Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju

Ei liity hääjuhlaan, mutta kaaso olisi halunnut käyttää valkoista mekkoa häissä. Oli kovasti möttöllään, kun tämä ei sopinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä hääkokemus, vaan häiden puuttuminen.

Yksi ystäväni järjesteli innoissaan häitään ja kyseli minulta ideoita. Jäin odottamaan asian edistymistä ja kutsua, mutta kun mitään ei kuulunut, arvelin että olivatko tulleet toisiin ajatuksiin.

Sitten kuukausia myöhemmin selvisi, että tämä ystävä olikin miehensä kanssa käynyt vihillä ulkomaanmatkallaan melkein samantien. Asia tuli ilmi siitä, kun hän muutti Facebookin profiilissa sukunimensä.

Välit viilenivät moneen suuntaan aika tehokkaasti, sulhasen sukulaiset olivat aivan raivona. Ei se salavihkiminen mitään, mutta se ettei kertonut siitä kuukausiin kenellekään ja sitten tällainen käy ilmi jostain hiton facebookista.

Ja vielä ihmetteli miksi toiset suuttuivat.

Alapeukkuja tullut ja olen itsekin sitä mieltä ettei tuosta suorastaan suuttua tarvi.

Mutta kyllähän se niin on että tuollainen salaperäisyys ( kun puhutaan läheisistä ystävistä ja sukulaisista) etäännyttää helposti välejä.

Se kannattaa ottaa huomioon kun sitä harrastaa.

No kai sitä nyt ihmiset saa siviilisäätynsä vaihtaa niin, että se ei kenellekkään kuulu.

Itse olen näit salaa vihittyjä. Meille se ei ollut mikään suuri juttu ja maistraatissa kävimme kahden kesken ulkopuolisten todistajien läsnäollessa. 

Olisin ollut todella hämmästynyt, jos joku olisi suuttunut. Tämä nyt oli meistä vain meidän kahdenkeskinen asia päättää, asummeko avo-vai avioliitossa.

Ilman muuta saat tehdä ihan niin kuin parhaaksi näet

Tarkoitan vaan sitä että jos läheisesi näkevät asian facebookista , niin kuin tuossa esimerkissä oli ( eli kuitenkin jollain tavalla asia on siellä nähtävissä) niin älä ihmettele jos joku loukkaantuu( eri asia kuin suuttua).

Eihän muut tiedä ettet todella ole kertonut kenellekään vaan saattaa ajatella että ( joillekin) muille on kerrottu mutta minä en ole sen arvoinen ystävä/ sukulainen että kerrottaisiin.

Ja vetää siitä hiljaa omat johtopäätöksensä.

teillä on ihmeellinen suku ja kaverit, jos joku loukkaantuu naimisiinmenosta.

Meillä ei kukaan loukkaantunut. Lomalta menin töihin ja ilmoitin sukunimen vaihtuneen. Vanhemmille toki ilmoitettiin vihkimisen jälkeen. Kavereille sitä mukaa kun tuli puheeksi.

Asia oli kaikille ok. Joku kysyi, pidimmekö häät. Vastasimme, että emme pitäneet, vaan kävimme maistraatissa lomalla ihan keskenään.

Olisin pitänyt ihmeellisenä, jos joku olisi loukkaantunut siitä, että menimme naimisiin

Ymmärrätkö tahallaan väärin?

Ei siitä kukaan loukkaannu että menee naimisiin vaan siitä että läheiset näkee sen Facebookista tai kuulee huhuna.

Itsekin sanoit että vanhemmille TOKI ilmoitettiin vihkimisen jälkeen.

Ja kavereille kerroitte.

Siihen aikaan ei ollut facebookkia, joten jouduimme odottelemaan ihan tavatessamme vanhempamme sanomaan, että sukunimeni on vaihtunut. Sormuksedta ja sukunimestä huomasi loputkin.

Jos olisi ollut face, niin mikäs sen helpompaa. Sukunimen vaihdosta olen huomannut itsekkin parin sukulaisen ja tutun naimisen. Ei tullut mieleenkään, että pitäisi loukkaantua näin henkilökotaisesta asiasta.

