Lue keskustelun säännöt.
Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju
Näin kesän alussa ja hääkauden lähestyessä verestetään menneiden vuosien ihmetyttäneitä hääkokemuksia. Oliko hääkutsussa jo jotain kummallista tai tapahtuiko juhlapäivänä jotain erikoista? Oliko kaverin häissä tarjolla makaronilaatikkoa? Käskettiinkö vieraita tuomaan lahjat vaaleasävyisiin papereihin käärittynä? Yksi asia per viesti. Peukku ylös = ihmetyttäisi minuakin, peukku alas = mitä ihmeellistä tässä on? Ap aloittaa: Olin morsiamen kaveri ja sain kutsun häihin. Kutsu oli kaksiosainen: minut oli kutsuttu kirkkoon seuraamaan vihkimistä ja iltabileisiin juhlapaikkaan. Näiden välissä oli kuitenkin ns. häävastaanotto/päivällinen muussa tilassa, jonne minua ei kutsuttu. Eli vihkimisen ja iltabileiden välissä oli monen tunnin "tyhjä tauko" vietettäväksi toisella paikkakunnalla, jonne olisin vihkimistä varten matkustanut. Ymmärrän, että hääpari halusi säästää tarjoilukuluissa karsimalla juhlavieraita, mutta skippasin koko juhlapäivän suosiolla. Ei napannut vihkiminen, yksin kaupungilla vietetty iltapäivä jotain noutoruokaa mutustaen + kännisten ihmisten katselu iltabileissä. Ap
Kommentit (1480)
Morsiamen äiti päätti että hänen kaverinsa kokkaa. Kyseessä siis mies, eli äidin ja sen miehen frendi. Kaikille tuntematon suurus tämä kokki, mutta kyllä se oli jonkun kokkikurssin käyny ja äiti vakuutti että laittaa niin hyvää ruokaa. Varmasti laittoikin.
Mutta ei ehkä tajunnu että läheisten ystävien kestitseminen on hiukan, ihan vaan hiukan, eri juttu kun yli sadan vieraan illallinen. Ei siis tajunnu morsiamen äiti joka päätti ja maksoi kaiken, mutta ei tajunnu kokkikaan kun tähän suostui.
Siinä hän seisoi sitten yksin teltan takana grillaten, kun perheen tutut tytöt vetivät tupakkaa ja odottelivat että pääsisivät tarjoilemaan. Sanotaanko nyt näin, että huonompaa ruokapalvelua en ole koskaan missään saanut. Meinasin kuolla nälkään. Mutta hyvää ruokaa tekee, oikeesti me tehtiin kotona hänen kanssaan se menyy. Menyy? Sain jotain epämääräistä alkupalaa ja kahden tunnin päästä puoliraan kylmän lihakimpaleen. Ja tanssin jälkeen janssoninkiusausta ja näkkäriä, jota ahmin hulluna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, jouduin itse noissa em. häissä esiintymään kun catering ei pelannut. En siis yksin esiintynyt. Onneksi olin rohkaisuryypin ottanut, mutta jälkeenpäin olen kyllä miettiny miltä lauluni kuulosti. En omasta mielestäni osaa laulaa. Mutta pakko mikä pakko.
Eräissä häissä oli käynyt ilmeisesti jonkinlainen kämmi ohjelmanumeron kanssa. Nuorella pariskunnalla oli "oma laulu", eräs suomalaisen bändin muutaman vuoden takainen hittijollotus. Jostakin syystä suuri osa ohjelmasta ja musiikista liittyi tähän biisiin. Kun pariskunta tuli juhlasaliin sisään avioparina, kajahti biisin kertsi soimaan. Sama levy pyöri taustamusiikkina ruokailun yhteydessä. Sitten oli yhteislaulua ja kas, laulettiin tämä kappale. Muka hauskana ohjelmanumerona sulhasen piti morsiamenryöstön yhteydessä laulaa tämä "heidän kappaleensa", että saisi morsiamen takaisin...
Voi hyvänen aika. Kun tuo samainen melankolinen jollotus lähti kahdeksannen kerran iltapäivän aikana soimaan, niin kävi mielessä, että olisiko vähän kannattanut miettiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hääpari salli vain sellaiset avecit, jotka olivat kihloissa/naimisissa. Tyttö/poikaystävät eivät voineet tulla mukaan.
