Lue keskustelun säännöt.
Mitä koodaaminen on?
Mitä koodaaminen tarkoittaa? Mitä siis ihminen, joka koodaa tekee? Onko se sama kuin ohjelmistosuunnittelu? Mitä kotikoneella voi koodata?
Aukko sivistyksessä, enkä kehtaa keneltäkään kysyä, enkä edes tunne juuri ketään joka osaisi vastata.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen tarkoittaa ohjelmointia. Yleensä ammattilaiset tekevät muitakin ohjelmistokehityksen tehtäviä, vaikka on trendikästä puhua "koodaamisesta".
Kotikoneella voi tehdä monenlaista, esim. windows-sovelluksia, älypuhelinsovelluksia ja www-sovelluksia.
Joo tuo on ihan totta että aika harvassa on oikeasti vain koodaavia. Usein käytännön asiakasprojekteissa ihan kaikki hommat voi tulla saman ihmisen tehtäväksi tai voi joutua mihin tahansa rooliin isommassa projektissa - sen mukaan mihin tekijää tarvitaan. Esim. itselläni työn alla sovellus pienehkölle asiakkaalle, ja olen siinä ainoa tekijä. Eli perustan ja suunnittelen tietokannan, koodaan käyttöliittymäpään ja backendin, suunnittelen ja toteutan käytettävyyden ja ulkoasun, teen automaattitestejä, asennusautomaation, Azure-pilveen ajoympäristön sovellukselle. Ei ihan pelkällä ohjelmoinniin osaamisella ainakaan omissa töissäni selviäisi, ja ainakin meillä isossa it-talossa juuri halutaan ihmiisiä jotka voi laittaa tekemään mitä vaan it-hommaa ja se onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oon itse harjoitellu HTML ja CSS koodia, eli nettisivujen luontia, tämä on "koodailua".
Pistät vaan googlee HTML tutorials for beginners, how to get started.
Koodaamiseen tarvitsee siis englantia.
Koodaus termiä tosin käytetään välillä väärin, pelkästään tietokonetta yleistasolla käyttäen eiole koodausta, sillä yritetään vaan vittuilla että kattokaa tota nörttiä, kun "se vaan koodailee kaiket illat!"
Pelaaminen eiole koodaamista, saattaa myös tehdä musiikkia tai tehdä kuvia.
Kirjan kirjoittaminenkaan tietokoneella eiole koodailua.
10 PRINT”VAUVA.FI ON ARSESTA”;
20 GOTO 10
Yllä oleva riittää koodaamiseen. Tuolla tehdään kaikki muut.
Päivän päätteeksi koodailija sitten Skoodailee himaansa koomailemaan.
On kyllä melko haarhaajohtava termi. Jos "koodaaminen" olisi koodaamista, koko työ olisi hävinnyt jo vuosikymmeniä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Jotkut kokee kiinnostavana kielenkääntämisen, sehän on varsin kaavamaista loppujen lopuksi, ohjelmoinnissa sama idea, täytyy vain opetella se koneen ymmärtämä kieli ja sitten kirjoittaa speksit (ohjeet että mitä on tarkoitus tehdä) sillä ja sitten pitää testata että toimii.
Ohjelmoinnista suurin osa on muuta kuin itse koodin kirjoittamista. Suunnittelu, dokumentointi, testaus jne jne
Ja koodamisessakin pitäisi olla kokemusta, väh.se kuuluisa 10 000 tunnin sääntö. Et sä ala lukeen jotain ohjeita netistä kun asiakas huutaa deadlinea viikon päässä.
Säälittää nämä tyypit jotka työkkäri on huijannut pystymetsästä muutaman viikon java-kursseille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan jo 80-luvun lopulla yläasteen ATK-tunneilla ohjelmointiharjoituksia ainakin Logo -kielellä, taisi olla muitakin kieliä, Basic, ehkä Pascal, mutta ei vissiin tee näillä kielillä enää yhtään mitään tänä päivänä.
