Lue keskustelun säännöt.
Ihastuuko hyvännäköiset pelimiehet koskaan tosissaan?
02.06.2020 |
Kun toinen toistaan kauniimpia naisia on tarjolla joka sormelle ja varpaalle ja on tottunut saamaan naisen kuin naisen, niin voiko sellainen mies edes ihastua tosissaan ja romanttisesti ja olla jopa vähän epävarma itsestään? Vai kokeeko liehet yleensäkään sellaista pakahduttavaa ihastumista, mitä moni nainen kokee?
Kommentit (81)
Mutta kun ei kaikki pelimiehet ole koskaan tähdänneet mahdollisimman suureen määrään naisia. Osa on hyvinkin tarvinnut vain paljon hyvää seksiä, ja kuulemani mukaan seksisuhteiden ylläpito ei suinkaan ole helppoa. Ensinnäkin tarvitsee löytää n-määrä naisia joiden kanssa on todella kivaa sängyssä. Sitten pitää toivoa että he pysyvät sinkkuina ja etteivät naiset ala haluamaan jotain muuta suhteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihastuu. Mutta riippuu pelimiehestä, millainen suhde siitä tulee. Harvoin hyvä, uskollinen ja pitkäikäinen.
Sinkkuelämän irtosuhteiden määrä nyt ei kyllä suoraan korreloi parisuhteen uskottomuuden kanssa. Kyllä seksistä nauttiva ihminen voi silti olla sanansa mittainen. Aika vanhanaikaista olettaa automaattisesti muuta.
Höpö höpö. Seksikumppaneiden määrä korreloi pettämisen kanssa paremmin kuin mikään muu.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
"Naisen kuin naisen". Vai olisiko niin, että pelimies saa 10% naisista kiinnostumaan ulkonäöllä, kun taas tavallinen mies ehkä 5%.
Jos pelimiehistä puhutaan, niin sanoisin, että noin 50-70% naisista on vieteltävissä, kunhan mies ei ole aivan kiiltokuvapoika ja antaa olettaa parisuhteen olevan mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihastuu. Mutta riippuu pelimiehestä, millainen suhde siitä tulee. Harvoin hyvä, uskollinen ja pitkäikäinen.
Sinkkuelämän irtosuhteiden määrä nyt ei kyllä suoraan korreloi parisuhteen uskottomuuden kanssa. Kyllä seksistä nauttiva ihminen voi silti olla sanansa mittainen. Aika vanhanaikaista olettaa automaattisesti muuta.
Höpö höpö. Seksikumppaneiden määrä korreloi pettämisen kanssa paremmin kuin mikään muu.
Olen kanssasi samaa mieltä. Ainakin sillä perusteella, että tottahan seksikumppaneiden määrä kertoo ainakin seksin merkityksestä kyseiselle ihmiselle: se on selkeästi vain hauskanpitoa, kuin vaikkapa elokuvissa käyminen, jota voi tehdä kenen tahansa ihan kivan tyypin kanssa.
Jos seksi ei merkitse mitään syvempää eikä sillä ole tekemistä rakkauden tai edes ihastumisen kanssa, niin kai sitä helpommin hairahtuu "elokuviin" kaverin kanssa.
Pelimies tietää ettei se vaihtamalla parane. Samoin pelimies voi heittäytyä täysillä parisuhteeseen koska tietää että vaikka ero tulisi niin uusia tirpusia on maailma täynnä.
Jos on miehenä pelimies niin ole ylpeä nainen! Sinussa on jotain mitä niissä 50 edellisessä ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihastuu. Mutta riippuu pelimiehestä, millainen suhde siitä tulee. Harvoin hyvä, uskollinen ja pitkäikäinen.
Sinkkuelämän irtosuhteiden määrä nyt ei kyllä suoraan korreloi parisuhteen uskottomuuden kanssa. Kyllä seksistä nauttiva ihminen voi silti olla sanansa mittainen. Aika vanhanaikaista olettaa automaattisesti muuta.
Höpö höpö. Seksikumppaneiden määrä korreloi pettämisen kanssa paremmin kuin mikään muu.
Olen kanssasi samaa mieltä. Ainakin sillä perusteella, että tottahan seksikumppaneiden määrä kertoo ainakin seksin merkityksestä kyseiselle ihmiselle: se on selkeästi vain hauskanpitoa, kuin vaikkapa elokuvissa käyminen, jota voi tehdä kenen tahansa ihan kivan tyypin kanssa.