Ihan normaali käytäntö. Ei toisten intiimi hääjuhla ole sitä varten että sinne tuodaan kuka tahansa pekka tai pirjo näytille kuokkimaan.
Olin seurustellut melkein neljä vuotta, ei asuttu yhdessä kuin viikonloppuisin koska opiskeltiin eri paikkakunnilla. Perheeni, isovanhemmat ja moni muu sukulainen oli tavannut poikaystäväni, osa todella usein. Serkkuni häihin miestä ei kutsuttu. Nolotti (en vieläkään ymmärrä, miksi _minua_ nolotti), kun sukulaiset ihmettelivät miksei mies ole mukana, ja jouduin useamman kerran kertomaan, ettei kutsuttu. Muiden serkkujen vakituiset kumppanit oli kutsuttu.
Meillä on erityislapsi ja olen hänen takiaan yrittänyt kieltäytyä kutsusta, kun ne harvat jotka ottaa hoitoon, on itsekin kutsuttuja tai heillä muu meno. 'Tulkaa vaan, kyllä siellä peräänkatsojia riittää'.
Ja sitten vietän lapsen kanssa juhlat jossain eteisessä kun ei jaksa istua pöydässä tai viihdytän jossain eri huoneessa. Kukaan ei vapaaehtoisesti tule päästämään muakin syömään tai kahville, istutaan kuin tatit juhlapöydässä. Enää en mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö avec tarkoita, että voit ottaa seuraksesi kenet vaan, vaikka ystävän, ettei tarvi mennä yksin juhliin. Jos vieras ei tunne kuin hääparin, niin aika orpo olo juhlissa, kun sen hääparin kanssa ei siellä juurikaan hengailla.
Vierailija kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen moesiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin pskaa "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämään
MISSÄ TEIN VÄÄRIN?
Olit keski-ikäinen tantta arkivaatteissa?
Virkailijan olisi pitänyt "tietää" että sieltä tulee morsian?
Ootko erityisherkkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on ihme porukkaa täällä.
Jos meet vanhana virastossa vihille..niin saat just tommoisen tilanteen.
Ois kannattanut ostaa monen tonnin hääpuku ja pitää juhlat suvulle.
Ihan oma vikas.
Välit sukulaisiin poikki.
Olen muuttanut kotoa 16 vuotiaana, miehen tapasin 20 vuotiaana.
Ystäviä vain muutama.
Ajattelin että ehkä paras ratkaisu.
Onneksi asiasta muutama vuosi..olen unohtanut vihkimisen miltei kokonaan..onneksi.
Samoin kuin perheeni, joka hylkäsi minut .
Olin tuolloin sen verran nuori ja naiivi, että syyttelin itseäni huonoista väleistä. Ajattelin, että se on vikani, ettei isäni koskaan tehnyt muuta kuin pakolliset ja että mummo ja ukki pitävät minua outona. Olin useamman vuoden, mieheni tuella, yrittänyt parantaa välejä ja ottaa yhteyttä. Myös mieheni kannusti minua menemään ja korjaamaan asiat. Jossain tuossa tienoilla lopetin yrittämisen kokonaan.
Voiko semmoinen järjestää hääjuhlan, jolla ei ole välejä sukuun?
En halua tommoista hirveää virastovihkimistä.
En kuulu kirkkoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on ihme porukkaa täällä.
Jos meet vanhana virastossa vihille..niin saat just tommoisen tilanteen.
Ois kannattanut ostaa monen tonnin hääpuku ja pitää juhlat suvulle.
Ihan oma vikas.
Välit sukulaisiin poikki.
Olen muuttanut kotoa 16 vuotiaana, miehen tapasin 20 vuotiaana.
Ystäviä vain muutama.
Ajattelin että ehkä paras ratkaisu.
Onneksi asiasta muutama vuosi..olen unohtanut vihkimisen miltei kokonaan..onneksi.
Samoin kuin perheeni, joka hylkäsi minut .
Olin tuolloin sen verran nuori ja naiivi, että syyttelin itseäni huonoista väleistä. Ajattelin, että se on vikani, ettei isäni koskaan tehnyt muuta kuin pakolliset ja että mummo ja ukki pitävät minua outona. Olin useamman vuoden, mieheni tuella, yrittänyt parantaa välejä ja ottaa yhteyttä. Myös mieheni kannusti minua menemään ja korjaamaan asiat. Jossain tuossa tienoilla lopetin yrittämisen kokonaan.