Käyköhän nykyajanki "koodaamisen" opetukselle, että niillä tiedoilla ei sitten syystä tai toisesta teekään mitään oikeassa elämässä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Höpönnlöpö, suurin osa koodareista on ihan normipalkkasia. En tiedä mitä hoitsut tienaa, mutta "vähintään viisinkertainen" esim 2000€/kk palkkaan verrattuna olisi yli 10 000€/kk. Suomessa ei ole kuin muutama hassu superkoodari joka tuohon yltää.
Itse tienaan koodarina 3000€/kk, tuttuni 2500€-4000€/kk. Muutama konsultti yltää koviin palkkoihin jotka alkaa viitosella. Ihan kivoja palkkoja siis, mutta on paljon duunarituttuja jotka yltävät kovempiin palkkoihin lisineen.
Itselläni on nettotulot 4500 €/kk
Palkat on varmaan sitten laskeneet, kun itselläni oli jo 8 vuotta sitten koodarina (ja tein kaikkea muutakin kyllä ) 4 000 euroa. Nainen olen ja alaa vaihtanut vähemmän stressaavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Mä en nyt oikein ymmärrä mihin perustat väitteesi. Alan työntekijöistä vain 25 prossaa on naisia. Naiset osaavat koodata ihan yhtä hyvin kuin miehetkin. Pieni osa niin miehistä kuin naisista on todella hyviä.
Koodareista on edelleen pulaa ja esim Machine Learningin alueella saat takuulla käyttää aivojasi. Niin kauan kuin koodareista on pulaa, hommasta myös maksetaan.
On myös typeryyttä tehdä uudelleen homma, joka on jo tehty. Viisautta on jalostaa uudelleen käytettäviä komponentteja ja keskittää tekeminen sinne, missä tarvitaan sitä älyä.
Nainen, koodari ja alalla jo yli 20 v
ML puoli ei vaadi syvällistä ohjelmointiosaamista. Harvoin kovat koodarit on kovia "data scientistejä", ja toisinpäin. Siinä vaadittavat taidot ovat selkeästi enemmän raakaa matemaattista osaamista ja tilastotiedettä. Sekä tietysti tutkittavan ongelman alueen ymmärtämistä. Jos et ymmärrä lääketiedettä ja vaikkapa aivojen toimintaa, et voi mallintaa ansiokkaasti siihen liittyviä asioita. Oma akateeminen tausta on teoreettisessa fysiikassa, missä näitä monia "ML metodeita" on käytetty jo aikapäiviä sitten. Niiden toteuttaminen vaatii jonkin verran ohjelmointiosaamista ja ymmärrystä, muttei kykyä rakentaa kokonaisia järjestelmiä. Enemmänkin osaamispaletti koostuu datan pyörittelystä. Ohjelmointikielistä esimerkiksi Python, R ja SQL on ns. perusjutut tänä päivänä. Leipätyö on nykyään finanssimaailmassa.
Se, että joku syöttää datasettejä ML algoritmeille ei tee tästä "data scientistiä" tai "ML engineeriä". Jos ei ymmärrä, miten ne algoritmit matemaattisesti toimii, se on ihan huuhaa-hommaa. Voi kyllä säätää parametreja, kunnes saa haluamansa tuloksen, mutta oikean mallinnuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Monesti johto vain on niin pihalla näistä jutuista, että kaikenlainen puoskarointi uppoaa, kunhan sen vain esittää vakuuttavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Höpönnlöpö, suurin osa koodareista on ihan normipalkkasia. En tiedä mitä hoitsut tienaa, mutta "vähintään viisinkertainen" esim 2000€/kk palkkaan verrattuna olisi yli 10 000€/kk. Suomessa ei ole kuin muutama hassu superkoodari joka tuohon yltää.
