään prätkätallilla.

"sanoin vitsillä että voisin mä käydä ostaas uuden mekon ja ei tommosiin t-paidalla ja farkuillakaan mennä niin poikaystävä tähän että ei todellakaan, ei sun sinne tarvii välttämättä tulla."

Siis miten niin sanoit vitsillä? Ja sitten kävit ostamassa?

Jospa se poikaystävä säikähti kun sanoit ettei tuommoisiin t-paidalla ja farkuilla mennä, jos hänen sukunsa on just sitä väkeä joka menee häihinkin arkivaatteissa? Häpeää sukulaisiaan?

Mitä teet työksesi.  Poikaystävä ilmeisesti häpeää puolestasi. Kyllä vaatteista selviää, mutta osaatko keskustella, vaikutatko yksinkertaiselta.  Nyt tuli pahoja kommentteja, mutta on muutakin kuin pukeutuminen.

Kiinnostaisi tietää miten tässä käy sitten kesälopulla

Jos vanhemmat ovat esim lahkolaisia, niin silloin pukeutumissäännöt voivat olla aika konservatiivisia.. 

Mitäs jos kuitenkin menisit sinne tilaisuuteen, ihan niissä vaatteissa, jotka itse katsot sopiviksi. Sanot poikaystävällesi, että näillä mennään, sittenhän näet minkälaisista ihmisistä on kyse.

Olette siis neljä vuotta olleet yhdessä, ja sä ylianalysoit jossain vauvapalstalla, sitä mitä toi sun poikkikses kryptinen tokaisu mahtaa pitää sisällään? 

Suhteessanne ei siis neljän vuoden jälkeenkään ole sellaista läheisyyttä ja avoimuutta, että voisit ihan suoraan kysyä poikaystävältäsi, että "mitä tarkoitat? Selitä mulle..."

Haasta hänet! Kysy ihan suoraan, mitä hän tarkoitti ja mitä hän salaa ja miksi. joko sukuaan tai vaihtoehtoisesti sinua? Sulla on tossa vaiheessa ihan kuule täysi oikeus tietää asian oikea laita! Kysy siis rohkeasti, suoraan ja asiallisesti. älä v*ttuillen.

Kyllä mä ainakin etukäteen haluaisin tietää, jos olen juhliin menossa, onko ne juhlat ja sukulaiset jonkun pokkapitää "Hyacinthbukee-approval"  vai daisy/onslow-tyyppistä settiä...

Vierailija kirjoitti:

Se ei haluu sua sinne kun oot menossa Hel v e t i n enkeleiden pressan sukujuhliin ja ne pidetään prätkätallilla.

Tämä on suosikkiteoriani. Mielenkiintoista kuvitella että millä kaikilla tavoilla poikaystävän sukulaiset voivat olla sekaisin

Kysy suoraan. Etkö ole edes nähnyt sattumalta ketään? Eikö ole ennen tullut mitään juttua sukulaisista?

Kysy onko uskonto, mielenterveys, alkoholi, rahatilanne vai mikä ongelmana.

Jos mies ei osaa mitään esimerkkiä sanoa. Kysy yksi vaihtoehto kerrallaan. Joskus miehille on vaikeaa vastata jos on monta kysymystä tai vaihtoehtoa samassa lauseessa.

Minä ainakin olisin tässä tilanteessa niin jo uteliaskin, että haluaisin kyllä tietää.

En osaisi ja haluaisi olla neljää vuotta suhteessa jossa ei keskustella tai voi suoraan kysyä.

Mulla oli nuorena, hyvin kokemattomana ja hyväuskoisena tyttönä suhde, jossa en koskaan tavannut miehen sukulaisia., vaikka näitä asui samassa kaupungissa. MIes itse tapasi heitä. Muistan odottaneeni monta kertaa jonkun sukulaisen talon edessä, että mies tulee vierailulta. Mulla ei ollut lupa edes mennä pimpottamaan ovikelloa. Joskus piti odottaa jossain sivummalla tai pysyä autossa näyttäytymättä.

Ystäviä miehellä ei ollut kuin yksi lapsuudenkaveri, ja hänetkin tapasin ehkä kahdesti ohimennen kadulla. Mies kävi hänen kanssaan lähinnä baarissa, syvempää yhteyttä ei ollut.

Mun sukulaisia mies tapasi lähinnä hyötyäkseen heistä jollain tavalla (autokyyti, suhteita työnhaussa).

Mun ystäville mies oli niin epäkohtelias, että lopulta mulla ei enää ollut kuin yksi ystävä, sitten ei häntäkään.