Sinunko mielestä, jos ei halua häitä ja haluaa vain piipahtaa ruokatunnilla maistraatissa, pitää A. Kailottaa se kuitenkin jokaiselle sukulaiselle ja tutulle etukäteen B. Piilotella loppuelämän sukunimenki vaihtoa, ettei kukaan loukkaannu

Kyllä, edelleen pidän sukulaisiasi ja tuttujasi erikoisena, jos ilmoittaa menneensä naimisiin

Sanot , että pitääkö jokaiselle sukulaiselle ja tutulle ( ei siis ystävälle, joka on eri asia) ETUKÄTEEN kertoa.

Jutussa kuitenkin oli kyse siitä, että vanhemmat ja ystävät näkivät facesta että naimisiin on menty.

Eli ei oltu kerrottu edes lähimmille jälkikäteen, että ollaan menty naimisiin, vaan heidän piti kuulla se huhupuheena, läheskään kaikki eivät kuulu Facebookiin.

On se minusta vähän kylmää, enkä suinkaan siitä suuttuisi , mutta voisi tulla tunne , että ei ollakaan kovin läheisiä kuitenkaan. Ehkä se olisi tarkoituskin.

Vierailija kirjoitti:

Oli miehen sukulaisen häät (ovat meille läheisiä ystäviä, ollaan paljon tekemisissä).

Hääkutsussa kerrottiin että häät ovat aikuisille, mikä on ihan ok. Mutta tosi monet vieraat ilmoittivat sen vuoksi etteivät pääse, kun eivät saaneet lapsenvahtia. Miehen sisaruksista osa jätti tulematta kun tokihan heidän vanhempansakin oli kutsuttu häihin, me saatiin sukulaistäti lapsenvahdiksi.

Hääparille tuli vähän paniikki kun monet ilmoitti etteivät pääse, ja alkoivat sitten soitella että kyllä sinne voi lapsiakin ottaa mukaan. Mutta se oli myöhäistä siinä kohtaa.

Häiden piti myös olla bileet, aikuisten juhlat, minkä takia niitä lapsia ei sinne toivottu, mutta olivat tylsimmät häät missä ollaan oltu. Paljon pitkiä puheita, koko ajan jotain ohjelmaa niin että vieraat istui pöydissä. Se bileosuus alkoi joskus yhden jälkeen yöllä, ja lähdin itse siinä kohtaa kotiin että lapsenvahtikin pääsee nukkumaan.

Juuri tämän takia tyttäreni häihin olivat lapset tervetulleita, koska valtaosalla nuoremmista sukulaisista ja ystävistä oli pienet lapset juuri noihin aikoihin.

Tytär sanoi , että varmasti moni ei sitten tule ollenkaan, jos lapsia ei saa ottaa mukaan.

Bileosuus alkoi noin klo 11 jolloin paikalla olivat ne , jotka pystyivät ja vielä bussi vei halukkaat kaupunkiin jatkoille.

Tämä oli hyvin onnistunut ratkaisu.

Vihkipari sanoi meille että kyseessä on aikuisten juhlat, mutta paikalla oli kuitenkin vihkiparin lähipiirin lapsia. Noloa ja eriarvoistavaa vieraita kohtaan, vaikka hääpari saakin kutsua paikalle ketä haluaa. Jäi huono fiilis siitä, että lapsemme eivät olleet tervetulleita, mutta joidenkin toisten (läheisempien) lapset taas olivat. Ja ennen kuin joku tulee kommentoimaan, niin lapsemme osaavat kyllä käyttäytyä juhlissa.

Olin vieraana parhaan lapsuudenystäväni häissä, missä yhtenä ohjelmanumerona oli katsoa morsiamen polttareista editoitu minielokuva.

Vasta siinä vaiheessa havahduin siihen että tosiaan, olinkin ainoa "ystävä" jota ei ollut kutsuttu polttareihin.

Kuitenkin morsiamen huomenlahjakuvien ottajaksi kelpasin, koska "sä olet paras ottamaan tällaisia kuvia minusta kun en kehtaisi muiden edessä tällä tavalla poseerata..."

Tuli nolo ja ulkopuolinen olo siellä juhlissa videon pyöriessä.