Tämä oli yksi syy, miksi menimme miehemme kanssa naimisiin maistraatissa ja juhlia ei järjestetty ollenkaan. Tosin ongelma ei ollut miehen suku, vaan oma sukuni. Onhan niitä juhlia jo nähty, omistani en sellaisia halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Voiko semmoinen järjestää hääjuhlan, jolla ei ole välejä sukuun?
En halua tommoista hirveää virastovihkimistä.
En kuulu kirkkoon
Vihkiminen ja hääjuhla ovat kaksi eri asiaa, eivät riipu toisistaan.
Joissain kaupungeissa nämä virkamiehet tulevat vihkimään muuallekin kuin virastoon. Olen itse ollut vieraana siviilivihkimisessä, joka tapahtui juhlapaikalla.
Hääjuhlan voitte järjestää ihan kenelle haluatte, milloin haluatte ja miten haluatte. Tai olla järjestämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kutsun häihin. En tiennyt kenen. Kutsussa oli naisen etunimi ja jonkun miehen koko nimi. Heitin roskiin, kun ajattelin, että väärä osote. Myöhemmin selvisi, että morsian oli sukulaiseni. Ilmeisesti oletti, etten tunne ketään toista Niina-nimistä. En ole nähnyt kyseistä henkilöä vuosikymmeniin eikä kiinnostanut nytkään. Outoa laittaa hääkutsu ihmisille, joiden kans ei olla missään tekemisissä.
Tässä on joskus sellainen ongelma että jos kutsuu molempien kaikki tädit ja sedät jälkikasvuineen , saattaa kutsu tosiaan tulla myös sellaiselle jonka kanssa ei ole juuri tekemisissä.
On kuitenkin monen mielestä noloa jättää kutsumatta yksi tai kaksi sukulaista joita ei ole pitkään aikaan nähnyt, jos muiden sukulaisten kanssa on tekemisissä enemmän.
Toki jos kutsutaan vain siksi että saisi paljon lahjoja tms , on se myös noloa.
Tämä on yksi syy siihen, että meillä on mieheni kanssa jääneet häät järjestämättä. Minulla on yhteensä kymmenen tätiä ja setää/enoa, miehelläni yhdeksän. Näillä kaikilla on puolisot, liuta lapsia (serkkujamme) ja lapsenlapsia (serkkujemme lapsia). Osan kanssa ollaan tosi läheisiä, osaa ei nähdä juuri koskaan. Kunkin sukuhaaran tädit ja sedät ovat kuitenkin erittäin paljon tekemisissä keskenään. Tiedän, että monet loukkaantuisivat verisesti, jos vain osa kutsuttaisiin häihimme ja toisia ei. Rehellisesti sanottuna tuollaisen porukan ruokkiminenkin veisi meidät vararikkoon, kun lisäksi meillä on läheinen ja tiivis kaveriporukka, jota ilman emme missään tapauksessa haluaisi juhlia. Porukan rajaaminen tuntuu niin mahdottomalta, että olemme alkaneet miettiä ”salahäitä” kahdestaan ulkomailla.
Kaksi kaasoa oli riitautunut keskenään vähän ennen häitä, liittyi tietääkseni jotenkin hääjärjestelyihin. Koko päivän näki, kuinka jäätävät välit heillä oli, ja sitten kun saivat alkoholia, niin toinen yrittää selvittää riitaa, toinen ei halua vaan menee karkuun, toinen menee perässä. Bestman ohjasi lopulta naiset keittiöön riitelemään, minkä jälkeen se sovintoa halunnut istui eteisessä viinipullon kanssa itkemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko semmoinen järjestää hääjuhlan, jolla ei ole välejä sukuun?
En halua tommoista hirveää virastovihkimistä.
En kuulu kirkkoon
Vihkiminen ja hääjuhla ovat kaksi eri asiaa, eivät riipu toisistaan.
Joissain kaupungeissa nämä virkamiehet tulevat vihkimään muuallekin kuin virastoon. Olen itse ollut vieraana siviilivihkimisessä, joka tapahtui juhlapaikalla.Hääjuhlan voitte järjestää ihan kenelle haluatte, milloin haluatte ja miten haluatte. Tai olla järjestämättä.
341 jatkaa. Olen myös ollut todistajana maistraattivihkimisessä, joka oli oikein tunnelmallinen ja juhlallinen, lämminhenkinen tilaisuus. Joten ei niiden välttämättä tarvitse olla hirveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen moesiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin pskaa "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämään
MISSÄ TEIN VÄÄRIN?
