Lue keskustelun säännöt.
Miten saitte tietää poikanne homoudesta?
03.06.2020 |
Olen aika varma, että poikani (15v) tykkää pojista. Haluaisinkin kuulla muilta äideiltä, että miten ja milloin saitte tietää poikanne homoudesta vai arvasitteko sen? Minkä ikäinen poika oli silloin? Miten suhtauduitte asiaan? Onko pojalla ollut poikaystävää?
Kommentit (120)
En tiedä vieläkään varmasti, mutta yli 50 vuotias, ei parisuhdetta tai lapsia. Laittaahan se miettimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain tietää asiasta vahingossa. Olimme menossa kotiin nuorempien lasten kanssa ja pojan (silloin 15v) piti olla kaverillaan. Kuopustyttö meni veljensä huoneeseen ja tuli kohta sanomaan, että poika makaa sängyllään jonkun pojan kanssa ilman vaatteita. Huusin pojalleni, joka tuli kohta alakertaan punastuuneena perässään minulle tuntematon poika. Tämä tuntematon lähti heti pois ja juttelin poikani kanssa asiasta pitkään. Vaikka asia tuli itselleni täysin puskista, hyväksyin asian heti. Mietimme pojan kanssa, miten asia kerrotaan muulle perheelle ja suvulle. Hän sitten kertoi asiasta itse kaikille, jotka hyväksyivät asian hyvin (tai ainakaan eivät ole sanoneet mitään). Se tuntematon poika paljastui pojan poikaystäväsi, olivat olleet jo muutaman kuukauden yhdessä. Myöhemmin tästä pojasta on tullut osa perhettä, on ollut mukana ulkomailla ja ovat edelleen 5 vuotta myöhemmin yhdessä.
Sinulle ap sanoisin, että odota jos poika kertoo itse asiasta tai voit kysyä häneltä asiasta suoraan, jos se vaivaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vieläkään varmasti, mutta yli 50 vuotias, ei parisuhdetta tai lapsia. Laittaahan se miettimään.
Nimenomaan monella homolla on perhe, vaimo ja lapset. Alibi. Ettei kukaan arvaisi.
Poika kertoi itse kun oli 17v. Olin aluksi hämmentynyt, mutta ymmärsin asian melko nopeasti ja tajusin että olihan poika antanut siitä selviä merkkejä jo monen vuoden ajan, esimerkiksi ei katsonut ketään tyttöjä ja tykkäsi samoista asioista kuin tytöt.
Sillä oli ripari-ikäisenä jonkun pjan kuva puhelimen taustakuvana, joten uskoisin että on. Tosin ei hän ole asiasta mitään mulle vieläkään kertonut. Ikää nyt 20v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää asiasta vahingossa. Olimme menossa kotiin nuorempien lasten kanssa ja pojan (silloin 15v) piti olla kaverillaan. Kuopustyttö meni veljensä huoneeseen ja tuli kohta sanomaan, että poika makaa sängyllään jonkun pojan kanssa ilman vaatteita. Huusin pojalleni, joka tuli kohta alakertaan punastuuneena perässään minulle tuntematon poika. Tämä tuntematon lähti heti pois ja juttelin poikani kanssa asiasta pitkään. Vaikka asia tuli itselleni täysin puskista, hyväksyin asian heti. Mietimme pojan kanssa, miten asia kerrotaan muulle perheelle ja suvulle. Hän sitten kertoi asiasta itse kaikille, jotka hyväksyivät asian hyvin (tai ainakaan eivät ole sanoneet mitään). Se tuntematon poika paljastui pojan poikaystäväsi, olivat olleet jo muutaman kuukauden yhdessä. Myöhemmin tästä pojasta on tullut osa perhettä, on ollut mukana ulkomailla ja ovat edelleen 5 vuotta myöhemmin yhdessä.
Sinulle ap sanoisin, että odota jos poika kertoo itse asiasta tai voit kysyä häneltä asiasta suoraan, jos se vaivaa sinua.