Jos seksi ei merkitse mitään syvempää eikä sillä ole tekemistä rakkauden tai edes ihastumisen kanssa, niin kai sitä helpommin hairahtuu "elokuviin" kaverin kanssa.
Sanomani ei ole vain mielipide, vaan perustuu tutkittuun tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan järjettömän komea ex (siksi meiltä löytyy myös lapsi) jolla oli tällaista pelitaustaa, enkä kyllä itsekään ole mikään eilisen koppelon tyttö. Sanoi suhteemme alussa tietty ihastuneensa minuun mutta se ei ollut sellaista aitoa jollaista olen miesten puolelta kokenut, vain sanahelinää ehkä. Hänen tottuneet otteensa naisten kanssa näkyivät kaikessa, joten tuli liukuhihna-olo, ei koskaan erityinen. En koskaan oikein antanut sydäntäni suhteeseen vaikka olimme 6 vuotta yhdessä ja kihloissakin, talo ja se lapsikin. Kyllä hän kerran itki ja sanoi että rakastaa minua, kun ilmoitin että olen viestitellyt toisen miehen kanssa ja aion muuttaa pois. Se oli ainoa kerta kun olen nähnyt hänen itkevän. Minä en koskaan sanonut rakastavani häntä koska niin ei ollut. Häntä ei vain uskaltanut rakastaa.
Ihan sama homma täällä. :) Tosin yhteisiä vuosia tuli 5. No kauniin lapsen sain, ja onneksi mun luonteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelimiehet ei koskaan katso sellaisella rakastuneella katseella vielä jäljestäkin päin.
Tiedättekö mitä tarkoitan?
Sellainen pitkä viipyilevä, hyväksyvä katse, jonka tuntee vielä selässäänkin kääntyessään miehestä poispäin.
2 miestä on eläessäni katsonut minua niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihastuu. Mutta riippuu pelimiehestä, millainen suhde siitä tulee. Harvoin hyvä, uskollinen ja pitkäikäinen.
Sinkkuelämän irtosuhteiden määrä nyt ei kyllä suoraan korreloi parisuhteen uskottomuuden kanssa. Kyllä seksistä nauttiva ihminen voi silti olla sanansa mittainen. Aika vanhanaikaista olettaa automaattisesti muuta.
Höpö höpö. Seksikumppaneiden määrä korreloi pettämisen kanssa paremmin kuin mikään muu.
Olen kanssasi samaa mieltä. Ainakin sillä perusteella, että tottahan seksikumppaneiden määrä kertoo ainakin seksin merkityksestä kyseiselle ihmiselle: se on selkeästi vain hauskanpitoa, kuin vaikkapa elokuvissa käyminen, jota voi tehdä kenen tahansa ihan kivan tyypin kanssa.
Jos seksi ei merkitse mitään syvempää eikä sillä ole tekemistä rakkauden tai edes ihastumisen kanssa, niin kai sitä helpommin hairahtuu "elokuviin" kaverin kanssa.
Minä ajattelen, että seksuaalimoraali sinkkuna ei kerro mitään parisuhdemoraalista. Sinkkuseksi ja elämänkumppanin huijaaminen kun ovat täysin erillisiä kysymyksiä. Moni katsoo, ettei sinkku ole kenellekään vastuussa seksielämästään, mutta pitää silti epärehellisyyttä tuomittavana.
Sen sijaan uskon kyllä että irtosuhteiden määrä kertoo jotain pettämisriskistä. Lähinnä niin päin, että tietyt syyt olla harrastamatta irtosuhteita viittaavat vahvasti siihen ettei henkilö myöskään petä. Jos henkilö ei ylipäätään saa mitään irtosuhteista niin tuskin hän niitä harrastaa varattunakaan - tosin täytyy muistaa, että erityisesti naiset pettävät tyypillisesti pidemmissä sivusuhteissa eivätkä yhden illan jutuissa. Tai jos henkilö ei yksinkertaisesti saa ketään kanssaan irtosuhteeseen, niin pettämisriski lienee aika pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä tehty tutkimustakin pettäjätyypeistä. Ne on näitä « kivannäköisiä» supliikkimiehiä, naistennaurattajia, ekstroverttejä. Ja ne kyllä luonteensa takia pettävät paljon useammin kuin muut tyypit. Olen joo itsekin tapaillut kyseistä miestyyppiä nuorena. Mutta tosiaan, ei niihin saa mitään henkistä yhteyttä, etkä naisena koskaan tunne olevasi erityinen ja rakastettu. Valitsin aviomieheksi kivannäköisen introvertin, vähän nörtin ja vakaan miehen. Ihan oikea valinta, olen saanut tuntea syvää yhteyttä, kokea olevani « ykkösnainen» ja todella rakastettu.
