Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden? Pelkään että en tapaa koskaan, koska olen jo 30-vuotias ja sinkku ollut aina..
Kommentit (1372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaana 1980-luvulla. Kyllä minua harmittaa, että tavattiin noin nuorena, olisipa ollut muutama vuosi myöhemmin. Yhdessä ollaan edelleen ja näyttää siltä että, pysytäänkin.
Miksi harmittaa?
Asuin vanhempien kanssa ja he yrittivät kaikkensa, että eroaisin poikaytävästä. Poikaystävä sai rekkalasteittain pskaa niskaansa vanhempien taholta enkä ymmärrä, miten hän kesti sen. Jos olisin asunut omillani, kaikki se sonta olisi jäänyt välistä ja olisin saanut tilaa kasvaa aikuiseksi. Vanhempien ja minun välit meni siinä rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18v ja 25v. Jälkimmäisen kanssa nyt yhdessä 12 v :)
en ole vielä tavannut ja ikää jo 45v. enkä enään odotakkaan tapaavani kun ikäryhmän naiset joko yksinhuoltajia,rumia tai lihavia.rahalla saa onneks hetken kauniin,nuoren naisen kanssa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaana 1980-luvulla. Kyllä minua harmittaa, että tavattiin noin nuorena, olisipa ollut muutama vuosi myöhemmin. Yhdessä ollaan edelleen ja näyttää siltä että, pysytäänkin.
Miksi harmittaa?
Asuin vanhempien kanssa ja he yrittivät kaikkensa, että eroaisin poikaytävästä. Poikaystävä sai rekkalasteittain pskaa niskaansa vanhempien taholta enkä ymmärrä, miten hän kesti sen. Jos olisin asunut omillani, kaikki se sonta olisi jäänyt välistä ja olisin saanut tilaa kasvaa aikuiseksi. Vanhempien ja minun välit meni siinä rikki.
Olisit hyvä ihminen muuttanut omillesi. Perin outo on sinun katkera stoorisi.
18v, aviomieheni, nyt olen 38v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskellä vuoden pimeintä aikaa 21-vuotiaana. <3
Kieltämättä kauniit vapaat peräkammarin pojista kiinnostuneet neitsyet ovat aika harvinaisia. Sen sijaan miehen (tai huomion) puutteessa eläviä 40-50v naimisissa olevia perheenäitejä tuntuu olevan huolestuttavankin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisen kerran 19 vuotiaana ja toisen kerran 39 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
49 v. tai siis oltiin tunnettu jo pitempään, mutta rakkaus roihahti esiin tuolloin, kun olimme molemmat ensin eronneet tahoillamme. Sitten onkin kestänyt sellaista tunteen paloa seitsemän vuotta, ettei koskaan aiemmin ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat yhteiset. Ollaan toisillemme sopivat monilla tavoin.
17v. Ja hän halusi lähteä kokeilemaan vielä muitakin. No toki... nyt hän on plösö ja kaljuuntuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
16v rakkaus... 7v olimme yhdessä. Sellaista tunnetta ei koe toista.
25v lapsieni isä. Ei niin "palavaa rakkautta", mutta rakkautta kuitenkin. Kesti 29v, kunnes kuolema meidät erotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisenä...
Samoin.... En todellakaan olisi arvannut että näin käy... ihan uskomaton tunne! <3 <3
50-vuotiaana. Takana oli pitkä avioliitto ja sen jälkeen lyhyempiä suhteita. Kun tapasin nykyisen rakkauteni, ymmärsin, etten ollut koskaan ennen tuntenut oikeaa rakkautta, ja että asiat menivät tavallaan, jotta saatoin tavata hänet oikeaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana. Takana oli pitkä avioliitto ja sen jälkeen lyhyempiä suhteita. Kun tapasin nykyisen rakkauteni, ymmärsin, etten ollut koskaan ennen tuntenut oikeaa rakkautta, ja että asiat menivät tavallaan, jotta saatoin tavata hänet oikeaan aikaan.
Aivan samoissa mietteissä. Kaikella on tarkoituksensa, ja kaikki tapahtuu ajallaan <3 <3
25 vuotiaana 80-luvun alussa. Eka yhteinen valurautainen paistinpannu on vielä uudenveroisena käytössä...
Alue: Aihe vapaa
Eillen mä löysin elämäni naisen sata vuotiaan kaunokaisen, rintsikoita käytä se ei, muumioilta järjen se vei. Onko järkee vai ei...?