Olit keski-ikäinen tantta arkivaatteissa?
Virkailijan olisi pitänyt "tietää" että sieltä tulee morsian?
Ootko erityisherkkä?
Oon 50 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on
Mummo meni uusiin naimisiin 7-kymppisenä. Mummolla on 2 poikaa ja lapsenlapsia 4.
Toisen pojan poika sai häissä toimia sormuspoikana ja hänen kaksi sisartaan morsiustyttöinä.
Toisen pojan tytär ei kelvannut mihinkään kunniatehtävään.
Tarvinneeko kertoa, että tämän hyljeksityn tytön äiti ei ole mikään lempiminiä.
Kun otettiin valokuvia, morsian-mummo kutsui lapsenlapset kuvaan. Tämä yksi pikkutyttökin oli menossa serkkujen perässä, mutta morsian-mummo hätisteli pois, kun ei kuulunut hääseurueeseen.
Voitte arvata, että välit eivät ole lämpimät.
T: se paskaminiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.
Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.
Suurin törmäysenergia tässä kohdistunut morsiamen tuoliin, josta siis meni tuolin jalka hajosi. Tuntematta asiaa sen paremmin en voi kuin ihmetellä tuolin heppoisuutta. Itse kukin voi kokeilla esim. keittiössä miten "helposti" tuolin jalan saa hajotettua siihen törmäämällä. Mutta että samainen törmäysenergia joka hajotti tuolin, olisi vielä kaatanut pöydänkin on aika uskomatonta. Normipöytä, vaikka vähän kiikkeräkin, ei nyt ihan ilmojaan kaadu. Että kahvikupillinen olisi tippunut morsiusparin (morsiuspari?....pitäisikö olla hääpari?) päälle olisi pöydän pitänyt kaatua tietysti törmäysenergian vastakkaiseen suuntaan, mikä kuulostaa sekin oudolta ja fysiikanvastaiselta. Häissä käytettävät juhlakupit nyt eivät ole mitään ämpäreitä, joten parhaimmassakin tapauksessa kahvia on kaatunut parin desilitran verran.
Enemmän nyt tämä tarina kuulosti siltä että haluttiin leimata adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia lapsia (tässä poika) edesvastuuttomiksi koheltajiksi.
Varmaan tässä on ollut jo alun perin kiikkerä tuoli, ja morsian tuolin pettäessä alta vetänyt sen kenties yhtä kiikkerän pöydän itsensä ja sulhon päälle.
Alkuperäisen jutun kirjoittaja tässä: juuri näin kävi. Tuoli oli sellainen ruskeaa puuta oleva, vanhalle näyttävä tuoli, mutta oikeasti oli aika heppoinen. Kun tuoli kaatui, morsian huitaisi kädellään pöytää vähän väärästä kohtaa (oli sellainen yksijalkainen pyöreän muotoinen pöytä) ja se kippasi päälle. Ei tämä ollut ainoa tilanne, jossa tämä kyseinen kirjainyhdistelmälapsi häiriköi. Kirkossakin jo juoksenteli ja vanhemmat eivät tehneet elettäkään sitä hillitäkseen. Jos minä olisin saanut päättää, olisi jo kirkkoseremonia aloitettu ylimääräisellä ohjelmalla, joka olisi ollut perinteinen remmiselkäsauna tälle pennulle niin kovaa, että olisi muistanut loppuelämänsä.
Olet aika kuvottava kun kuvittelet että lapsen pahoinpitely auttaa mitään.
Hän ei voi neurologialleen mitään.
Sen sijaan hääväestä olisi joku voinut mennä lapsen kanssa ulos jos vanhemmat itse ei ymmärrä lähteä.
Ei adhd ole ikinä lapsen vika, enemmän syy on lapsen vanhemmissa kun geeniyhdistelmä on tehnyt lapsesta sen mikä on. Raskaudenaikainen tupakointi, alkoholi sekä ylenmääräinen parasetamolin käyttö raskausaikana aiheuttaa adhd:ta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.
Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.