Itse tienaan koodarina 3000€/kk, tuttuni 2500€-4000€/kk. Muutama konsultti yltää koviin palkkoihin jotka alkaa viitosella. Ihan kivoja palkkoja siis, mutta on paljon duunarituttuja jotka yltävät kovempiin palkkoihin lisineen.
Minä tienaan palkkaa joka alkaa sillä vitosella. Palkkani on ihan hyvä, mutta esim kolleegani tienasi edellisessä duunissa 6 tonnia. Olen työssäni hyvä, mutten guru ja väitän, että palkkani on aika tavallinen.
Se, että hoitajat eivät saa tälläistä palkkaa johtuu yksinkertaisesti siitä, että kaltaisistani osaajista on alalla pula.
Itse olen koodaillut rautaläheistä tietoliikennesoftaa vuosikaudet. Joissain firmoissa työtäni tekee 5 osastoa ihmisiä siinä missä meillä pari. Väittäisin olevani guru joillain alueilla ja riittävän pätevä yleisesti.
Siis koodareissa on eroja niinkuin viineissä. Voit palkata 100 intialaista kopioimaan toisiaan ja he eivät saa samaa aikaan kuin minä. Tästä syystä osaaville koodareille myös maksetaan ihan riittävä korvaus osaamisestaan.
Sairaanhoitajaan vertaus ei toimi, koska he eivät ole erityisasiantuntijoita. Toki kannattaa huomata, että on paljon koodareita jotka eivät ole edes asiantuntijoita. Joissain ympyröissä ajatellaan edelleenkin että määrä korvaa laadun. Oltiinpa valtiojohdonkin taholta järjestelemässä muinoin koodarikoulutusta maahanmuuttajille. Koodareista kun on täällä pulaa… Käsittämätön ajatus näin asiantuntijan näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
datailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Mä en nyt oikein ymmärrä mihin perustat väitteesi. Alan työntekijöistä vain 25 prossaa on naisia. Naiset osaavat koodata ihan yhtä hyvin kuin miehetkin. Pieni osa niin miehistä kuin naisista on todella hyviä.
Koodareista on edelleen pulaa ja esim Machine Learningin alueella saat takuulla käyttää aivojasi. Niin kauan kuin koodareista on pulaa, hommasta myös maksetaan.
On myös typeryyttä tehdä uudelleen homma, joka on jo tehty. Viisautta on jalostaa uudelleen käytettäviä komponentteja ja keskittää tekeminen sinne, missä tarvitaan sitä älyä.
Nainen, koodari ja alalla jo yli 20 v
ML puoli ei vaadi syvällistä ohjelmointiosaamista. Harvoin kovat koodarit on kovia "data scientistejä", ja toisinpäin. Siinä vaadittavat taidot ovat selkeästi enemmän raakaa matemaattista osaamista ja tilastotiedettä. Sekä tietysti tutkittavan ongelman alueen ymmärtämistä. Jos et ymmärrä lääketiedettä ja vaikkapa aivojen toimintaa, et voi mallintaa ansiokkaasti siihen liittyviä asioita. Oma akateeminen tausta on teoreettisessa fysiikassa, missä näitä monia "ML metodeita" on käytetty jo aikapäiviä sitten. Niiden toteuttaminen vaatii jonkin verran ohjelmointiosaamista ja ymmärrystä, muttei kykyä rakentaa kokonaisia järjestelmiä. Enemmänkin osaamispaletti koostuu datan pyörittelystä. Ohjelmointikielistä esimerkiksi Python, R ja SQL on ns. perusjutut tänä päivänä. Leipätyö on nykyään finanssimaailmassa.
Se, että joku syöttää datasettejä ML algoritmeille ei tee tästä "data scientistiä" tai "ML engineeriä". Jos ei ymmärrä, miten ne algoritmit matemaattisesti toimii, se on ihan huuhaa-hommaa. Voi kyllä säätää parametreja, kunnes saa haluamansa tuloksen, mutta oikean mallinnuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Monesti johto vain on niin pihalla näistä jutuista, että kaikenlainen puoskarointi uppoaa, kunhan sen vain esittää vakuuttavasti.
