Lue keskustelun säännöt.
Haaveena arkkitehdin ura, mutta matikkapää on superhuono
11.06.2020 |
Oon 28-vuotias ja mulla on jo yksi yliopistokoulutus. Oon aina silloin tällöin miettinyt arkkitehdiksi hakemista, mutta se on aina matematiikan takia jäänyt.
Lukiossa lyhyen matikan numero oli 5.(pääsykokeissa tulisi olemaan matikkaosio, ellei ole kirjoittanut lyhyestä E tai pitkästä C.)
Onko täällä arkkitehtejä? Onko opiskelu ja työ mahdotonta huonolla matikkapäällä?
Vastapainona oon todella hyvä piirtämään ja lapsesta lähtien oon piirtänyt huvin ja mielenkiinnon vuoksi asuntojen pohjapiirroksia.
Eniten siis kiinnostaa juuri asuntojen/talojen pohjan suunnittelu.
Kommentit (161)
Arkkitehti evp. kirjoitti:
Arkkitehtuuri on valon ja tilan sommittelua tilojen käytön ja niiden keskinäisen toiminnallisen hierarkian pohjalta.
Arkkitehdin tulee ymmärtää kolmiulotteinen avaruus jo selkärangassaan. Mutta myös neljäs ulottuvaisuus - aika: Auringon sijainti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Materiaalien ajallinen kestävyys, väestön ikäjakauma eri ajanjakohtina, rakennuksen elinkaari suhteessa sen käyttötarkoitukseen.
Siinä on miettimistä, jota ei pelkällä matematiikalla selitetäkään.
Tähän kun lisätään kaupunkisuunnittelu, joka on politiikkaa, diplomatiaa, rahaa ja elinkeinoja, ollaan jo todella kaukana pääsykokeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti evp. kirjoitti:
Arkkitehtuuri on valon ja tilan sommittelua tilojen käytön ja niiden keskinäisen toiminnallisen hierarkian pohjalta.
Arkkitehdin tulee ymmärtää kolmiulotteinen avaruus jo selkärangassaan. Mutta myös neljäs ulottuvaisuus - aika: Auringon sijainti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Materiaalien ajallinen kestävyys, väestön ikäjakauma eri ajanjakohtina, rakennuksen elinkaari suhteessa sen käyttötarkoitukseen.
Siinä on miettimistä, jota ei pelkällä matematiikalla selitetäkään.Tähän kun lisätään kaupunkisuunnittelu, joka on politiikkaa, diplomatiaa, rahaa ja elinkeinoja, ollaan jo todella kaukana pääsykokeista.
Niinpä. Jos tykkää asuntojen pohjapiirrosten piirtelystä, on siitä pitkä matka BIM-suunnittelijaksi, BIM-koordinaattoriksi tai asemakaavoittajaksi.
Arkkitehdin kuten muissakin ammateissa on tilaa monenlaielle osaamiselle ja eri persoonille. Osa toki on ohjelmiin orientoitunut, osa restaurointiin, osa sisustukseen, osa asuinalueiden suunnitteluun jne jne. Se on vain peruskoulutus kuten insinöörit.
Itse en ole enää vuosiin piirtänyt mitään, en kynällä enkä koneella, niin siinä vähän tuppaa käymään kun ikää tulee ja jumittuu neuvottelupöytiin.
Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa voi oppia. Mun käsittääkseni työssä ja opinnoissa tarvittavasta matematiikasta selviää kyllä, jos selviää pääsykokeesta. Siinä tehtävät liittyvät lähinnä geometriaan. Pitää osata laskea vaikkapa kolmion pinta-ala tai pyramidin tilavuus ja hahmottaa, millaisia osia tulee, kun seiniltään eri värinen kuutio leikataan pienemmiksi kuutioiksi.
Et ole kyllä käynyt kyseisessä kokeessa tai edes nähnyt sitä. Se on sama kuin tulevilla dippainsseillä. Kokeessa on mm. integrointia, derivointia ja matriiseja, jotka muuten on ihan yhtähelppoja kuin joku kolmion pinta-ala. Pitkämatikka on oltava edes jollain tapaa hallussa, jos aikoo edes yrittää. Lyhyellä on turha edes käydä kokeilemassa.