Ei kai se miehen vika ole että naiset lakoavat jalkoihin? Tyhmähän se olisi ellei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen. Jossain vaiheessa se ehkä vaan alkaa kyllästyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kyllä. Jotkut alkaa iän myötä haluta muuta kuin baari- ja jatkuvasti uusien naisten pokauselämää.
Oma mieheni oli vähän tuota lajia kun tavattiin. Minua varoiteltiinkin hänestä, että melkoisen pilluhaukan olen pokannut, ja varoiteltiin sydänsuruista, jos ihastumaan itseni päästän. Mutta mieshän oli heti tavatessa ihan "perheenperustamisvaihteella" jo, eli ihan kyllästynyt siihen entiseen elämäänsä vaikka sitä nuoruuden hauskana juttuna pitikin. Aika aikaa kutakin kumminkin, hän mietti, eikä enää jaksaisi sellaista. Pari vuotta seurusteltiin ennen naimisiin menoa, eikä mies ole koskaan pettänyt tai osoittanut mitään elkeitä että kaipailisi pelimieselämää.
Jossain vaiheessa se ulkonäkö alkaa rapistua pelimiehelläkin ja pakko tyytyä siihen, mitä on.
Viimeistään n. 65v. rapistuu ulkonäkökin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se miehen vika ole että naiset lakoavat jalkoihin? Tyhmähän se olisi ellei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen. Jossain vaiheessa se ehkä vaan alkaa kyllästyttämään.
Huorahtava tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuvat siihen ketä eivät voi saada. Helposti haikailevat vuosikymmeniä tämän perään, koska on saavuttamaton. Jos saisivat sen, kyllästyisivät samalla lailla kuin muihinkin naisiin.
Olen itse yhdelle pelimiehelle tällainen nainen, joten ihan sillä kokemuksella väitän. Olen se ainoa, joka ei koskaan ole halunnut häntä, joten hän haluaisi minut. Niin se vaan menee.
Vierailija kirjoitti:
300v ikävuoden jälkeen kyllä.. Sit alkaa raikulipoika elämä riittämään.
Pitkäikäistä porukkaa sitten.
Kun mies ei ihastu naiseen, niin minkäänlainen "peli" ei ole mahdollista k.o. naisen kanssa. Sellainen nainen on siis joko wanhusnainen taikka rumilus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kyllä. Jotkut alkaa iän myötä haluta muuta kuin baari- ja jatkuvasti uusien naisten pokauselämää.
Oma mieheni oli vähän tuota lajia kun tavattiin. Minua varoiteltiinkin hänestä, että melkoisen pilluhaukan olen pokannut, ja varoiteltiin sydänsuruista, jos ihastumaan itseni päästän. Mutta mieshän oli heti tavatessa ihan "perheenperustamisvaihteella" jo, eli ihan kyllästynyt siihen entiseen elämäänsä vaikka sitä nuoruuden hauskana juttuna pitikin. Aika aikaa kutakin kumminkin, hän mietti, eikä enää jaksaisi sellaista. Pari vuotta seurusteltiin ennen naimisiin menoa, eikä mies ole koskaan pettänyt tai osoittanut mitään elkeitä että kaipailisi pelimieselämää.
Jossain vaiheessa se ulkonäkö alkaa rapistua pelimiehelläkin ja pakko tyytyä siihen, mitä on.
Oli 27 kun
Joo, mut ei ollut oikee pelimies.
Ne oikeet ei vakiudu.
Ne viihtyy vapaana tai löytää mieskumppanin.
Ei naisetkaan tunnu tosissaan ihastuvan, jotain ihme omien fantasioiden täyttämistä ja peliä tuntuneet vaan pelaavan ja siinä on minun paikalla voinut olla vaikka mikä pahvi-ukko jossa lukee "I love U"
Kun on tuntenut oikean sielun tasolla olevan rakkauden, tuntuu huvittavalta lukea näitä keittiöpsykologien yleistyksiä siitä, miten joku rakastuu, kuka on uskollinen ja kuka ei ja mikä on pelimies. Hohhoijaa.
Kyllä suurin osa komeista miehistä, etenkin jos ovat vielä pelimiehiä, ulosmittaavat kaiken minkä voivat. Nälkä vain kasvaa syödessä. Näin se vaan on.