Tän miehen mieli oli vaurioitunut, ja se sitten ilmeni tällä tavoin. Paljastui vähitellen. Esim. kommentoi ikävästi vaatteitani ja kampaustani, kun yritin lähteä mukaan sukuloimaan ja bilettämään.

Eron jälkeen hän vainosi mua vuosia. Olen pian 50 ja yhä välillä pelkään että hän tupsahtaa jostain.

Ap, voi olla, että miehesi jotenkin nolostelee sukulaisiaan, mutta jos hän kuitenkin olisi valmis tapaamaan heitä ilman sinua, niin onhan se hälyttävää. Hän selvästi yrittää saada sinut häpeämään itseäsi.

Olette olleet yhdessä 4 vuotta, kerrot. Mutta tunnetko tätä miestä olleenkaan, henkisesti?

Olet nuori. Tulee muita miehiä, joiden suku ottaa sinut avosylin vastaan ja saat kokea olevasi hyväksytty.

Ei ole suhde kovin vakaalla pohjalla, jos neljän vuoden aikana ei ole ollut puhetta kummankin perheestä ja perheenjäseniä ei ole tavattu. Jos poikaystävä ei ole väleissä perheensä kanssa, niin kyllä siitä ja sen syistä luulisi neljän vuoden aikana tulevan edes keskustelua.

Mitä te yleensä keskustelette kun ei ole sukulaiset tulleet puheeksi.

Vai oletteko vaan ja puhutte ihan välttämättömän.

Kertooko mies itsestään mitään vai onko muutenkin umpimielinen.

Täytyykö häneltä nyhtää asioita.

Ei se ongelma nyt ole mekossa vaan jossain muualla.

Ota selvää missä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli just noin, että oltiin nelisen vuotta oltu yhdessä, kun sanoin, että eiköhän olisi aika tavata sun äiti. Poikaystävä oli samaa mieltä.

Sehän ei sitten mennyt ihan hyvin. Minulle oli kyllä kerrottu, että äiti on hyvin erikoinen ja että hänellä on mielisairaus.

Mun yllätykseksi poikaystävä ei ollut kertonut minusta äidille lainkaan. Äiti sitten järkytyksissään karjui minulle, että minä en kuulu poikansa elämään. Ja vierailusta alkoi muutenkin kaikenlainen häiriköinti.

En ajatellut toista kertaa sitä ihmistä tavata, yksi kerta kertoi ihan riittävästi. Mutta ikävä kyllä tuon myötä poikaystäväkin joutui uuteen valoon. Meidän suhde hiipui ajan kanssa. Ja se hiipuminen alkoi tuosta tapaamisesta.

Ja hei tosi kurjaa että aloit ajatella poikaystävästä jotenkin huonompaa, vaikka hänen äidillään on se mielisairaus! Ja yritti suojella sua, mutta et uskonut, kävi juuri niin kuin oudon sukulaisen omaavat pelkäävät. Ei suku tarkoita että on itse samanlainen, Voi olla kaikkea muutakin, vaikka eri yhteiskuntaluokasta, hirveää jos teidän suhde meni pilalle koska aloit ajatella eri tavalla hänen äitinsä takia jonka itse niin kovasti halusit nähdä

Olen samaa mieltä, että on hirveää, että suhde alkoi rakoilla. Ja pidän tuosta näkemyksestä, että mies halusi suojella minua.

Ikävä kyllä se suojelunhalu ei kuitenkaan näkynyt mitenkään teoissa tai puheissa. Hänen näkemyksessä äiti oli edelleen se hyvä äiti, jonka seurassa hän on onnellinen ja voi rentoutua.

Minulle olisi riittänyt ihan pienikin sana. Jos poikaystävä olisi vaikka sanonut, ettei pidä äitinsä käytöksestä tai ettei ole mielestään samanlainen. Mutta poikaystävältä ei tullut mitään lohduttavaa tai selittävää.

Vähän tälläiset aivottomat kanat ärsyttää, ja tuollaisia ne miehet haluaa... Ei hemmetti, 4 vuotta ja kertaakaan et oo kysynyt miksi et saa tavata sen sukulaisia...

Ei ihme et ihmiset eroaa, kun kerta jo vauva palstalla kysytään tyyliin, apua mies ei korjannut astioitaan pöydästä, jätänkö hänet, apua mies söi lastensa vanukkaat, apua mies osti kaupasta mun inhokki juustoa, jätänkö sen, apua mun mies katsoi vilaukselta toista naista kadulla tultaessa vastaan, jätänkö

Kyllä ihmiset on sit tyhmiä, ei ihme et parisuhteet ei toimi, ei puhuta asioista, ei keskustella, suututaan vaikka hammastikusta lattialla yms

Ne sukulaiset voi ihan oikeesti olla ihan hirveitä. Puhukaa, äläkä väkisin mene jos ovat alkoholisteja tai joku narsistikuvio.