Nopee kyssäri, oon uppoutumassa ml:n ihmeelliseen maailmaan. Mm matriisit hyvin hallussa.
Minkätyyppisiä nopeita askelia kannattais miettiä? Polilla opiskelen.
Löydän toki itsekin, mut jos vaikka irtoais vinkki.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Tietokoneohjelmia ihan jokaisessa paikassa. Niillä tehdään esim. terästä tai moderoidaan vauvapalstaa... 😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Pikemminkin tietokoneet itse tulevat kirjoittamaan tarvitsemansa koodin.
Teköälyn kehittyminen tulee ennen pitkää hävittämään koodarien ammattikunnan.
Kai koodarit kirjoittavat myös puhelinten sovellukset ja käyttöjärjestelmät, ja niiden päivitykset.
En tiedä kyllä onko järkevää muuttaa joka ikinen asia digitaaliseksi ja softapohjaiseksi, lisää vain hankalasti korjattavia vikoja, esim. autoissa ja jonkun ajan kuluttua niitä ei ole edes mahdollista korjata, koska kun se elektroniikka menee rikki, ei ole varaosiakaan korjata sitä.
Ohjelmistotukikaan ei ole ikuinen, sehän on jo nähty pelikonsoleissakin, joista karsiutuu tuet pois, sitten ei voi enää edes täysimääräisesti peleistäkään nauttia. Online serverit lopetetaan, digitaalista dlc sisältöä ei enää saa mistään, eikä päivityksiäkään, jne.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asentanut tuon sovelluskehitysymoäristön, voit kirjoittaa siihen vaikka
/* This is a simple Java program.
FileName : "HelloWorld.java". */
class HelloWorld
{// Your program begins with a call to main().
// Prints "Hello, World" to the terminal window.
public static void main(String args[])
{
System.out.println("Hello, World");
}
}Kun käännät tämän, näytölle tulee kirjoitus Hello, World.
Aika monimutkaista. Helpompaa on kirjoittaa Pythonilla print("Hello World")
Koodaaminen on sitä kun lähettää Face-viestin jollekin ja laittaa siihen pitkän rivin hymiöitä perään.
Opettele putsaamaan dataa, eli datankäsittelyä. Oikeassa elämässä datasetit on suuria ja täynnä kuraa. Esimerkiksi arvojoukkojen ulkopuolisia arvoja, ei-numeerista dataa numeerisissa kentissä jne. Kuullostaa perusjutuilta, mutta tuntuu yllättävän monen opiskelijan heidän siirtyessään työelämään. Ensimmäinen työtehtävä ei ole loihtia suurta businessarvoa ja euroja loistavalla mallilla, vaan se on datan putsausta. Ja sen putken perusteiden ymmärrystä. Miten luet datat A:sta B:hen ja analysoit sitä perusmenetelmin, varmistuaksesi sen laadusta ja muodosta ennen kuin alat soveltamaan mitään laskennallisia malleja. "Shit In Shit Out" pätee datatieteilyssä todella hyvin.
Matemaattiseen puoleen ei ole mitään nopeita liikkeitä. Kaggle (com) on hyvä paikka löytää vähän erilaisia tehtäviä ratkottavaksi.
Kun olet toteuttanut asioita konkreettisesti, vaikka pieniäkin, vie tuotoksesi esim. Githubiin ja ala koostamaan sinne portfoliota, millä osoitat ymmärtäväsi asiat. Panosta luettavuuteen; mitä teknologiaa tai ongelmaa tutkit, mikä oli lopputulema, mitä opit ja miten tuotoksesi saa toistettua "nappia painamalla". Oleta rekryäjän käyttävän reposi vilkaisuun n.2 minuuttia, jos hyvin käy. Datatietelijän tulee osata esittää työnsä tulokset siististi sekä miten siihen on päätynyt. Vähän kuin matematiikan perustehtävissä; oikea tulos on kiva, mutta jos ei osaa esittää polkua, ei sitä kukaan osta.