Vierailija kirjoitti:

Vihkipari sanoi meille että kyseessä on aikuisten juhlat, mutta paikalla oli kuitenkin vihkiparin lähipiirin lapsia. Noloa ja eriarvoistavaa vieraita kohtaan, vaikka hääpari saakin kutsua paikalle ketä haluaa. Jäi huono fiilis siitä, että lapsemme eivät olleet tervetulleita, mutta joidenkin toisten (läheisempien) lapset taas olivat. Ja ennen kuin joku tulee kommentoimaan, niin lapsemme osaavat kyllä käyttäytyä juhlissa.

Meillä oli lapsettomat häät, paitsi että omat lapsemme ja sylivauvat saivat osallistua? Olisiko tämä ollut mielestäsi eriarvoistavaa?

Meillä oli kohtuullisen pieni budjetti ja rajattu juhlatila. Vieraita oli tilaan aika maksimi, n. 65 henkeä. Jos kaikki vieraat olisivat tuoneet lapsensa, lapsivieraita olisi tullut 34 kpl.

Olisimme joutuneet vaihtamaan kokonaan eri juhlatilaa, ja budjettimme olisi noussut vähintäänkin kolmanneksella, mihin ei ollut varaa.

Omasta mielestäni kaikki järjestäköön oman mielensä ja budjettinsa mukaisesti juhlat. Valittajien ei tarvi mennä paikalle jos on vaikea hyväksyä että ihmisillä on omat tapansa ja syynsä.

Tapahtui omissa häissäni:

Anoppi halusi pitää poikaansa kädestä kiinni virallisissa hääkuvissa. Poika kiemurteli äitinsä käsiotteesta irti ja sanoi: "En pidä äitiäni kädestä kiinni hääkuvissani!"

Anoppi loukkaantui tästä ja katosi jonnekin. Hääjuhla keskeytettiin siksi aikaa, että porukalla etsimme häntä. Lopulta hän löytyi vessasta itkemässä.

Häiden jälkeen hän lähetti viestin pojalleen: "Maija rikkoi meidän perheen." Eli minä olen se Maija, nimi tosin muutettu.

Avioliitto oli aivan kamala - anoppia myöten. Hän teki kaikkensa tullakseen poikansa ja mun väliin ja luodakseen epäsopua ja jännitteitä kodissamme. Kun täytin erohakemuksen, ensimmäinen euforinen onnentunne tuli, kun tajusin: "X ei ole enää anoppini!"

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsi luulleensa olleensa häissä vain vieraana, mutta olikin plaseerattuna pöytään, jossa pitikin olla "töissä" viihdyttämässä muita ja pitämässä huolen, että juttu luistaa. Olen ollut samassa tilanteessa useasti, parissa häissä, ystävän 40v juhlilla ja miehen työpaikan juhlissa, joissa on paikat nimetty. Olen introvertti, joka tsemppaa niissä juhlissa, joihin menen, joten ei ole todellakaan mukavaa huomata, että onkin "töissä" vaikkei kukaan maksakaan tästä kunniasta tai mainitse asiaa etukäteen. Selkeää tämä oli entisen työkaverini häissä, jossa olimme mieheni kanssa kyllä samassa pöydässä parin muun kollegani kanssa, mutta sinne oli laitettu myös muutamia muita, joita emme tunteneet ja olikin raskasta koittaa saada jonkinlaista keskustelua aikaiseksi, kun toisilta saa yhden sanan vastauksia - ja kuitenkin jälkeenpäin oli kuulma mahtavaa pöytäseuraa!

Istut tuntemattomien kanssa samassa pöydässä = olet töissä? Ei kukaan odottanut sinun juttelevan heidän kanssaan muuta kuin pakolliset kohteliaat fraasit. Ei semmoista työtehtävää ole olemassakaan kuin "yksittäisen tuntemattoman henkilön viihdyttämään häiden aikana". Hääpari tuntee monia eri ihmisiä jotka eivät kaikki tunne toisiaan, ja joskus samaan pöytään saattaa sattua tuntemattomia.

Hääkutsu alkoi ohjeilla pukeutumisesta, väritoiveita ei sentään ollut mutta toivottiin juhlavaa pukeutumista.

Toinen erikoisuus oli se että kerrottiin montako pulloa viiniä oli varattu ruokailua varten ja montako lasia tästä tulee per vieras (2).