Trolli. :D Ketään ei pakota lastaan kertomaan suvulleen seksuaalista suuntautumistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Miksi siitä pitäisi olla jotenkin erityisen iloinen jos joku on homo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää asiasta vahingossa. Olimme menossa kotiin nuorempien lasten kanssa ja pojan (silloin 15v) piti olla kaverillaan. Kuopustyttö meni veljensä huoneeseen ja tuli kohta sanomaan, että poika makaa sängyllään jonkun pojan kanssa ilman vaatteita. Huusin pojalleni, joka tuli kohta alakertaan punastuuneena perässään minulle tuntematon poika. Tämä tuntematon lähti heti pois ja juttelin poikani kanssa asiasta pitkään. Vaikka asia tuli itselleni täysin puskista, hyväksyin asian heti. Mietimme pojan kanssa, miten asia kerrotaan muulle perheelle ja suvulle. Hän sitten kertoi asiasta itse kaikille, jotka hyväksyivät asian hyvin (tai ainakaan eivät ole sanoneet mitään). Se tuntematon poika paljastui pojan poikaystäväsi, olivat olleet jo muutaman kuukauden yhdessä. Myöhemmin tästä pojasta on tullut osa perhettä, on ollut mukana ulkomailla ja ovat edelleen 5 vuotta myöhemmin yhdessä.
Sinulle ap sanoisin, että odota jos poika kertoo itse asiasta tai voit kysyä häneltä asiasta suoraan, jos se vaivaa sinua.Trolli. :D Ketään ei pakota lastaan kertomaan suvulleen seksuaalista suuntautumistaan.
Tarkoitin siis lähisukua, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, esim siskoani perheineen jotka asuvat lähes naapurissa ja nähdään päivittäin. Poika siis itse halusi kertoa, eikä pakotettu, mietittiin vain yhdessä miten hän sen kertoo. Poika itse ajatteli, että on parempi läheisten saavan tietää hänen suustaan kuin nähdä hänet poikakaverinsa kanssa jossain, pienessä kaupungissa kun asutaan. Muut sukulaiset saivat tietää myöhemmin jotenkin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Miksi siitä pitäisi olla jotenkin erityisen iloinen jos joku on homo?
No kyllä minä ainakin olisin iloinen poikani puolesta, oli hän sitten mikä tahansa, sillä itselleni ainakin on tärkeintä se, että lapseni on onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Miksi siitä pitäisi olla jotenkin erityisen iloinen jos joku on homo?
No kyllä minä ainakin olisin iloinen poikani puolesta, oli hän sitten mikä tahansa, sillä itselleni ainakin on tärkeintä se, että lapseni on onnellinen.
Tekeekö homous ihmisestä automaattisesti onnellisen?
Tai heterous? Ei se vielä ole mikään onnellisuuden aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löysin poikani huoneen yöpöydän vetolaatikosta liukuvoidetta. Liukuvoidepullossa luki vielä ''anal'' eli normaalia liukuvoidetta paksumpaa tavaraa. Lakanoissa oli silloin tällöin myös ulostetahroja.
Lienet trolli mutta ei kai nyt sentään kenekään teinin petivaatteita vaihdeta? Kyllä pitää pitää oman huoneensa siisteydestä huolta 12-vuotiaasta lähtien.
Mietin tuossa samaa poikani kanssa. Täyttää joulun aikoihin 12 ja hän viettää aikaa (on aina viettänyt) mieluummin tyttöjen kuin poikien kanssa. Tyttöjen kanssa on ollut jotain meikkileikkejä. Ei ole yhtään raju ja itkeekin helposti.
En tietenkään ole kysynyt hän omista ajatuksista, mutta en olisi välttämättä yllättynyt, jos hän tulisi kaapista joku kaunis päivä.
Vai kuvittelenko vaan? Ei haittaa vaikka olisi homo, ainakin nyt ajattelen näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Miksi siitä pitäisi olla jotenkin erityisen iloinen jos joku on homo?
