Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju

Minulla on yksi ihmeellinen hääkokemus, liittyen omaan naimisiinmenooni (varoitus, tämä on vähän ohi ketjun aiheen): Ystävä suuttui hääsuunnitelmistamme niin paljon, että pisti välit poikki. Lopullisesti. Homma meni niin, että hän aloitti valtavan riidan kun pahaa aavistamatta kerroin, että olemme mieheni kanssa päättäneet vain käväistä maistraatissa ja tarjota ravintolaillallisen perheenjäsenille. Kuulemma ratkaisumme oli törkeä, kun meidät sentään oli vuotta aiemmin kutsuttu hänen häihinsä, jotka olivat perinteiset n. 100 hengen häät. Näissä asioissa pätee kuulemma vastavuoroisuus.

Riitaa kesti jonkin aikaa, ja yritin parhaani mukaan selittää, miksi päädyimme mielestämme meidän näköiseen ratkaisuun, ja ettei tässä yritetty ketään loukata. Selitykset eivät auttaneet, vaan yhteydenpito katkesi, eikä ole sen koomin palautunut. Naimisiinmenostamme on jo useampi vuosi aikaa. Ja kyseessä oli siis ystävä ala-asteajoilta saakka. Ystävä, joka ehkä on vähän dramaattinen, mutta jonka kanssa en ollut kunnolla riidellyt koskaan ennen. Rehellisesti, tämä koko farssi on elämäni suurimpia mysteerejä, ja oli pakko nyt kirjoittaa se tänne :D

Hääpari oli ilmoittanut kutsussa että ei huoli tavaraa lahjaksi. Oli laittanut tilinumeron ja minimisumman. En mennyt koko häihin.

Vierailija kirjoitti:

Ollessani 23-vuotias, meillä oli suvussa häät. Olin mennyt naimisiin 20-vuotiaana ja olimme asuneet yhdessä 18-vuotiaasta saakka, mutta puolisoani ei kutsuttu sukuhäihin lainkaan, vaikka sukulaiset olivat hänet tavanneet useita kertoja. Sukuni ei hyväksynyt miestäni, joka on ulkomaalainen ja minua muutaman vuoden vanhempi. Emme ole kumminkaan kovin läheisiä isän puolen suvun kanssa, emmekä ole koskaan olleetkaan.

Minut istutettiin lasten pöytään 10-15-vuotiaiden serkkujen kanssa, selkeästi muista erilleen. Toimin juhlissa enemmänkin lastenvahtina. Sieltä sitten vastailin kaukaisten tätien kysymyksiin, että ette kai te nyt vielä lasten tekoon ala.

Välit isän puolen sukuun sitten kuolivat hiljalleen. :D En itsekään enää halunnut heitä elämääni oltuani se "musta lammas" (vanhempani erosivat), sitten se etäinen sukulaistyttö ja lopulta taas yksi kuvaan sopimaton ulkomaalaisen miehen kanssa. Mutta melkoisen kummallistahan tuo oli häissä.

Ja kun tuolla joku kertoi kahdesti naimisiin menneistä pareista, niin meillä on "häät" joka viides vuosi, eli juhlitaan vuosipäivää. Toki hääseremoniaa ei ole, mutta kootaan koko miehen puolen suku ja pidetään isot kekkerit. Eli yhdessäkin ollaan pysytty viimeiset 15 vuotta, vaikka isän puolen suku varmasti ajatteli että kohta käy huonosti ja ero tulee kumminkin :-)

Miksi menit häihin, kun miehesi ei ollut sinne tervetullut? Itse olisin jättänyt väliin. Jos ei aviomies kelpaisi aveciksi, skippaisin armotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.

Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.

Ehkä ihan hyvä ettei tuon pojan perhe ole enää tekemisissä noin törkeän suvun kanssa.

Miten suku tässä muka toimi törkeästi? Törkeää on tuoda tuollainen lapsi juhliin, kun tiedossa on kuitenkin ettei osaa käyttäytyä ja saattaa aiheuttaa juuri tuollaisia tilanteita.

Itse olen ollut häissä joihin ei kutsuttu lapsia, mutta miehen puolelta joku sukulaisperhe tuli paikalle silti lapsineen, kun eivät saaneet hoitajaa. Sitä niiden menoa kun katsoi ei jäänyt epäselväksi miksi ei. Ihan päätöntä menoa ja kirkossa morsiamen isä joutui sanomaan perheelle jo aika napakasti, että ulos. Lapset siis riehuivat pitkin kirkkoa ja hyppivät alttarilla kesken vihkimisen. Videot mitä vihkimisestä otettiin menivät pilalle, kun ei niissä kuulu kuin näiden lasten älämölö.