Olin häissä joissa morsian vartavasten halusi istuttaa toisilleen vieraita ihmisiä samoihin kahdeksan hengen pöytiin. Lopputulos varsin jähmeä. Häät kestää niin vähän aikaakin ettei siinä juuri ehdi kehenkään tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vihkipari sanoi meille että kyseessä on aikuisten juhlat, mutta paikalla oli kuitenkin vihkiparin lähipiirin lapsia. Noloa ja eriarvoistavaa vieraita kohtaan, vaikka hääpari saakin kutsua paikalle ketä haluaa. Jäi huono fiilis siitä, että lapsemme eivät olleet tervetulleita, mutta joidenkin toisten (läheisempien) lapset taas olivat. Ja ennen kuin joku tulee kommentoimaan, niin lapsemme osaavat kyllä käyttäytyä juhlissa.

Tämä on aika tavallista eikä siitä pidä pahastua. Olisit ennemmin nauttinut omasta lapsivapaastasi kuin pahoittanut mielesi tuosta.

Vähän OT mut mun serkun häät oli lapsettomat, kävi ilmi jo kutsusta mutta tätini katsoi silti asiakseen soittaa meille KOLMESTI häihin liittyvistä asioista ja joka kerta mainita et ei sitten lapsia häihin. Joo, kyllä me ihan kutsusta ymmärrettiin ja koska häät oli ulkomailla niin oltais menty ilman lapsia muutenkin, jo meidän aikuisten lentoliput maksoi maltaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

Jenkkakahvat on lantiolla.

Oletko tanssinut jenkkaa, ei siinä lantiolta kiinni pidetä.

Hassua, kun aiheena on häät ja joka toinen kommentti käsittelee anopin stringejä. Olisiko kannattanut avata oma keskustelu niistä?

Tämä on kiusallinen muisto.

Olimme perheemme kolme lasta morsiuslapsina. Siskoni oli nätti kuin nukke, veljeni herttainen sulhaspoika rusetti kaulassa. Itse olin pyöreämpi ja en sitten varmaan niin nätti.

Odottelimme siinä juhlapaikan lähistöllä jotain, kun aasialainen turistipariskunta halusi tulla ottamaan kuvan.

Yhteistä kieltä ei tietenkään ollut ja elekielellä huitoivat minut pois ja ottivat yhteiskuvan veljeni ja siskoni kanssa.

Joku ohikulkija pyydettiin kuvaamaan. Olin ehkä 8-vuotias, mutta jo silloin mietin, että pyytäkääs nyt vielä kolmaskin lapsi kuvaan ja otetaan se yhteiskuva vielä kaikista, hemmetti ootte lasta kohtaan törppöjä, ellette tajua. Myös tämä random kuvaaja olisi voinut omata hieman pelisilmää ja viittilöidä minua kuvaan.

Siinä seisoskelin ulkopuolisena ja häpesin. Tuo on ainut muisto mikä jäi morsiuslapsena olosta.

Ja minut on myös kutsuttu polttareihin 500 km päähän, homma olisi maksanut matkoineen noin 1000e. Osa aktiviteeteistä "täynnä" ja osaan mahtui, mutta häihin ei kutsuttu.

Lisäksi olen saanut kutsun häiden jatkobileisiin facebookviestillä, jossa oli p.s:nä tilinumero, johon voi antaa rahaa jos ei pääse.

En mennyt enkä maksanut kumpiinkaan, tiedän myös etteivät ko morsiamet tehneet toisinpäin todellakaan samaa.

Mietin vähän tuota noissa polttarijutuissa, että maksan ja osallistun sen mukaan, että tulisiko sama myös itselle ja miten läheisiä ollaan. On tullut kutsuja jonkun kaukaisen vanhan luokkakaverin polttareihin, että saadaan maksajia, noihin en ikinä lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokana lihakeitto ja reikäleivästä tehdyt voileivät, edamia päällä.

Mennessämme syömään keitossa vain liemet jäljellä.

Kotitalousopettaja laskenut keiton menekin ilmeisesti kun oli morsiamen äiti.

Tästä on aikaa kauan enkä muista millaiset oli kahvitarjottavat.

Lähdimme kyllä aikaisin pois.

