Mikä on "pariskuntailtojen" pointti?
Selittäkääs mulle tämä, kun en ole koskaan tajunnut asiaa riippumatta omasta parisuhdestatuksestani:
Miksi jotkut ihmiset rajaavat sinkkuja ulos yhteisestä tekemisestä? Esimerkiksi juhannuksena mökille kutsutaan vain pariskuntia ja saatetaan ihan reippaasti sanoakin, että nyt meillä on tämmöiset juhlat, jotka on tarkoitettu vain pariskunnille. Sitä saattaa myös huomata, että kutsuja illanviettoihin tms. tulee heti ihan eri tavalla, jos sattuu itse seurustelemaan, kuin jos on sinkkuna. Ja tämä riippumatta siitä, tunteeko kutsuja edes seurustelukumppaniani, kelpaan paremmin seuraan parillisena.
Millä tavalla minun parisuhdestatukseni vaikuttaa siihen, voiko kanssani viettää aikaa vai ei? Muutunko heti jotenkin paremmaksi ja kiinnostavammaksi, jos minulla on kumppani? Onko kyse jostain alitajuisesta pelosta, että sinkku yrittää pokailla toisten puolisoita? Muuttaako parisuhde ihmisen olemista jotenkin sellaisella tavalla, ettei sinkku kertakaikkiaan voi ymmärtää parisuhteellisen elämästä mitään? Tarvitsevatko seurustelevat näitä omia tapaamisiaan jotenkin vertaistukimielessä ja tunnelma menee pilalle, jos paikalla on yksi seurustelematon?
t. nimim. Taas juhannus yksin
Kommentit (448)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntien kanssa on välillä kyllä rasittavaa lähteä mökille, jostain syystä en ole sinkkuna ikinä oikeutettu omaan rauhaan tai edes sänkyyn, vaan sinkun oletetaan automaattisesti yöpyvän jossain sohvannurkassa, vaikka sohva olisikin levitettävää mallia johon mahtuu vallan hyvin pariskuntakin. Viime reissua suunnitellessa pidin narinasta huolimatta kiinni siitä, että kaikille on oma, oikea sänky, taikka vaihtoehtoisesti sohvalla nukkuu joku muu kuin minä.
Toivoisin myös, että ne seurustelevat/naimisissa olevat, jotka täälläkin huutelevat sinkkukavereidensa säälittävyydestä, muistaisivat mielipiteensä myös sitten kun se oma parisuhde syystä tai toisesta päättyy. On omituista ja epäkunnioittavaa, että yhtäkkiä oletetaan sinkun olevan intopinkeänä valmiina viihdyttämään uusiosinkkua terassireissuilla ja bileilloilla. Vaikka sinkku olenkin, en todellakaan elä enää kuin kaksikymppinen ja ravaa baarissa alvariinsa. Vielä vähemmän sinne kiinnostaa lähteä jonkun vastaeronneen kanssa, jolle en ole kelvannut tasavertaiseksi kaveriksi vuosiin.
Maksoitko itse huoneesi vai maksoiko sitä myös nämä pariskunnat?
Ei kyllä kannattaisi lähteä mökkilomalle, jos vain ajattelee nukkuuko yhdessä huoneessa yksi vai kaksi henkeä. Mökkiloman tarkoitus on viettää mukavaa yhteistä aikaa yhdessä sisällä yhteisissä tiloissa sekä ulkona eikä nököttää siellä makkarissa.
Samaa mietin. Jotenkin omituisen teinimäisiltä vaikuttavat aikuiset ihmiset tässä ketjussa. Kaikki tuollainen sentilleen laskeminen ja miettiminen, että miten huonetila saadaan hyödynnettyä ja bileiden ihmismäärä maksimoitua. Ja se vielä yhdistettynä siihen, että täytyy lähteä kavereiden kanssa mökille, jotta voi viettää kuherteluaikaa kumppanin kanssa.