7/10 datatieteen maisteriohjelmasta valmistuneesta ei tunnu osaavat näitä perusjuttuja, joten jo nuo hallitseva on vahvoilla ekaa duunia hakiessa. Työelämässä ML tiimit koostuvat käytännössä niistä dataputken koodaajista, analyytikoista ja mallintajista. Hyvä perehtyä roolien eroihin. Mutta hommat menee limittäin, joten kaikkien on ymmärrettävä toisiaan tiettyyn rajaan asti. Sitten on vielä lisäksi SME:t, eli ne jotka tuntevat sen liiketoimintamaailman. Myös heitä on ymmärretävä - ja osattava esittää omat tuotoksensa myös heille ymmärrettävästi. Tuotosten kun tulisi auttaa tuottamaan lisää tuloslaskelman viivan alle.
Vierailija kirjoitti:
datailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Mä en nyt oikein ymmärrä mihin perustat väitteesi. Alan työntekijöistä vain 25 prossaa on naisia. Naiset osaavat koodata ihan yhtä hyvin kuin miehetkin. Pieni osa niin miehistä kuin naisista on todella hyviä.
Koodareista on edelleen pulaa ja esim Machine Learningin alueella saat takuulla käyttää aivojasi. Niin kauan kuin koodareista on pulaa, hommasta myös maksetaan.
On myös typeryyttä tehdä uudelleen homma, joka on jo tehty. Viisautta on jalostaa uudelleen käytettäviä komponentteja ja keskittää tekeminen sinne, missä tarvitaan sitä älyä.
Nainen, koodari ja alalla jo yli 20 v
ML puoli ei vaadi syvällistä ohjelmointiosaamista. Harvoin kovat koodarit on kovia "data scientistejä", ja toisinpäin. Siinä vaadittavat taidot ovat selkeästi enemmän raakaa matemaattista osaamista ja tilastotiedettä. Sekä tietysti tutkittavan ongelman alueen ymmärtämistä. Jos et ymmärrä lääketiedettä ja vaikkapa aivojen toimintaa, et voi mallintaa ansiokkaasti siihen liittyviä asioita. Oma akateeminen tausta on teoreettisessa fysiikassa, missä näitä monia "ML metodeita" on käytetty jo aikapäiviä sitten. Niiden toteuttaminen vaatii jonkin verran ohjelmointiosaamista ja ymmärrystä, muttei kykyä rakentaa kokonaisia järjestelmiä. Enemmänkin osaamispaletti koostuu datan pyörittelystä. Ohjelmointikielistä esimerkiksi Python, R ja SQL on ns. perusjutut tänä päivänä. Leipätyö on nykyään finanssimaailmassa.
Se, että joku syöttää datasettejä ML algoritmeille ei tee tästä "data scientistiä" tai "ML engineeriä". Jos ei ymmärrä, miten ne algoritmit matemaattisesti toimii, se on ihan huuhaa-hommaa. Voi kyllä säätää parametreja, kunnes saa haluamansa tuloksen, mutta oikean mallinnuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Monesti johto vain on niin pihalla näistä jutuista, että kaikenlainen puoskarointi uppoaa, kunhan sen vain esittää vakuuttavasti.
Nopee kyssäri, oon uppoutumassa ml:n ihmeelliseen maailmaan. Mm matriisit hyvin hallussa.
Minkätyyppisiä nopeita askelia kannattais miettiä? Polilla opiskelen.
Löydän toki itsekin, mut jos vaikka irtoais vinkki.
Edellinen viestini siis oli vastine tähän.
"Minussa on ongelma,
jokin virhe ohjelmoinnissa.
Puutteita koodissa,
korvaan arvaamattomuudella..."