Samoja kokemuksia täällä. Ruokana oli lohikeittoa, jossa kalaa riitti hääparille ja läheisimmille perheenjäsenille ja sukulaisille. Seuraavat saivat lientä ja perunaa, ja viimeisimmät pelkkää lientä. Myös jälkiruokana ollut täytekakku meinasi loppua kesken, joten sulhasen täti vahti, että kaikki ottavat vain pienen viipaleen.

Voi ei, miten noloa!

Olin yhdissä häissä. Yöllä 3 aikaan oli lähdössä pois ja kävin vielä vessassa. Avasin oven ja siellä oli morsian ja joku bestman Doggystylessä. Sulhanen oli ryypännyt itsensä sammuksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

borat

Olen ollut monissa häissä ja yleisesti ottaen kaikki on sujunut hienosti. Yhden nuoren parin häissä budjetin pettäminen näkyi mm. siinä ettei ollut palkattu tarpeeksi tarjoilijoita tai pihistetiin juomien määrässä. Jokaiseen pöytään oli mm. varattu yksi pullollinen valko- ja punaviiniä. Tosiaan vain yksi pullo ja pöydissä istui 6-12 henkeä. Kukaan ei tuonut toista pulloa eikä joissain pöydissä riittänyt kaikille edes yhtä lasillista. Alkoholittomana juomana oli ainoastaan vesi.

Onko neidonryöstö koskaan päätynyt seksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokana oli nakkikeittoa (paljon vettä, perunaa, vähän kasviksia ja nakkeja ei juurikaan) häissä joissa olimme vieraana 2017 oli tarjolla. Mitään muuta ei ollut, tai no kahvi /tee oli (ei ollut tarjottavaa muuta kuin maito (halpa, ei laktoositon) kahviin ja sokeri) ja kahviakaan ei saanut kuin alle puolikuppia ja kyseessä ei ollut mitkään pienen budjetin häät, vaan tuo pari oli nuuka (oletti että kaikki tuo hyvät ja kalliit lahjat) eivät tarjonneet ruokaa, ja juhlajuomanakin/maljajuomana oli vettä. Olivat törsänneet siihen hääpaikkaan, morsiammella oli kolmen tonnin puku, kampaus oli kuulemma maksanut 300 ja olivat hankkineet paikalle jonkun  huonon koomikon joka halvensi naisia. Monet lähti kesken pois, kun tosiaan tuota keittoa ei edes saanut lisää, sen morsiamen äiti kyttäsi haukkana että jos joku hakisi lisää niin hän näpäyttäisi heitä. Mieheni joka ns paastosi tuota varten kun luuli että on paljon ruokaa, oli ihan nälissään ja meni hakemaan lisää niin tämä äiti löi häntä sormille kauhalla. Jos joku otti "liikaa" keittoa, niin huusi siitä morsiamen kanssa. Kaikki (myöhemmin saapuneet) eivät edes saaneet kahvia/keittoa, kun ei ollut enään.  0li pakko lähteä kesken pois kun oli niin kamala nälkä ja grillin kautta mentiin kotiin.

Oli kyllä paskimmat häät missä on oltu. Kun mietitään että heidän vaatimuksena oli että lahjan/matkarahaa rahastoon hinnan piti olla vähintään 200, ja vieraita oli 100, niin siihen nähden olisi voitu panostaa edes vähän tuohon ruokaan/vieraisiin.

Miehesi paastosi? Voi pyhä jysäys! Onko tuollaisia ihmisiä vielä nykyisin olemassa? Joskus pula-aikana olisi voinut ymmärtää

Pula-aikana olisit ymmärtänyt paastoaminen? Mä jotenkin ajattelisin päinvastoin.

Itse ainakin olen syömättä jos tiedossa on juhla tai muu tilaisuus jossa tiedän olevan kaloripitoista tarjottavaa. Voin sitten hyvällä omallatunnolla juhlia ja nauttia tarjottavista. En todellakaan vedä ensin kotona pottuja jauhelihakastikkeella ja mene sitten juhliin syömään vielä lisää.

Ihmetyttää ne leikit, joissa laitetaan tuolin alle lappu ja siinä istuvan tulee tehdä jotain. Ei se muuten niin ihmetyttäisi mutta kun on nimetyt istumapaikat. Silloinhan tiedetään kuka joutuu tekemään ja mitä.