Kun luulisi, että aikuiset voisivat ottaa ne huoneasiat rennosti ja että pointti olisi vaan viettää kivaa aikaa kavereiden kanssa, oli heitä sitten kolme tai kuusi, ja että parisuhdeajaksi koettaisiin enemmänkin oikeasti kahdenkeskinen aika, eikä mikään kaveriporukan yhteinen kokoontuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntien kanssa on välillä kyllä rasittavaa lähteä mökille, jostain syystä en ole sinkkuna ikinä oikeutettu omaan rauhaan tai edes sänkyyn, vaan sinkun oletetaan automaattisesti yöpyvän jossain sohvannurkassa, vaikka sohva olisikin levitettävää mallia johon mahtuu vallan hyvin pariskuntakin. Viime reissua suunnitellessa pidin narinasta huolimatta kiinni siitä, että kaikille on oma, oikea sänky, taikka vaihtoehtoisesti sohvalla nukkuu joku muu kuin minä.
Toivoisin myös, että ne seurustelevat/naimisissa olevat, jotka täälläkin huutelevat sinkkukavereidensa säälittävyydestä, muistaisivat mielipiteensä myös sitten kun se oma parisuhde syystä tai toisesta päättyy. On omituista ja epäkunnioittavaa, että yhtäkkiä oletetaan sinkun olevan intopinkeänä valmiina viihdyttämään uusiosinkkua terassireissuilla ja bileilloilla. Vaikka sinkku olenkin, en todellakaan elä enää kuin kaksikymppinen ja ravaa baarissa alvariinsa. Vielä vähemmän sinne kiinnostaa lähteä jonkun vastaeronneen kanssa, jolle en ole kelvannut tasavertaiseksi kaveriksi vuosiin.
Maksoitko itse huoneesi vai maksoiko sitä myös nämä pariskunnat?
Meillä on ollut kaveriporukassa tapana maksaa mökkivuokra pääluvun mukaan. Tämä siis myös silloin, kun en ole saanut lainkaan omaa huonetta vaan olen joutunut pyörimään siellä olohuoneen sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.
Joo, kiitos. Mulla on semmonen kutina, että meidän ystävyys taitaa tässä kohtaa vähän viilentyä, koska sen sijaan, että pitäisit minua ystävänä, pidätkin minua SINKKUystävänä ja teet oletuksia kysymättä minulta, mitä mieltä minä olen asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap sinkkuna ei kulje sinkkupiireissä.
Kutsu kotiisi sinkkuja illanviettoon ja käy heidän luonaan. Pitäkää sinkkujuhlia ravitoiloissa, mökeillä sun muualla.
Ei ne pariskunnatkaan haluaisi tulla teidän illanistujaisiinne, ettekä te niitä sinne haluaisi.
Sinkuilla on omat mielenkiinnon kohteensa ja omat juttunsa, aivan samoin kuin pariskunnillakin.
En minäkään varta vasten koskaan kutsu sinkkuja silloin, kun ystävä pariskuntien kanssa mennään mökille, tai jonkun luon syömään ja juttelemaan. Paitsi, jos joku sukulaissinkku on jo valmiiksi paikalla, niin tottahan hän osallistuu.
Vaikutat ap kateelliselta, hanki oma mies ja perhe, niin kuulut itsekin tuohon nyt niin arvostelemaasi ryhmään. Ei parikunnat ole mitään sinkkujen hauskuttajia, ja heidän yksinäisyytensä poistajia!
Missä sinkkupiireissä?
En minä vaihda ystäviä kuin paitaa sen mukaan, mikä mun tai ystävien parisuhdestatus on.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin myös, että ne seurustelevat/naimisissa olevat, jotka täälläkin huutelevat sinkkukavereidensa säälittävyydestä, muistaisivat mielipiteensä myös sitten kun se oma parisuhde syystä tai toisesta päättyy. On omituista ja epäkunnioittavaa, että yhtäkkiä oletetaan sinkun olevan intopinkeänä valmiina viihdyttämään uusiosinkkua terassireissuilla ja bileilloilla. Vaikka sinkku olenkin, en todellakaan elä enää kuin kaksikymppinen ja ravaa baarissa alvariinsa. Vielä vähemmän sinne kiinnostaa lähteä jonkun vastaeronneen kanssa, jolle en ole kelvannut tasavertaiseksi kaveriksi vuosiin.