Vierailija kirjoitti:

Hääpari oli ilmoittanut kutsussa että ei huoli tavaraa lahjaksi. Oli laittanut tilinumeron ja minimisumman. En mennyt koko häihin.

Siis pelkästään tuon takia vai? Ihan oikeasti?

Meidän häissä rikas tätini tule kertomaan ennen tarjoilun aloittamista, että kai taksikyyti kotiin (n. 10 kilometriä) kuuluu häiden jälkeen tarjoiluun. Jos tädin ja sen miehen taksia ei ole maksettu niin ei kiitos mitään alkoholia heille, ajavat sitten itse autolla kotiin. No, en oikein osannut sanoa muuta kuin että joo, maksetaan taksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän häissä rikas tätini tule kertomaan ennen tarjoilun aloittamista, että kai taksikyyti kotiin (n. 10 kilometriä) kuuluu häiden jälkeen tarjoiluun. Jos tädin ja sen miehen taksia ei ole maksettu niin ei kiitos mitään alkoholia heille, ajavat sitten itse autolla kotiin. No, en oikein osannut sanoa muuta kuin että joo, maksetaan taksi. 

Eiih! Miksi alennuit? Tuollasille ei makseta yhtään mitään, heillä on varaa omaan taksiinsa ja jos se kerran on siitä kiinni niin olkoon sitten häissä kuivin suin, oma valintansa! Todellisuudessa olisivat käyttäneet alkoholitarjoiluja ja maksaneet kiltisti oman taksinsa. Tollasiin ei pidä koskaan alentua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääpari oli ilmoittanut kutsussa että ei huoli tavaraa lahjaksi. Oli laittanut tilinumeron ja minimisumman. En mennyt koko häihin.

Siis pelkästään tuon takia vai? Ihan oikeasti?

Sama tuli mieleen. Mitä olisit sitten vienyt lahjaksi? Kakunottimet? Kuoharilasit? Jotain muuta hääparin kaappeja täyttämään?

Jos ei ole oikeasti millekään tarvetta (esim. keräävät tiettyä astiasarjaa...) niin miksi pitäisi väkisin haluta tarpeetonta tavaraa lahjaksi? Mun mielestä on ihan ok laittaa rahaa ja siten saavat esim. häämatkalla yleellisemmän illallisen, tai romanttisen yön kartanossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääpari oli ilmoittanut kutsussa että ei huoli tavaraa lahjaksi. Oli laittanut tilinumeron ja minimisumman. En mennyt koko häihin.

Siis pelkästään tuon takia vai? Ihan oikeasti?

Kyllä mä ymmärrän täysin, että pyydetään rahaa eikä krääsää, mutta jos aletaan jotain minimisummia sanelemaan niin on kyllä törkeää. Jokainen antaa minkä pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääpari edellytti vieraita valmistautumaan juhlaan kuin Oscar-gaalaan, pukukoodi oli hyvin juhlava ja tiukka ja rahaa meni. Sitten kuitenkaan hääpaikkaa ei oltu juuri koristeltu ja tarjoilua oli niukasti ja se oli opiskelijaravintolatasoista pakastekasviksineen. Mulla paloi kesälomarahat tähän pelleilyyn osallistumisessa.

Kirpparilta saa parhaat kertakäyttövaatteet hienoihin juhliin muutamalla eurolla.

Saisko osoitteen tänne muutaman euron iltapukukirpparille?

Häät onnistuessaankin ovat kammottava juhla. Omien lasten häihin varmaan joutuu menemään, mutta muuten en aio eläessäni enää kenenkään häihin osallistua.

Yksi kaverini menee ensi kesänä naimisiin ja olen tässä miettinyt jo, miten voin kieltäytyä kauniisti kutsusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän häissä rikas tätini tule kertomaan ennen tarjoilun aloittamista, että kai taksikyyti kotiin (n. 10 kilometriä) kuuluu häiden jälkeen tarjoiluun. Jos tädin ja sen miehen taksia ei ole maksettu niin ei kiitos mitään alkoholia heille, ajavat sitten itse autolla kotiin. No, en oikein osannut sanoa muuta kuin että joo, maksetaan taksi. 