Olen kyllä ollut kokeessa. Se ei ole sama kuin dippainsseillä (joiden kokeessa myös olen ollut). Arkkitehtimatematiikan koe on erikseen juuri siksi, että arkkitehdit tarvitsevat vähän erilaista matematiikkaa kuin insinöörit. Pitkälle pääsee oikeasti sillä, osaa laskea peruskappaleiden pinta-alat ja tilavuudet. Pitää vain hahmottaa, mistä kolmioista juuri siinä tehtävän kuvaamassa katossa on kyse. Jos ei hahmota niitä avaruuskappaleita, on varmasti vaikea pärjätä arkkitehtinä. Integroinnille tai derivoinnille voi tietenkin olla käyttöä joissakin tehtävissä, mutta kynnysehdon ylittämiseen ei vaadita kuin 25 % pisteistä. Jos tuntuu, että matematiikan tehtävissä osaa piirtää kuvan tehtävästä, muttei laskea, on luultavasti se hahmotuskyky ok mutta laskemista pitää treenata.
Meillä raksainsseillä oli yhteinen rakennusfysiikan kurssi arkkareiden kanssa. Kaikki ylisuorittaja-viittaajat olivat arkkareita, laskutehtävissäkin. Jäi mielikuva ettei sinne taiteilemaan ilman laskutaitoa pääse.
Nyt on ollut kyllä kovaa pätemistä arkkitehtejä polkemalla. Kannattaa vaan olla ylpeä omasta ammattitaidostaan, eikä koittaa vähätellä ''ylisuorittaja-viittaja'' arkkitehtejä tai kertoilla, kuinka huonoja ja ammattitaidottomia nämä ovat ja kuinka heidän jälkiään täytyy raksainssin aina olla korjaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi
Jotkut arkkitehdit ovat kyllä järkyttävän teorettisia. Olen ulkomaalaisessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa töissä (insinööri itse) ja olemme muut kuin arkkitehdit välillä olleet täysin ihmeissämme siitä, että arkkitehdit eivät tajua havainnekuvista miltä projekti tulee näyttämään todellisuudessa. Meillä on ollut useita projekteja, joista arkkitehdit ovat olleet aidosti järkytyksissän, kun tulos onkin ruma, ja me muut ollaan silleen, että "Niin?", sehän nähtiin jo havainnekuvista, että tuo projekti on ruma, mutta sitähän ei saa siinä vaiheessa sanoa, koska silloinhan menee toisen tehtäväkentälle ja loukkaa arkkitehdin. Kuitenkin ilmiö ihmetyttää, tullaanko sokeiksi omalle työlle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo sun vitonen johtuu varmaan siitä ettei sua yhtään kiinnostanut harjoitella, tai sit uskot tohon "matikkapää" juttuun ja et sen takia oo harjoitellut, kun oot luullut ettet "voi oppia". Jos on mitään häpeämuistoja tai ahdistusta vielä nii ne kannattaa hoitaa eka pois, että pystyt opiskelemaan neutraalisti. Lyhyestä E tulee loppujen lopuksi tosi helposti, jos todella pitkää ei nykyisin tarvita.
Oon tismalleen sun ikäinen, ja varmaan itsekin vaihtaisin jos ois jo vaikka 6v työelämää takana. Mut arkkitehdin koulutus on tosi pitkä, koska töissä pitää olla ja harjoitella ennen valmistumista. Jos talous kestää niin kannattaa kokeilla!
Jos lyhkäsestä matikasta saa vitosen, ei kyllä riitä selitykseksi ettei ole kiinnostanut. Jos on noi onneton matikassa, ei kannata arkkitehdin urasta edes haaveilla. Eihän tuollaisella ihmisellä ole mitään mahdollisuuksia selvitä edes opinnoissa vaadittavasta matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi
Jotkut arkkitehdit ovat kyllä järkyttävän teorettisia. Olen ulkomaalaisessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa töissä (insinööri itse) ja olemme muut kuin arkkitehdit välillä olleet täysin ihmeissämme siitä, että arkkitehdit eivät tajua havainnekuvista miltä projekti tulee näyttämään todellisuudessa. Meillä on ollut useita projekteja, joista arkkitehdit ovat olleet aidosti järkytyksissän, kun tulos onkin ruma, ja me muut ollaan silleen, että "Niin?", sehän nähtiin jo havainnekuvista, että tuo projekti on ruma, mutta sitähän ei saa siinä vaiheessa sanoa, koska silloinhan menee toisen tehtäväkentälle ja loukkaa arkkitehdin. Kuitenkin ilmiö ihmetyttää, tullaanko sokeiksi omalle työlle?