Ihmisten kaveri ja ystävä piirit on usein aika muuntuvia, joustavia ja ne mukautuu tilanteen mukaan. Kyllähän monet valittaa sitä että ystävä piiri muuttuu erotessa, puolison kuolessa jonkun läheisen kuoltua tai minkä tahansa elämän muutoksen jälkeen. Se ikibestis joka kanssa ollaan oltu yhdessä kouluajoista saakka ei ehkä ymmärräkään minun tilannetta eron jälkeen oikeastaan riippumatta siitä onko hän joskus eronnut tai ollut parisuhteessa. Hän vain ehkä kokee tilanteen toisella tavalla kuin minä. Tukea haetaan ehkä joltakin toiselta ystävältä jonka kanssa lähennytään "bestiksiksi" niin että hänen kanssa vietetään aikaa paljon enemmän kuin sen ystävän kanssa johon on tutustuttu kouluikäisinä.
Yhteistä kouluiässä tutustuneella kaveriporukalla saattaa olla kovin vähän. Kaveruus on ehkä perustunut siihen että viihdytään samoissa ympyröissä. Paikkakunnat vaihtuu, elämäntilanteet muuttuu, tulee uusia läheisempiä ystäviä jne. Yhtäkkiä sen kouluaikaisen porukan kanssa ei ole oikein enää mitään yhteistä. Toinen haluaa jatkaa mökkiviikonloppuja lähinnä alkoholi juomia nauttien, yksi viihtyy mieluummin sen puolison kanssa, kolmas lähtee mökille tai kutsuu mökille työkavereita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap sinkkuna ei kulje sinkkupiireissä.
Kutsu kotiisi sinkkuja illanviettoon ja käy heidän luonaan. Pitäkää sinkkujuhlia ravitoiloissa, mökeillä sun muualla.
Ei ne pariskunnatkaan haluaisi tulla teidän illanistujaisiinne, ettekä te niitä sinne haluaisi.
Sinkuilla on omat mielenkiinnon kohteensa ja omat juttunsa, aivan samoin kuin pariskunnillakin.
En minäkään varta vasten koskaan kutsu sinkkuja silloin, kun ystävä pariskuntien kanssa mennään mökille, tai jonkun luon syömään ja juttelemaan. Paitsi, jos joku sukulaissinkku on jo valmiiksi paikalla, niin tottahan hän osallistuu.
Vaikutat ap kateelliselta, hanki oma mies ja perhe, niin kuulut itsekin tuohon nyt niin arvostelemaasi ryhmään. Ei parikunnat ole mitään sinkkujen hauskuttajia, ja heidän yksinäisyytensä poistajia!
Missä sinkkupiireissä?
En minä vaihda ystäviä kuin paitaa sen mukaan, mikä mun tai ystävien parisuhdestatus on.
Minä olen vasta eronnut, pitääkö minunkin yrittää etsiä kavereiksi vain toisia eronneita tai sinkkuja?
Vierailija kirjoitti:
Ja se vielä yhdistettynä siihen, että täytyy lähteä kavereiden kanssa mökille, jotta voi viettää kuherteluaikaa kumppanin kanssa.
Tämä on mua hämmästyttänyt tässä ketjussa eniten. Ellei vastaajat ole tosiaan juuri ja juuri täysi-ikäisiä, niin todella omituista ja noloakin lähteä porukassa mökille viettämään jotain parisuhdeaikaa. "Me nyt vetäydytään omaan rauhaan nussimaan tuonne makkariin."
Miksi sinkkuna en ole halunnutkaan pariskuntien juhliin:
Ärsytti jos luullaan että olen viettelemässä jonkun miestä.