Epänormaaliksi? Epänormaalia on vastustaa normaalia. Ei homous tai muu poikkeavuus ole
"yleistä" mutta eihän se tee asiaa tai ihmistä epänormaaliksi jos on erilainen. Harva jos kukaan kuka on oikeasti homo häpeää itseään. Ethän sinäkään heterona häpeä itseäsi.. vai häpeätkö? Häpeä syntyy siitä, että muut antavat ymmärtää että et ole hyväksytty koska olet erilainen. Jos heteroseksuaalisuus olisi se marginaali niin silloin sinua todennäköisesti syrjittäisiin. Vaikka ihmisellä on mahdollisuus olla mulkku se ei tarkoita, että pitää olla mulkku nyt ja aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole meidän pojat homoja. En olisi onnellinen vaikka minkä sille sitten voisi.
Mikähän tätä ihmiskuntaa vaivaa että ihmiset muuttuu ihan epänormaaliksi.
Eli jos sun poikasi olisi homo, et olisi iloinen hänen puolestaan???
Miksi siitä pitäisi olla jotenkin erityisen iloinen jos joku on homo?
No kyllä minä ainakin olisin iloinen poikani puolesta, oli hän sitten mikä tahansa, sillä itselleni ainakin on tärkeintä se, että lapseni on onnellinen.
Tekeekö homous ihmisestä automaattisesti onnellisen?
Onnellisuuteen on paremmat mahdollisuudet, kun voi olla avoimesti oma itsensä.
Kertoi 13 v. Ei siinä muuta ongelmaa paitsi harmittaa se jos häntä kiusataan. Tässäkin ketjussa on pilkkaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää asiasta vahingossa. Olimme menossa kotiin nuorempien lasten kanssa ja pojan (silloin 15v) piti olla kaverillaan. Kuopustyttö meni veljensä huoneeseen ja tuli kohta sanomaan, että poika makaa sängyllään jonkun pojan kanssa ilman vaatteita. Huusin pojalleni, joka tuli kohta alakertaan punastuuneena perässään minulle tuntematon poika. Tämä tuntematon lähti heti pois ja juttelin poikani kanssa asiasta pitkään. Vaikka asia tuli itselleni täysin puskista, hyväksyin asian heti. Mietimme pojan kanssa, miten asia kerrotaan muulle perheelle ja suvulle. Hän sitten kertoi asiasta itse kaikille, jotka hyväksyivät asian hyvin (tai ainakaan eivät ole sanoneet mitään). Se tuntematon poika paljastui pojan poikaystäväsi, olivat olleet jo muutaman kuukauden yhdessä. Myöhemmin tästä pojasta on tullut osa perhettä, on ollut mukana ulkomailla ja ovat edelleen 5 vuotta myöhemmin yhdessä.
Sinulle ap sanoisin, että odota jos poika kertoo itse asiasta tai voit kysyä häneltä asiasta suoraan, jos se vaivaa sinua.Trolli. :D Ketään ei pakota lastaan kertomaan suvulleen seksuaalista suuntautumistaan.
Tarkoitin siis lähisukua, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, esim siskoani perheineen jotka asuvat lähes naapurissa ja nähdään päivittäin. Poika siis itse halusi kertoa, eikä pakotettu, mietittiin vain yhdessä miten hän sen kertoo. Poika itse ajatteli, että on parempi läheisten saavan tietää hänen suustaan kuin nähdä hänet poikakaverinsa kanssa jossain, pienessä kaupungissa kun asutaan. Muut sukulaiset saivat tietää myöhemmin jotenkin asiasta.
Jos olisin homo niin en menisi tädilleni tai sedälleni vääntämään siitä mitään showta.
Kertoi 17-vuotiaana, en arvannut etukäteen. Sisaruksen juhlissa useampi kyseli joko on tyttöystäviä, ja vieraiden lähdettyä sitten sanoi, ettei tyttöystäviä ole tulossa. Olin yllättynyt, mutta osasin kai suhtautua ihan hyvin. Kotona on esitelty yksi seurustelukumppani, mutta en tiedä kuinka monta niitä on ollut. Ikää hänellä on nyt 25.