Neljä vuotta etkä tiedä poikaystävästäsi juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisivatko VL-sukua?

En tiedä VL- toiminnasta mutta onko niillä paljon semmosta kulttimeininkiä? paheksuvat kaikkea?

Täh? Ainoa mikä erotti meidän suvun juhlat muiden ei "lahkolaisten" (loukkaava sana..) juhlista oli varmaan alkoholitarjoilun puute ja seksihommat jossain kamarissa tai metsässä. Ja niitäkin varmaan joissain porukoissa on, kaikki toteuttaa uskoaan omalla tavallaan. Vaan sitähän ei moni tajua vaan niputetaan samanlaisiksi kaikki.

Jos ap miehesi on uskonnollisesta kodista, voi olla että häpeää sitä juuri siksi että on pienestä pitäen kuullut ivaa ja väheksyntää perhettään kohtaan eikä halua näyttää millaista tylsää väkeä he ovatkaan.

Meillä on sisaruksilla monenlaisia puolisoita ja pukeutumistyylejä, ainoa mikä voisi aiheuttaa paheksuntaa vanhojen ihmisten mielissä on liian paljastava pukeutuminen. Ja jos ei piittaa vanhuksista niin laita mitä tykkäät. Minihame käy varmasti mainiosti jos yläosa ei ole myös liian antava.

Voi olla uskovaisia, ja poikaystävä pelkää miten he suhtautuvat ja miten vierasta se sinulle on?

Itse tulen uskovaisesta suvusta ja kyllä meillä on ollut paljon tyttö/poikaystäviä joita ei ole esitelty ihan heti saati ollenkaan. Minäkin olen varoittanut, että sieltä voi tulla sellaset paasaukset, että hymyile ja nyökyttele. Älä kiroile, puhu alkoholista jne..

Minulla on suuri kunnioitus sukuani kohtaan, joten en halua että heitä loukataa, mutta tiedän että eivät ole perus Pirjoja ja Matteja.

Että ei välttämättä ole mitään vakavaa, poikaystävää vain jännittää.

Voi tietty olla jostain ihan muustakin kyse, mutta suosittelen pukeutumaan niinkuin poikaystävä suosittelee, koska hän ei varmaan halua ylimääräistä huomiota vaatetuksesta jos tilanne muutenkin on ensikohtaaminen.

Kuulostaa oikeastaan esim ääriuskovaiselta porukalta niissä on välillä sitä että esim meikaaminen on kiellettyä kokonaan alkoholin juonti kielletty muu kuin uskonnollinen musiikki kielletty televisio kielletty ainakin lestadiolaisilla tallaista. vaateet ei saa naisella olla paljastavia muutakin toki on ja voi olla mutta tuossa muutamia esimerkkejä tiedän itsekkin yhden sellaisessa perheessä lapsuutensa kasvaneen ja kuulemma tiukimmissa suvuissa katsotaan karsaasti jos puolisoski tulee liikeen ulkopuolinen ihminen eteläsuomessa kai asuu hieman ymmärtäväisempää väkeä näissäkin ja nuoremmat eivät ole yhtä tiukkapipoja kuin iäkäät ihmiset nuoremmilla meinaan alle 30 vuotiaita jne.

ra91 kirjoitti:

Kuulostaa oikeastaan esim ääriuskovaiselta porukalta niissä on välillä sitä että esim meikaaminen on kiellettyä kokonaan alkoholin juonti kielletty muu kuin uskonnollinen musiikki kielletty televisio kielletty ainakin lestadiolaisilla tallaista. vaateet ei saa naisella olla paljastavia muutakin toki on ja voi olla mutta tuossa muutamia esimerkkejä tiedän itsekkin yhden sellaisessa perheessä lapsuutensa kasvaneen ja kuulemma tiukimmissa suvuissa katsotaan karsaasti jos puolisoski tulee liikeen ulkopuolinen ihminen eteläsuomessa kai asuu hieman ymmärtäväisempää väkeä näissäkin ja nuoremmat eivät ole yhtä tiukkapipoja kuin iäkäät ihmiset nuoremmilla meinaan alle 30 vuotiaita jne.

Kylläpä hengästytti lukea tuo. Mitä jos ensi kerralla käyttäisit myös pilkkuja ja pisteitä virkkeiden jakamiseen ja päättämiseen?