Pariskunnat utelevat treffitilanteesta, ihmetellään mikä sinussa on ”vikana”. Miehet vihjailevat, joku jopa flirttailee räikeästi. Koska haluat olla kohtelias, vastailet ystävällisesti.
Inhottavaa mennä alasti saunaan ystävien sekä heidän miestensä kanssa.
En halua sitoutua ystävyyteen, jossa en voi toimia vastavuoroisesti. Pariskunnan on helpompi järjestää iltamat, tilaa, tukea toisistaan. Mökillä tarvitaan kaksi ohjaamaan vieraita, saunapuuhat ulkona sekä ruokapuuhat sisällä, ainakin jos haluaa järjestää omannäköiset juhlat.
Kallista, mahdolliset yhteislahjat perhekunnalta ja majoitus kuitenkin on yksin maksettava, jos on tällainen tilanne, esim häissä.
Miesten puheenaiheet kiinnostaisi enemmän, varsinkin jos on puhe siitä talonrakennuksesta tai vastaavista, koska sinkkuna kuitenkin tarvitsisin tällaista tietoa. Naiset puhuvat toisten ihmisten asioista, mikä ei kiinnosta. On kuitenkin pysyttävä naisporukassa.
Entiset läheiset ystävyyssuhteet ovat vesittyneet kun tiedät, että kaveri on jakanut kaikki asiasi miehensä kanssa ja kertoo miehelleen kaiken.
Ihmiset, joiden ihmissuhteet perustuu enemmän sosiaalisen aseman pönkittämiseen, tympäisee. Tämä tulee pahentumaan, kun lapsia alkaa tulla.
Sekin on kyllä totta, että sinkuiksi tietyssä pariutumisiässä jää ongelmallisia tai jotenkin erilaisia (ehkä hyvälläkin tavalla) ihmisiä. Parisuhteeseen päätyy tasapainoisemmat henkilöt, jonka kaltaisten kanssa olisi terveellisempää viettää aikansa.
Tän täytyy olla lähinnä todella nuorten ongelma, onhan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinkkuna en ole halunnutkaan pariskuntien juhliin:
Ärsytti jos luullaan että olen viettelemässä jonkun miestä.
Pariskunnat utelevat treffitilanteesta, ihmetellään mikä sinussa on ”vikana”. Miehet vihjailevat, joku jopa flirttailee räikeästi. Koska haluat olla kohtelias, vastailet ystävällisesti.
Inhottavaa mennä alasti saunaan ystävien sekä heidän miestensä kanssa.
En halua sitoutua ystävyyteen, jossa en voi toimia vastavuoroisesti. Pariskunnan on helpompi järjestää iltamat, tilaa, tukea toisistaan. Mökillä tarvitaan kaksi ohjaamaan vieraita, saunapuuhat ulkona sekä ruokapuuhat sisällä, ainakin jos haluaa järjestää omannäköiset juhlat.
Kallista, mahdolliset yhteislahjat perhekunnalta ja majoitus kuitenkin on yksin maksettava, jos on tällainen tilanne, esim häissä.
Miesten puheenaiheet kiinnostaisi enemmän, varsinkin jos on puhe siitä talonrakennuksesta tai vastaavista, koska sinkkuna kuitenkin tarvitsisin tällaista tietoa. Naiset puhuvat toisten ihmisten asioista, mikä ei kiinnosta. On kuitenkin pysyttävä naisporukassa.
Entiset läheiset ystävyyssuhteet ovat vesittyneet kun tiedät, että kaveri on jakanut kaikki asiasi miehensä kanssa ja kertoo miehelleen kaiken.
Ihmiset, joiden ihmissuhteet perustuu enemmän sosiaalisen aseman pönkittämiseen, tympäisee. Tämä tulee pahentumaan, kun lapsia alkaa tulla.
Sekin on kyllä totta, että sinkuiksi tietyssä pariutumisiässä jää ongelmallisia tai jotenkin erilaisia (ehkä hyvälläkin tavalla) ihmisiä. Parisuhteeseen päätyy tasapainoisemmat henkilöt, jonka kaltaisten kanssa olisi terveellisempää viettää aikansa.