Eiih! Miksi alennuit? Tuollasille ei makseta yhtään mitään, heillä on varaa omaan taksiinsa ja jos se kerran on siitä kiinni niin olkoon sitten häissä kuivin suin, oma valintansa! Todellisuudessa olisivat käyttäneet alkoholitarjoiluja ja maksaneet kiltisti oman taksinsa. Tollasiin ei pidä koskaan alentua.

En osaa sanoa, siinä tilanteessa en vain osannut sanoa muuta kuin kyllä, me maksetaan se taksi. Se tuli niin puun takaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla kiellettyä, että vasta vihitty aviopari lähtee valokuvattavaksi heti vihkimisen jälkeen ja vieraat jäävät odottamaan. Sinä aikana ei tapahdu mitään. Yleensä kuumaa ja ahdasta, jano mutta ei juotavaa. Ja voi mennä yli tuntikin. Parit tällaiset häät kokenut.

Niinpä. En tajua miksi kuvauksessa ei voi käydä ennen vihkimistä. Tai sitten niin, että kuvaaja tulee juhlapaikalle ja kuvat otetaan siellä. Vieraat saavat istua ja seurustella ja saavat juotavaa.

Moni pitää edelleen kiinni siitä, että ovat yön erossa ja näkevät vasta vihkimisessä. He jotka eivät pidä, käyvät todennäköisesti kuvattavana ennen vihkimistä. Olen itse kuvannut sekä että. Juhlapaikalla kuvaaminen ei aina onnistu, juhlapaikkoja on esim keskellä kaupunkeja ja aurinkoisena päivänä on tuskaa etsiä valon puolesta sopivaa paikkaa, joka olisi vielä rauhallinen, ettei pari olisi ihan jäykkinä kuvissa.

Mikä idea siinä on, että ollaan yö erossa ja nähdään vasta vihkimisessä? Jos joku asian ymmärtävä osaisi kertoa.

Vanha uskomus että ennen vihkimistä näkeminen tuottaa huonoa onnea

Tiedätkö mistä tämä "kaunis"perinne juurtaa juonensa? Morsian ja sulhanen eivät saaneet nähdä toisiaan ennen kuin juuri ennen vihkitoimituksen alkua, jotta sulhanen ei enää ehtisi muuttaa mieltään. Tavasta kehittyi lopulta uskomus, että oli huonoa onnea jos sulhanen näkisi morsiamen hääpäivän aamuna. Aikaisemmin avioliitot olivat järjestään järjestettyjä ja sulhanen saattoi kieltäytyä viime hetkellä, jos tuleva morsian ei ollut mieleinen ja tarpeeksi kaunis. Harvalla kuitenkaan oli pokkaa jättää alttarille, kun paikalla oli jo suvut ja pappi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollessani 23-vuotias, meillä oli suvussa häät. Olin mennyt naimisiin 20-vuotiaana ja olimme asuneet yhdessä 18-vuotiaasta saakka, mutta puolisoani ei kutsuttu sukuhäihin lainkaan, vaikka sukulaiset olivat hänet tavanneet useita kertoja. Sukuni ei hyväksynyt miestäni, joka on ulkomaalainen ja minua muutaman vuoden vanhempi. Emme ole kumminkaan kovin läheisiä isän puolen suvun kanssa, emmekä ole koskaan olleetkaan.

Minut istutettiin lasten pöytään 10-15-vuotiaiden serkkujen kanssa, selkeästi muista erilleen. Toimin juhlissa enemmänkin lastenvahtina. Sieltä sitten vastailin kaukaisten tätien kysymyksiin, että ette kai te nyt vielä lasten tekoon ala.

Välit isän puolen sukuun sitten kuolivat hiljalleen. :D En itsekään enää halunnut heitä elämääni oltuani se "musta lammas" (vanhempani erosivat), sitten se etäinen sukulaistyttö ja lopulta taas yksi kuvaan sopimaton ulkomaalaisen miehen kanssa. Mutta melkoisen kummallistahan tuo oli häissä.

Ja kun tuolla joku kertoi kahdesti naimisiin menneistä pareista, niin meillä on "häät" joka viides vuosi, eli juhlitaan vuosipäivää. Toki hääseremoniaa ei ole, mutta kootaan koko miehen puolen suku ja pidetään isot kekkerit. Eli yhdessäkin ollaan pysytty viimeiset 15 vuotta, vaikka isän puolen suku varmasti ajatteli että kohta käy huonosti ja ero tulee kumminkin :-)

Miksi menit häihin, kun miehesi ei ollut sinne tervetullut? Itse olisin jättänyt väliin. Jos ei aviomies kelpaisi aveciksi, skippaisin armotta.