Lisään tähän vielä, että jotkut arkkitehdit ovat ihan hirveän fiksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi
Jotkut arkkitehdit ovat kyllä järkyttävän teorettisia. Olen ulkomaalaisessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa töissä (insinööri itse) ja olemme muut kuin arkkitehdit välillä olleet täysin ihmeissämme siitä, että arkkitehdit eivät tajua havainnekuvista miltä projekti tulee näyttämään todellisuudessa. Meillä on ollut useita projekteja, joista arkkitehdit ovat olleet aidosti järkytyksissän, kun tulos onkin ruma, ja me muut ollaan silleen, että "Niin?", sehän nähtiin jo havainnekuvista, että tuo projekti on ruma, mutta sitähän ei saa siinä vaiheessa sanoa, koska silloinhan menee toisen tehtäväkentälle ja loukkaa arkkitehdin. Kuitenkin ilmiö ihmetyttää, tullaanko sokeiksi omalle työlle?
Vaikka tuolla joku väitti, että työkaluilla ei ole väliä, niin itse näin mestarirenderöijänä, joka renderöi jokaisen tästä ketjusta suohon, sanoisin että suuri osa näistä caseista tyyliin "vaalea Kalasataman Majakka josta ei tullutkaan vaalea" johtuu siitä, että suurin osa arkkitehdeistä ei osaa renderöidä kunnolla. Siis sillä tavalla, että oikeasti renderöidään esimerkiksi erilaisilla säillä ja eri vuodenaikoina sitä ympäristöä ja tutustutaan valokuvaamiseen riittävästi, jotta ymmäretään esimerkiksi linssisäätöjen vaikutus renderöintiin. Niin ja photoshopatessa ei heitetä bilettäviä terassi-ihmisiä viittäkymmentä johonkin kauppakeskuksen viereen, jos siinä on todellisuudessa autotie vieressä ja varjoisa paikka muutenkin.
Työkalujen osaaminen on tie siihen että pysyy ymmärrys lopputuloksesta silloinkin, kun teoreettiset pohdinnat lähtee korkealentoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisella lukiomatematiikalla tuskin on kovin suurta merkitystä arkkitehdin ammatissa. Sen sijaan suunnitteluohjelmat ja erilaiset suunnittelutavat, simulaatiot jne. mitä niissä voidaan käyttää, täytyy osata edestakaisin silmät kiinni ja yhtä aikaa kahdella koneella. Ja suunnitteluohjelmat eivät toimi sillä tavalla, että painetaan nappia ja simsalabim kaikki on valmista, vaan hyvän lopputuloksen aikaansaaminen vaatii paljon matemaattisloogista päättelyä, luovuutta sekä esteettistä näkemystä. Olen itse yhdellä luovalla alalla, johon ei ole samalla tavalla laissa määriteltyä koulutusta kuin arkkitehdeillä, mutta jonka alan tehtäviin päästäkseen täytyy ammattiosaaminen olla todella kovaa. Erittäin monilla naisilla meidän alalla jää alalla toimiminen lyhyeen, tai ei ikinä edes ala valmistumisen jälkeen, koska naiset eivät halua nähdä sitä vaivaa, jonka suunnitteluohjelmien mestarillinen käyttö vaatii. Arkkitehdeillä toki tätä vaaraa ei ole, koska kun kerran olet arkkitehdin koulutuksen käynyt, niin lain mukaan saat toimia arkkitehtinä eikä ammattitaidon todistamista vaadita enää myöhemmin.
t. mies
No ja höpsistä nyt sinnekin. Ohjelma on vain ohjelma, se on työkalu eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Sen oppii kahdessa viikossa auttavasti ja siitä sitten lähtee harjaantumaan. Sitä varten on ihan kurssi opiskelujen lomassa.
Tärkeää ei ole työkalu, vaan tietää mitä sillä haluaa tehdä, sanoi yksi varhaisista arkkitehtipomoistani.
Toisaalta nämä välineeseen fiksaantuneet ovat sitten apuna niiden välineiden kehittämisessä, mikä on sekin kokonaiskuvassa tarpeellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa voi oppia. Mun käsittääkseni työssä ja opinnoissa tarvittavasta matematiikasta selviää kyllä, jos selviää pääsykokeesta. Siinä tehtävät liittyvät lähinnä geometriaan. Pitää osata laskea vaikkapa kolmion pinta-ala tai pyramidin tilavuus ja hahmottaa, millaisia osia tulee, kun seiniltään eri värinen kuutio leikataan pienemmiksi kuutioiksi.
Et ole kyllä käynyt kyseisessä kokeessa tai edes nähnyt sitä. Se on sama kuin tulevilla dippainsseillä. Kokeessa on mm. integrointia, derivointia ja matriiseja, jotka muuten on ihan yhtähelppoja kuin joku kolmion pinta-ala. Pitkämatikka on oltava edes jollain tapaa hallussa, jos aikoo edes yrittää. Lyhyellä on turha edes käydä kokeilemassa.