Tässä on ilmeisesti kyse, ettet tunne ystäväsi kaveripariskuntia. Ei kai kukaan hyvä ystävä ajattele, että viettelet hänen miehensä eikä ihmettele mikä sinussa on vika ja ei ole yhteistä puhuttavaa ja pönkittää sosiaalista asemaansa.
Itse en ikinä menisi yhteissaunaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinkkuna en ole halunnutkaan pariskuntien juhliin:
Ärsytti jos luullaan että olen viettelemässä jonkun miestä.
Pariskunnat utelevat treffitilanteesta, ihmetellään mikä sinussa on ”vikana”. Miehet vihjailevat, joku jopa flirttailee räikeästi. Koska haluat olla kohtelias, vastailet ystävällisesti.
Inhottavaa mennä alasti saunaan ystävien sekä heidän miestensä kanssa.
En halua sitoutua ystävyyteen, jossa en voi toimia vastavuoroisesti. Pariskunnan on helpompi järjestää iltamat, tilaa, tukea toisistaan. Mökillä tarvitaan kaksi ohjaamaan vieraita, saunapuuhat ulkona sekä ruokapuuhat sisällä, ainakin jos haluaa järjestää omannäköiset juhlat.
Kallista, mahdolliset yhteislahjat perhekunnalta ja majoitus kuitenkin on yksin maksettava, jos on tällainen tilanne, esim häissä.
Miesten puheenaiheet kiinnostaisi enemmän, varsinkin jos on puhe siitä talonrakennuksesta tai vastaavista, koska sinkkuna kuitenkin tarvitsisin tällaista tietoa. Naiset puhuvat toisten ihmisten asioista, mikä ei kiinnosta. On kuitenkin pysyttävä naisporukassa.
Entiset läheiset ystävyyssuhteet ovat vesittyneet kun tiedät, että kaveri on jakanut kaikki asiasi miehensä kanssa ja kertoo miehelleen kaiken.
Ihmiset, joiden ihmissuhteet perustuu enemmän sosiaalisen aseman pönkittämiseen, tympäisee. Tämä tulee pahentumaan, kun lapsia alkaa tulla.
Sekin on kyllä totta, että sinkuiksi tietyssä pariutumisiässä jää ongelmallisia tai jotenkin erilaisia (ehkä hyvälläkin tavalla) ihmisiä. Parisuhteeseen päätyy tasapainoisemmat henkilöt, jonka kaltaisten kanssa olisi terveellisempää viettää aikansa.
Tässä on ilmeisesti kyse, ettet tunne ystäväsi kaveripariskuntia. Ei kai kukaan hyvä ystävä ajattele, että viettelet hänen miehensä eikä ihmettele mikä sinussa on vika ja ei ole yhteistä puhuttavaa ja pönkittää sosiaalista asemaansa.
Itse en ikinä menisi yhteissaunaan.
Sinänsä huonoa käytöstä näiltä ystäväsi ystäviltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se vielä yhdistettynä siihen, että täytyy lähteä kavereiden kanssa mökille, jotta voi viettää kuherteluaikaa kumppanin kanssa.
Tämä on mua hämmästyttänyt tässä ketjussa eniten. Ellei vastaajat ole tosiaan juuri ja juuri täysi-ikäisiä, niin todella omituista ja noloakin lähteä porukassa mökille viettämään jotain parisuhdeaikaa. "Me nyt vetäydytään omaan rauhaan nussimaan tuonne makkariin."
Niin ja kiva sitten puuhailla siellä makkarissa joko niin, että kaikki äänet kuuluu sienien läpi muiden korviin, tai sitten joutua himmailemaan ja harrastaa sellaista varovaista seksiä koko ajan mielessä se, että kuuluukohan tää muille... Ei kai aikuiset enää tuollaista halua?
Vierailija kirjoitti:
Tän täytyy olla lähinnä todella nuorten ongelma, onhan?
