Matematiikan tarpeellisuus käytännön elämässä

Matematiikka on ongelmanratkaisua, siinä tarvitaan loogista ajattelua. Siinä on osasyy, miksi se on monen alan pääsykokeissa, mittaa kykyä noihin.

Oot vaan tyhymä. Koita kestää.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on ongelmanratkaisua, siinä tarvitaan loogista ajattelua. Siinä on osasyy, miksi se on monen alan pääsykokeissa, mittaa kykyä noihin.

Varmasti ongelmanratkaisua voisi mitata jotenkin muutenkin.

Enemmän siitä on käytännön hyötyä kuin historiasta tai uskonnosta.

Tunsin kerran yhden kielitieteilijän, jonka mielestä matematiikka on turhaa koska ei hän ole koskaan sitä tarvinnut. Sen sijaan esim. saamen kieli on hyvinkin tärkeää, koska kyllä hän sitä on omassa työssään ainakin tarvinnut, samoin kaikki muut kielet, paitsi englanti, koska englannin ylivaltaa täytyy vastustaa.

Sama tyyppi oli joskus nauranut omalle vitsilleni: "Tarvitsen matematiikkaa työssäni- olen matematiikan opettaja".

Onkohan tässä nyt vähän näköalan puutetta?

Matematiikka on käytännössä ennustamista.

Jokainen tietää että se on teoreettista ja suuntaa antavaa. Toisaalta usein se menee ihan harhaan, koska laskutoimitukset ovat elottomia ja maailma on elävä muuttuva kokonaisuus.

Siitä syystä ap ehkä tuntee ettei laskut toimi. Teoriassa ne toimii ihan hyvin, muttei tässä todellisuudessa.

Kielistä englanti on ainoa hyödyllinen.

Saksa on ihan kiva jos on insinööri ja haluaa eurooppaan parempipalkkaisiin hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän siitä on käytännön hyötyä kuin historiasta tai uskonnosta.

Korostaisin edelleen, että riippuu alasta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kielistä englanti on ainoa hyödyllinen.

Saksa on ihan kiva jos on insinööri ja haluaa eurooppaan parempipalkkaisiin hommiin.

Sen lisäksi tarvitaan suhteita ja hyväveliä.

Ei töitä nykyään saa osaamisella vaan suhteilla.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on käytännössä ennustamista.

Jokainen tietää että se on teoreettista ja suuntaa antavaa. Toisaalta usein se menee ihan harhaan, koska laskutoimitukset ovat elottomia ja maailma on elävä muuttuva kokonaisuus.

Siitä syystä ap ehkä tuntee ettei laskut toimi. Teoriassa ne toimii ihan hyvin, muttei tässä todellisuudessa.

Juurikin näin.

-ap

Minua ei kyllä mitenkään erityisesti ihmetyttäisi, jos insinöörikoulutuksen pääsykokeissa olisi tehtävänä taulun maalaaminen. Nimittäin yleensä insinöörien töissä tarvitaan kykyä hahnottaa asioita kuvalliseen muotoon.

Kuuluu yleissivistykseen ja kyllä myös ei oman alan opintoja tarvitaan työelämässä ja opetetaan eri aloilla.

Prosenttilaskusta on ollut paljon hyötyä. Monet eivät osaa edes sitä.

Kyllähän matematikkaa tarvitsee ihan kaikessa. Esim pyykinpesussa arvioin pyykkimäärän ja peruainetarpeen. Ruokaa tehdessä reseptin mukaan voi joutua laskemaan määriä. Kaupassa pitää laskea, mikä pakkauskoko on optimaalisin (aina ei ole kilohintoja) tai onko parempi ostaa valmis/puolivalmis vai pelkät raaka-aineet. Kellonaikojen kanssa on myös laskemista. Jos paistoaika on 40 min, niin milloin se on valmis.

Normaali arki on täynnä matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on ongelmanratkaisua, siinä tarvitaan loogista ajattelua. Siinä on osasyy, miksi se on monen alan pääsykokeissa, mittaa kykyä noihin.

Totta. Kuinka mitataan _käytännön_ elämän ongelmanratkaisua? X=lastaeienääkiusata/puolisoeienäälyöXenhaluaenääkuolla

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän matematikkaa tarvitsee ihan kaikessa. Esim pyykinpesussa arvioin pyykkimäärän ja peruainetarpeen. Ruokaa tehdessä reseptin mukaan voi joutua laskemaan määriä. Kaupassa pitää laskea, mikä pakkauskoko on optimaalisin (aina ei ole kilohintoja) tai onko parempi ostaa valmis/puolivalmis vai pelkät raaka-aineet. Kellonaikojen kanssa on myös laskemista. Jos paistoaika on 40 min, niin milloin se on valmis.

Normaali arki on täynnä matematiikkaa.

Normaali arki on täynnä perusmatematiikkaa. Mutta pääosa koulussa opetettavasta matematiikasta on jotain ihan muuta kuin perusmatematiikkaa.

Tyyliin jotain differentiaalilaskentaa ei tarvitse kuin pieni vähemmistö ihmisistä, mutta silti sitä opetetaan kaikille lukiolaisille.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän matematikkaa tarvitsee ihan kaikessa. Esim pyykinpesussa arvioin pyykkimäärän ja peruainetarpeen. Ruokaa tehdessä reseptin mukaan voi joutua laskemaan määriä. Kaupassa pitää laskea, mikä pakkauskoko on optimaalisin (aina ei ole kilohintoja) tai onko parempi ostaa valmis/puolivalmis vai pelkät raaka-aineet. Kellonaikojen kanssa on myös laskemista. Jos paistoaika on 40 min, niin milloin se on valmis.

Normaali arki on täynnä matematiikkaa.

Mutta eikö noita käytännön laskutehtäviä yleensä pysty laskemaan peruskoulun matematiikan osaamisella?

Mulla lyhyt matikka, jota en kirjoittanut, koska en pitänyt matikasta. Prosenttilaskun idean opin vasta työssä, luultavasti siksi, etten vaan tarvinnut sitä aiemmin missään.

Ymmärrän, että esim. insinööriopintoihin edellytetään vahvaa matematiikan osaamista. Mutta nykyään vaikuttaa siltä, että matematiikkaa arvostetaan jo melkein liikaa?

En ole eläissäni tarvinnut derivaattaa, eksponenttifunktiota, toisen asteen epäyhtälöä, trigonometrisia funktioita. Kauppaopistossa tarvitsin logaritmia, mutta siinäkin riitti, että löysi laskimesta ko. näppäilen. Pythagoraan lausetta olen tarvinnut kerran, olin silloin jo yli 40v.

Koulutukseni on yo-merkonomi, pääaine laskentatoimi. Työssäni mm. hoidan myyntireskontraa ja lasken vuokrankorotuksia sekä lainaosuuslaskelmia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän siitä on käytännön hyötyä kuin historiasta tai uskonnosta.

Korostaisin edelleen, että riippuu alasta.

-ap

Kai se uskontotieteilijäkin voi joskus rakentaa mökille portaita tai paskahuusia.

Glorifiointi? Jollei elä keskellä metsää jossain kuopassa, melkein kaikki mitä ympärillään voi nähdä edellyttää matematiikkaa.