Suurin törmäysenergia tässä kohdistunut morsiamen tuoliin, josta siis meni tuolin jalka hajosi. Tuntematta asiaa sen paremmin en voi kuin ihmetellä tuolin heppoisuutta. Itse kukin voi kokeilla esim. keittiössä miten "helposti" tuolin jalan saa hajotettua siihen törmäämällä. Mutta että samainen törmäysenergia joka hajotti tuolin, olisi vielä kaatanut pöydänkin on aika uskomatonta. Normipöytä, vaikka vähän kiikkeräkin, ei nyt ihan ilmojaan kaadu. Että kahvikupillinen olisi tippunut morsiusparin (morsiuspari?....pitäisikö olla hääpari?) päälle olisi pöydän pitänyt kaatua tietysti törmäysenergian vastakkaiseen suuntaan, mikä kuulostaa sekin oudolta ja fysiikanvastaiselta. Häissä käytettävät juhlakupit nyt eivät ole mitään ämpäreitä, joten parhaimmassakin tapauksessa kahvia on kaatunut parin desilitran verran.
Enemmän nyt tämä tarina kuulosti siltä että haluttiin leimata adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia lapsia (tässä poika) edesvastuuttomiksi koheltajiksi.
Varmaan tässä on ollut jo alun perin kiikkerä tuoli, ja morsian tuolin pettäessä alta vetänyt sen kenties yhtä kiikkerän pöydän itsensä ja sulhon päälle.
Alkuperäisen jutun kirjoittaja tässä: juuri näin kävi. Tuoli oli sellainen ruskeaa puuta oleva, vanhalle näyttävä tuoli, mutta oikeasti oli aika heppoinen. Kun tuoli kaatui, morsian huitaisi kädellään pöytää vähän väärästä kohtaa (oli sellainen yksijalkainen pyöreän muotoinen pöytä) ja se kippasi päälle. Ei tämä ollut ainoa tilanne, jossa tämä kyseinen kirjainyhdistelmälapsi häiriköi. Kirkossakin jo juoksenteli ja vanhemmat eivät tehneet elettäkään sitä hillitäkseen. Jos minä olisin saanut päättää, olisi jo kirkkoseremonia aloitettu ylimääräisellä ohjelmalla, joka olisi ollut perinteinen remmiselkäsauna tälle pennulle niin kovaa, että olisi muistanut loppuelämänsä.
Olet aika kuvottava kun kuvittelet että lapsen pahoinpitely auttaa mitään.
Hän ei voi neurologialleen mitään.
Sen sijaan hääväestä olisi joku voinut mennä lapsen kanssa ulos jos vanhemmat itse ei ymmärrä lähteä.
Ei adhd ole ikinä lapsen vika, enemmän syy on lapsen vanhemmissa kun geeniyhdistelmä on tehnyt lapsesta sen mikä on. Raskaudenaikainen tupakointi, alkoholi sekä ylenmääräinen parasetamolin käyttö raskausaikana aiheuttaa adhd:ta
Tässä tuo adhd-parasetamol tutkimustuloksia
https://sciencenordic.com/adhd-denmark-medicine/paracetamol-may-increas…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hääpari oli ilmoittanut kutsussa että ei huoli tavaraa lahjaksi. Oli laittanut tilinumeron ja minimisumman. En mennyt koko häihin.
Siis pelkästään tuon takia vai? Ihan oikeasti?
Sama tuli mieleen. Mitä olisit sitten vienyt lahjaksi? Kakunottimet? Kuoharilasit? Jotain muuta hääparin kaappeja täyttämään?
Jos ei ole oikeasti millekään tarvetta (esim. keräävät tiettyä astiasarjaa...) niin miksi pitäisi väkisin haluta tarpeetonta tavaraa lahjaksi? Mun mielestä on ihan ok laittaa rahaa ja siten saavat esim. häämatkalla yleellisemmän illallisen, tai romanttisen yön kartanossa.
Luitko koko juttua? ”Oli laittanu tilinumeron ja MINIMISUMMAN” Voithan sinä tietysti antaa kuukauden rahasi jollekin jos haluat. Ja olla kuukauden ilman ruokaa etkä maksa vuokraa.
Mietinkin että mikä voi olla taustassa näin kummallisessa säännössä (Ei saa tuoda tyttö/poikaystävää) mutta kiitos selityksestä, nyt tajuan! Kyllähän noita riittää jotka eivät ole kykeneväisiä tulemaan yksin paikalle ja haluavat jokainen tuoda sen viikon deittinsä mukanaan eikä kenelläkään ole aavistustakaan millainen hiihtäjä mahtaa olla kierrossa tällä kertaa.