Ei pelkästään nuorten. Keski-ikäisissä on tämäntyylisiä ihmisiä paljon, heitä, joille parisuhde on statussymboli ja todiste siitä, että on parempi ihminen kuin sinkut ja eronneet. Siitä viis, että näissä statusparisuhteissa on usein alkoholismia, uskottomuutta, yhdessä pysymistä vain lasten ja/tai talon takia, suoranaista inhoa toista kohtaan. Mutta pääasia, että kulissit kiiltää ja voi edes sen yhden illan ajan kuvitella olevansa hyvä ja onnistunut ihminen. Siksi sinkkua ei haluta mukaan, koska mokoma saattaa olla kaikesta huolimatta tyytyväinen ja tasapainoinen ihminen ja heittää tietämättään näin suolaa kulissiparisuhteellisen haavoihin.
Tuollaiset ihmiset vain ovat rajoittuneita ja näkevät vain oman napansa.
Eräs tyyppi jätti minut pois luonaan vietetyistä kavereiden illoista, koska elämäntilanteemme oli "niin erilainen". Minä olin opiskelija ja hän sitten työtön yh-äiti.
Mietin pitkään opiskelijanstatuksessani teki minut kelvottomaksi osallistuman yh-äidin illanviettoon. Seuraava selitys oli, että "kun jutellan lapsista".
No... vaikka olin lapseton ja opiskelija, niin eivät lapset minulle mitään ihmeotuksia oleja kykenen kyllä juttelemaan lapsistakin ja ymmärtämään miten rankkaa lasten kasvattaminen on. minulla nyt oli tutkintokin lasten kasvatuksesta, mutta mitäs pienistä :D
Hymyilin hänelle ja sanoin että ei minua haittaa yhtään jos ei kutstuta johonkin, halusin vain ymmärtää että mikä opiskelijuudessani tekee minusta jotenkin ei-toivotun, että mikä logiikka siinä on takana, kun en koskaan ole joutunut tällaisee tilanteeseen. toivotin heille ihanaa iltaa (ja oikeasti tarkoitin myös sitä).
Pian tuon jälkeen sain kuulla, että tämä yh-äippä oli alkoholisti ja toipuva narkkari. Eikä ihan yh-äitikään, kun isällä oli lasten yksinhuoltajuus.
hän vain ei kyennyt käsittelemään, että kaikki opiskelijat eivät ole sellaisia kuin hänoli opiskelijana ja että kaikilla opiskelijoilla ei yhteinen ilta merkise bileitä, jossa vedetään pää täyteen kaikkia mahdollisia aineita.
Hän siis vain suojeli itseään repsahtamiselta, mutta oli aika lapsellinen, kun selitti syyksi "erilaiset elämäntilanteet", kun rehellinen syy oli hänen narkkaritaustansa.
eräs ensimmäistä lastaan kasvattanut äiti ei voinut koskan pyytää minua hoitamaan lasta, jotta hän olisi voinut vaikka käydä yksin lenkillä tai shoppailemassa, koska enhän voisi mitenkään osata hoitaa lapsia, koska minulla ei ollut omia lapsia. :DDD sitten hän aina valitti, että kun on niin raskasta. Todellinen syy sitten oli (tämän naisen lapsen isä paljasti sen kerran minulle), että lapsensa oli sanonut äidilleen, että toivoisi, että minä olisin ollut hänen äitinsä, koska minä en käyttänyt puhelinta silloin kun leikittiin yhdessä tai puhuin lapselle ja osasin auttaa lasta oikein. Eli äidin "et voi osata hoitaa lapsia, koska sinulla ei ole omia" syyn taustalla oli äidin patologinen pelko siitä, että ei ole tarpeeksi hyvä ätiti, että jopa lapseton nainen hoitaa ne hommat häntä paremmin. Taas kerran olisi ollut viisaampaa, jos tuo äiti olisi ihan suoraan sanonut mistä kenkä puristaa. olisin ehkä voinut muistuttaa äitiä siitä, että on eri asia viettää lapsen kanssa päivä kuin elää 24/7 ja olla hänen äitinsä.
että ei näistä tapauksista voi sanoa muuta kuin sen, että yleensä jos aletaan rajaamaanihmisiä pois jollain oudoilla syillä, niin taustalla on jotain psykopatologista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap sinkkuna ei kulje sinkkupiireissä.