Olen kyllä ollut kokeessa. Se ei ole sama kuin dippainsseillä (joiden kokeessa myös olen ollut). Arkkitehtimatematiikan koe on erikseen juuri siksi, että arkkitehdit tarvitsevat vähän erilaista matematiikkaa kuin insinöörit. Pitkälle pääsee oikeasti sillä, osaa laskea peruskappaleiden pinta-alat ja tilavuudet. Pitää vain hahmottaa, mistä kolmioista juuri siinä tehtävän kuvaamassa katossa on kyse. Jos ei hahmota niitä avaruuskappaleita, on varmasti vaikea pärjätä arkkitehtinä. Integroinnille tai derivoinnille voi tietenkin olla käyttöä joissakin tehtävissä, mutta kynnysehdon ylittämiseen ei vaadita kuin 25 % pisteistä. Jos tuntuu, että matematiikan tehtävissä osaa piirtää kuvan tehtävästä, muttei laskea, on luultavasti se hahmotuskyky ok mutta laskemista pitää treenata.
Meillä raksainsseillä oli yhteinen rakennusfysiikan kurssi arkkareiden kanssa. Kaikki ylisuorittaja-viittaajat olivat arkkareita, laskutehtävissäkin. Jäi mielikuva ettei sinne taiteilemaan ilman laskutaitoa pääse.
Nyt on ollut kyllä kovaa pätemistä arkkitehtejä polkemalla. Kannattaa vaan olla ylpeä omasta ammattitaidostaan, eikä koittaa vähätellä ''ylisuorittaja-viittaja'' arkkitehtejä tai kertoilla, kuinka huonoja ja ammattitaidottomia nämä ovat ja kuinka heidän jälkiään täytyy raksainssin aina olla korjaamassa.
Mitä tunnetumpi arkkitehti, sitä paskempi työssään. Ite en kyllä ymmärrä näitä tusinakerrostalojen suunnittelijoita, jotka pitää kynsinhampain jostain pikkuasiasta ja rakennesuunnittelun kannalta ja joskus myös työteknisesti vaikeesti toteutettavasta asiasta kiinni. Kuitenkin pitää huomioida se, että se ostaja ei näe sitä taloa minään taideteoksena vaan kotina. Sekä mökki kun on pystyssä, niin sit aloitetaan toista toisaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti evp. kirjoitti:
Arkkitehtuuri on valon ja tilan sommittelua tilojen käytön ja niiden keskinäisen toiminnallisen hierarkian pohjalta.
Arkkitehdin tulee ymmärtää kolmiulotteinen avaruus jo selkärangassaan. Mutta myös neljäs ulottuvaisuus - aika: Auringon sijainti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Materiaalien ajallinen kestävyys, väestön ikäjakauma eri ajanjakohtina, rakennuksen elinkaari suhteessa sen käyttötarkoitukseen.
Siinä on miettimistä, jota ei pelkällä matematiikalla selitetäkään.Tähän kun lisätään kaupunkisuunnittelu, joka on politiikkaa, diplomatiaa, rahaa ja elinkeinoja, ollaan jo todella kaukana pääsykokeista.
Niinpä. Jos tykkää asuntojen pohjapiirrosten piirtelystä, on siitä pitkä matka BIM-suunnittelijaksi, BIM-koordinaattoriksi tai asemakaavoittajaksi.
Kyllä tietomallikoordinaattoriksi jos ryhtyy, niin hukkaan on mennyt arkkitehdin koulutus. Enemmän inssin hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkarit nyt voivat piirreellä mitä saattuu. Ei siellä matikkaa tarvita. Ne on sitten raksainssit, kun tekee oikeat piirustukset.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?
Olen töissä isossa toimistossa jonka suunnittelu painottuu julkiseen tilaan ja muihin isoihin projekteihin. Omina projekteina on ollut mm. sairaaloita, hoitoyksiköitä, toimistorakennuksia, asuinkaavoitusta ja eri tasojen oppilaitoksia. Teen nykyisellään aika paljon kilpailuja.
Työtehtäviä voi olla mitä vaan massamallien teosta pohjapiirustusten koostamiseen, referenssikuvien valitsemisesta materiaalien valintaan, julkisivujen piirtämisestä koerenderöintiin. Itse tykkään paljon elämyspohjaisesta suunnittelusta, käytän paljon aikaa malleissani kävelyyn (=zoomailen mallin läpi tietokoneella) ja katson miten massa, materiaalit, tila, valo, keskinäiset suhteet jne. käyttäytyy. Tykkään eniten aulatilojen suunnittelusta ja pohjapiirustusten työstämisestä, on ihanaa kun palapelit palaset loksahtavat paikoilleen.