Olin tuolloin sen verran nuori ja naiivi, että syyttelin itseäni huonoista väleistä. Ajattelin, että se on vikani, ettei isäni koskaan tehnyt muuta kuin pakolliset ja että mummo ja ukki pitävät minua outona. Olin useamman vuoden, mieheni tuella, yrittänyt parantaa välejä ja ottaa yhteyttä. Myös mieheni kannusti minua menemään ja korjaamaan asiat. Jossain tuossa tienoilla lopetin yrittämisen kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Hääkutsussa oli pyydetty vieraita pukeutumaan tiettyihin ei-kirkkaisiin väreihin, tyyliin tummansiniseen, beigeen jne. Pariskunta halusi tyylikkäitä kuvia häistään, joissa kenelläkään ei olisi mitään räikeän pinkkiä minimekkoa. Arvatenkin juhlakansan joukossa oli joku iäkäs sukulaistäti, jolla oli kirkkaan violetti puku. Hieman nauratti, ehkä oli hääparille ihan oikein. :D

Olipa juntti täti. Ja ihan yhtä juntti oot sinäkin tuolla "ehkä oli hääparille ihan oikein"-kommentilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääkutsussa oli pyydetty vieraita pukeutumaan tiettyihin ei-kirkkaisiin väreihin, tyyliin tummansiniseen, beigeen jne. Pariskunta halusi tyylikkäitä kuvia häistään, joissa kenelläkään ei olisi mitään räikeän pinkkiä minimekkoa. Arvatenkin juhlakansan joukossa oli joku iäkäs sukulaistäti, jolla oli kirkkaan violetti puku. Hieman nauratti, ehkä oli hääparille ihan oikein. :D

Olipa juntti täti. Ja ihan yhtä juntti oot sinäkin tuolla "ehkä oli hääparille ihan oikein"-kommentilla. 

Junttia on kutsua ihmisiä ja olettaa että eivät pukeudu oman tyylitajunsa mukaan vaan noudattavat väreiin asti määritettyä pukukoodia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun serkun tai kaukaisemman kaverin pitäisi saada tuoda seuralainen juhliin? Joku perusteli sillä, että olisi seuraa. Onhan sillä serkulla muita sukulaisia ja kaverikin varmaan tuntee juhlista jonkun muunkin kuin hääparin? Ja eikö aikuinen pärjää muutaman tunnin ihan itsekseenkin?

Ihan samaa mieltä. En ymmärrä tätä aveceista kitisemistä. Jos kaikki kaukaisempien sukulaisten tai kavereiden avecit kutsutaan, niin paikalle saattaisi tulla henkilöitä joita morsiuspari ei ole koskaan edes tavannut. Ja lasku voi olla jopa satasen per naama. Ymmärrän ihan täysin, että tuolla summalla kutsuu ennemmin pari itselle tärkeää ihmistä lisää sen sijaan että kestittäisi ventovieraita.

Eri mieltä. Avecin kutsuminen kuuluu hyviin tapoihin, Älä kutsu sitä kaukaisempaa sukulaista tai kaveria ollenkaan, jos hänen viihtymisensä juhlissasi ei kiinnosta sinua. Avecia ei kutsuta siksi, että hän olisi kutsujalle tärkeä, vaan siksi, että jokaisella vieraalla olisi tervetullut, huomioitu olo eikä kukaan jäisi yksin ulkopuoliseksi. Erityisen tärkeää avecin kutsuminen on silloin, jos vieras ei juuri tunne häistä muita. 

Ilman avecia voi kutsua esim. vanhempiensa kanssa samassa seuruessa tulevat teinit ja nuoret aikuiset lapset, sekä harrastus- ja työporukat, jotka tapaavat aina ryhmänä eivätkä juuri tunne toistensa puolisoita.

Ja kyllä, juhlien järjestäminen maksaa. Miksi järjestät, jos ei ole varaa huolehtia vieraista ja varmistaa heidän viihtymisensä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on häät ensi kesänä ja tästä ketjusta saikin hyviä vinkkejä, kiitos! 