Kutsu kotiisi sinkkuja illanviettoon ja käy heidän luonaan. Pitäkää sinkkujuhlia ravitoiloissa, mökeillä sun muualla.
Ei ne pariskunnatkaan haluaisi tulla teidän illanistujaisiinne, ettekä te niitä sinne haluaisi.
Sinkuilla on omat mielenkiinnon kohteensa ja omat juttunsa, aivan samoin kuin pariskunnillakin.
En minäkään varta vasten koskaan kutsu sinkkuja silloin, kun ystävä pariskuntien kanssa mennään mökille, tai jonkun luon syömään ja juttelemaan. Paitsi, jos joku sukulaissinkku on jo valmiiksi paikalla, niin tottahan hän osallistuu.
Vaikutat ap kateelliselta, hanki oma mies ja perhe, niin kuulut itsekin tuohon nyt niin arvostelemaasi ryhmään. Ei parikunnat ole mitään sinkkujen hauskuttajia, ja heidän yksinäisyytensä poistajia!
Missä sinkkupiireissä?
En minä vaihda ystäviä kuin paitaa sen mukaan, mikä mun tai ystävien parisuhdestatus on.
Minä olen vasta eronnut, pitääkö minunkin yrittää etsiä kavereiksi vain toisia eronneita tai sinkkuja?
ei vaan sinun pitää saada kaikki ystäväsikin eroamaan, että olisi biletysseuraa :)
Tämä on erikoinen ketju, sillä en tunne tuollaisia "parisuhdeihailijoita" ja sinkkujen halveksijoita elävästä elämästä.
He ovat varmasti niitä, joilla on todella stereotyyppinen käsitys sukupuolirooleista ja ns oikean näköisestä elämänpolusta. He suorittavat jotain parisuhdestereotypiaa.
Tuli mieleen, että nämä ovat varmaan niitä samoja henkilöitä, jotka puhivat puolisostaan rumasti muille. Esin miitä naisia, jotka puhuvat halveksivati, että mies teki taas niin ja niin, toi kaupastakin taas väärät tuotteet, kun eihän se osaa tuuanlaittoa. Ja miehiä, jotka puhuvat halveksuvasti mm. kuinka kaikki akat nalkuttavat.
Näen sieluni silmin, miten ne pariskuntien osapuolet haukkuvat puolisoaan oman sukupuolensa kavereille koko mökkiviikonlopun ja luulevat että sellaista oikean parisuhde-elämän kuuluu olla.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on erikoinen ketju, sillä en tunne tuollaisia "parisuhdeihailijoita" ja sinkkujen halveksijoita elävästä elämästä.
He ovat varmasti niitä, joilla on todella stereotyyppinen käsitys sukupuolirooleista ja ns oikean näköisestä elämänpolusta. He suorittavat jotain parisuhdestereotypiaa.
Tuli mieleen, että nämä ovat varmaan niitä samoja henkilöitä, jotka puhivat puolisostaan rumasti muille. Esin miitä naisia, jotka puhuvat halveksivati, että mies teki taas niin ja niin, toi kaupastakin taas väärät tuotteet, kun eihän se osaa tuuanlaittoa. Ja miehiä, jotka puhuvat halveksuvasti mm. kuinka kaikki akat nalkuttavat.
Näen sieluni silmin, miten ne pariskuntien osapuolet haukkuvat puolisoaan oman sukupuolensa kavereille koko mökkiviikonlopun ja luulevat että sellaista oikean parisuhde-elämän kuuluu olla.
En minäkään ymmärrä tätä. Suoraan sanottuna aloin miettiä millaisissa piireissä näin käyttäydytään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on erikoinen ketju, sillä en tunne tuollaisia "parisuhdeihailijoita" ja sinkkujen halveksijoita elävästä elämästä.