Ylitöitä on säännöllisesti ja meidän toimisto antaa niistä vastaavasti vapaata. Itse olen usein töissä 9-17:30 ja jos menee 19 jälkeen niin alan laittaa ylitunnit systeemiin. Ehkä kerran, pari kuukaudessa tai harvemmin on tuommoinen deadlineviikko. Elämään ei mahdu oikein muuta kuin arkkitehtuuri, sen voin myöntää :)
-aikaisempi vastaaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka on helpoin osa pääsykoetta, se oli mielestäni yläastematikan tasoa, soveltavia sanallisia tehtäviä. Omissa opinnoissa oli paljon matikkaa (calculus, statiikka 1+2, fysiikan kurssi, betoni/puu/metallirakennelaskuja, ilmastointiröörien laskemista, kondenssipisteitä/lämpötiloja rakenteiden sisällä, kosteusprosentteja, päivänvaloa, auringon paistokulmia eri vuodenaikoina) mutta nuo kurssit ei ollut Suomessa. Itseäni kiinnosti tuo nörttipuoli kovasti ja pääsin kaikista teknillisemmistäkin kursseista ekalla läpi, toisaalta kurssikaveri kyrpiintyi noihin laskukursseihin niin pahasti että kerran kotitehtäviä tehdessään löi nyrkin pöytään ja mursi kämmenluunsa.
Työelämässä laskut on useimmiten tyyliin nettoneliöt vs. bruttoneliöt, paljon on käyttöalaa, paljon on julkisivuneliöitä, montako asuntoa kompleksissa, monta parkkipaikkaa mahtuu, kantavien rakenteiden etäisyyksiä, monta ja miten isoa tilaa mahtuu minnekin jne. Mulla on aina laskin pöydällä ja lasken joskus ajattelematta ihan idiootteja summia tyyliin "mikähän on 49 neliöjuuri?". Työ itsessään on enemmän ongelmanratkaisua, ison tietomäärän syntetisointia, tietotaidon käyttämistä ('mitä lattiapinnoitetta on sallittu käyttää labratilassa ja mikä näistä sopii asiakkaan toiveisiin?'). Itse tykkään myös ohjelmistopuolesta, olen ihan heikkona kahteen suunnitteluohjelmistoon joita opettelen myös vapaa-ajalla. Meidän toimistolla BIM-insinöörit tekee vaativimmat mallinnustehtävät ja piirtää kaiken puhtaaksi, ja tykkään kysellä niiltä aina uusia taikatemppuja opeteltavaksi.
Vanhemmalla iällä aloittaminen voi olla hankalampaa, kun opinnot on pitkät ja vastavalmistuneena on oikeasti tosi uuno ainakin pari ekaa vuotta. Itse opiskelin 18-24v ja tuosta meni vielä pari vuotta että alkoi olla hommat hanskassa. Jos riittää sitkeyttä niin alalle vain!
-nuori arkkitehti itsekin
Hän on rakennusarkkitehti ei arkkitehti. DIA.n kokeessa ei yläasteen matikalla pärjää toisin kuin AMK.n
Olen arkkitehti (MSc) ihan teknillisestä yliopistosta, ja kävin läpi DIA-valinnan vuonna 2012. Oletko sinä tehnyt kyseisen kokeen arkkitehtilinjalle? Arkkitehtimatikan koe oli oikeasti helppo, en ymmärrä miksi haluat pelotella potentiaalisia hakijoita. Ainakin tuolloin muinoin kun itse petrasin kokeeseen lukiossa, DIA-valinnan harjoittelukokeita löytyi netistä ja ne eivät olleet mitään rakettitiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin pitää osata laskea pinta-aloja, tilavuuksia ja oma palkkansa.
Ei muuta.
Esimerkiksi lujuuslaskenta olisi hyvä handlata myös, ettei tule tehtyä ruumiita.
Vuoden 2019 matematiikan koe: https://dia.fi/wp-content/uploads/2019/10/Ark_matematiikka_2019.pdf
Geometriaa, yhtälöiden ratkaisua, kuutioita, päättelyä. Ei mitään maailmaa kaatavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin pitää osata laskea pinta-aloja, tilavuuksia ja oma palkkansa.
Ei muuta.Esimerkiksi lujuuslaskenta olisi hyvä handlata myös, ettei tule tehtyä ruumiita.
Ei kuulu arkkareille.
Hän on rakennusarkkitehti ei arkkitehti. DIA.n kokeessa ei yläasteen matikalla pärjää toisin kuin AMK.n