Tuohon avec-asiaan haluan sanoa, että aiomme kutsua kaikki vieraat siten, että jokaisella on avec. Ihan sama, vaikka sen avecin olisi tavannut viikkoa ennen häitä. Häät ovat mielestäni ennen kaikkea rakkauden juhla, joten olisi ikävää juhlia ilman avecia. Pakko ei tietenkään ole ketään tuoda, onpahan sitten ruokaa ainakin reilusti.

Juuri näin! Ihanaa, että joku ymmärtää, että juhlat järjestetään vieraille, ei itselle. 

Omaa "meidän päivää" voi tuore aviopari viettää kahden kesken.

Ystäväni meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa, siinä vaiheessa oli seurustelua takana jo melkein kymmenen vuotta. Olivat tavanneet fuksivuonna yliopistolla, opiskelivat samassa tiedekunnassa mutta eri pääaineissa. Mies pikkukylältä muuttanut maalaispoika ja tyttö asunut koko ikänsä Helsingissä. Häiden aikaan heillä oli jo omistusasunto Helsingissä. Mitä saivat miehen vanhemmilta häälahjaksi? Omakotitalotontin, joka oli lohkottu miehen sukutilasta!

En tiedä kumpi tässä on huvittavampaa: se, että Helsinkiin asettuneen ja hyvin kaupunkikeskeisellä alalla työskentelevän pojan oletettiin muitta mutkitta rakentavan omakotitalon pöndelle, kun kuitenkin just oli ostettu omistusasunto kaupungista, jossa oli vakityöt ja ystävät. 

Vaiko se, että tähän lahjakorttiin, jossa asiasta ilmoitettiin, oli juristilla muotoilutettu hieno lause, että AVIOERON KOHDATESSA tontti ja sillä seisovat rakennukset jäävät miehelle, viis pariskunnan keskinäisistä sopimuksista. En kyllä romanttisempaa värssyä häälahjaan voisi keksiä.

Ystäväni appivanhempien suureksi harmiksi pariskunta on edelleen yhdessä, tontti tyyliin Iisalmessa seisoo edelleen rakentamattomana eikä pariskunnan nyt jo alakouluikäisiä lapsia laiteta kesälomalla kuukaudeksi tai kahdeksi anopin kesäsiirtolaan, vaikka anoppi sitä hartaasti toivoo ja vähemmän nätisti joka vuosi vaatiikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hääpari salli vain sellaiset avecit, jotka olivat kihloissa/naimisissa. Tyttö/poikaystävät eivät voineet tulla mukaan.

Tällaisten alapeukuttajat. Oletteko tajunneet, kuinka paljon näitä kaikenmaailman aveceja on? Eri asia vakiintuneet pariskunnat, jotka ovat ihan kunnolla yhdessä ja tuntevat hääparin. Kavereilta oon saanu kuulla ja omien häiden kohdalla nähdä, kuinka paljon tulee kyselyitä aveceista kutsujen saapumisen jälkeen:

"Meidän Emma 14 v:llä on poikaystävä Jape, jonka kanssa Emma haluais tulla häihin." (=teinin kumppani, joka tuskin on kuvioissa enää parin vuoden päästä)

"Serkku: Oon nyt tapaillut viimeisintä Tinderdeittiä kaksi viikkoa, voinko ottaa mukaan?" (=ties monesko deitti viimeisen vuoden aikana)

Työkaveri: "Voiko kumppani tulla mukaan, kun oisin muuten juhlissa yksin?" (=mietin jo sinunkin kutsumista budjetin kannalta ja nyt pitäisi saada vielä mies mukaan?)

A) Miksi hääpari haluaisi kutsua häihin jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin, jota ei ole koskaan tavannutkaan? Ei huvita maksaa kallista ruokailua ym. seuralaiselle, joka ei ole hääparin juhlan kannalta olennainen.

B) Jos jokainen halukas saa tuoda seuralaisen, niin tiesitkö henkilömäärän äkkiä paisuvan suureksi? Jos haluaisin kutsua 10 kaveria, pitäisi varautua 20 vieraaseen avecien tullessa mukaan.

Mietinkin että mikä voi olla taustassa näin kummallisessa säännössä (Ei saa tuoda tyttö/poikaystävää) mutta kiitos selityksestä, nyt tajuan! Kyllähän noita riittää jotka eivät ole kykeneväisiä tulemaan yksin paikalle ja haluavat jokainen tuoda sen viikon deittinsä mukanaan eikä kenelläkään ole aavistustakaan millainen hiihtäjä mahtaa olla kierrossa tällä kertaa.