He ovat varmasti niitä, joilla on todella stereotyyppinen käsitys sukupuolirooleista ja ns oikean näköisestä elämänpolusta. He suorittavat jotain parisuhdestereotypiaa.
Tuli mieleen, että nämä ovat varmaan niitä samoja henkilöitä, jotka puhivat puolisostaan rumasti muille. Esin miitä naisia, jotka puhuvat halveksivati, että mies teki taas niin ja niin, toi kaupastakin taas väärät tuotteet, kun eihän se osaa tuuanlaittoa. Ja miehiä, jotka puhuvat halveksuvasti mm. kuinka kaikki akat nalkuttavat.
Näen sieluni silmin, miten ne pariskuntien osapuolet haukkuvat puolisoaan oman sukupuolensa kavereille koko mökkiviikonlopun ja luulevat että sellaista oikean parisuhde-elämän kuuluu olla.
Tunnen joitain tällaisia henkilöitä ja ovat juuri tuollaisia, millaisiksi heitä arvelit: sukupuolirooleja noudattavia, eivät ole koskaan miettineet millainen olisi heidän näköisensä elämä vaan menneet sitä tallatuinta polkua pitkin, vastakkaista sukupuolta halveksivia ja puolisoaan mollaavia.
Yksi pariskuntatyyppi muuten on sellainen, joka ei näihin bileisiin pääse: parit, jossa molemmat ovat samaa sukupuolta. He menevät samaan kastiin sinkkujen, eronneiden ja mahdollisesti leskien kanssa. Myös "liian" hyvin yhdessä viihtyvät heteroparit ovat sellaisia, jotka jätetään monesti näiden pariskuntailtamien ulkopuolelle. Kyseessä siis sellaiset parit, joissa molemmat kokevat olevansa toistensa parhaita ystäviä eikä heillä ole tarvetta mihinkään korostettuun ja keinotekoiseen nais-mies -jaotteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.Joo, kiitos. Mulla on semmonen kutina, että meidän ystävyys taitaa tässä kohtaa vähän viilentyä, koska sen sijaan, että pitäisit minua ystävänä, pidätkin minua SINKKUystävänä ja teet oletuksia kysymättä minulta, mitä mieltä minä olen asiasta.
Eihän toi vastaus ollut, miten itse teen vai oliko?Vietän juhannuksen lapsuudenperheeni kanssa, enkä kutsu ketään mökillemme. Onneksi, etten pahoita kenenkään mieltä! Toi oli puhdasta spekulaatiota, mutta otitpa henkilökohtaisesti.
Myöhemmin ketjussa nimenomaisesti perustelin pariskuntailtoja siten, että minulla on erilaisia ystäväporukoita. Esim. opiskeluaikaiset ystäväni ovat kaikki naimisissa ja tunteneet vuosia, joten vietämme aikaa toisinaan pariskunnittain. Yleensä näemme kahvilla, harrastuksissa tai syömässä vain opiskeluaikaisten ystävien kanssa. Toisinaan mielestäni on kiva pitää illallisia/saunailtoja niin, että kutsumme myös puolisot. Tämä ei ole ainut tapamme nähdä, mutta miksi tämä on väärin?
Työpaikoilta on tullut toinen ystäväpiiri eli sekä seurustelevia ja sinkkuystäviä, jotka tuntevat toisensa ja vietämme aikaa usein niin, että kutsun nämä toisensa tuntevat henkilöt meille ja grillaamme, saunomme, pidämme leffailtoja. Usein puheet sivuavat myös työasioita, koska liittyy meidän kaikkien mielenkiinnon kohteisiin.
Olen tähän asti luullut olevani kiva tyyppi, joka usein järjestää eri kaveriporukoiden kanssa tekemistä, mutta loukkaanko tällä ihmisiä?
Luulen myös, että tässä on kyse hävyttömistä käytöstavoista eikä mistään sinkkuudesta.