Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.

Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.

Näin Porvoossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.

Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.

Näin Porvoossa.

Ei ole Porvoosta, vaan paikkauntana Oulu. T:tuon lainatun tekstin kirjoittaja. 

Vierailija kirjoitti:

Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.

Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.

Meillä on tuttavapiirissä perhe, jossa toinen lapsista tarvitsee suukapulan ja toinen tosiaan tervetullut kädet ja jalat sidottuna. Eiväthän he omille ongelmilleen mitään voi, mutta tullessaan paikalle pilaavat juhlat.

Vierailija kirjoitti:

Olin 2000-luvun alussa vieraana häissä, joissa oli ihmisiä noin 200, sekä aikuisia että lapsia ja kaikki käyttäytyivät hyvin lukuunottamatta yhtä adhd/asperger/jotainmuutadiagnoosia poikaa. Tämä häiriköi vähän väliä ja viimeinen pisara oli, kun poika, joka oli iältään jo toisella kymmenellä, lähti juoksemaan kahvin aikana ja tönäisi morsiammen tuolia voimakkaasti. Seurauksena tuolista hajosi jalka ja morsian putosi lattialle. Tässä samassa yhteydessä morsiusparin pöytä kaatui ja siinä olleet kahvit sekä kakkupalat kaatuivat moriusparin päälle. Luonnollisesti kummankin vaatteet menivät aivan likaiseksi. Morsian pillahti itkuun ja sulhanen pui nyrkkiään.

Tälle kyseiselle perheelle ilmoitettiin samantien, että voisivat häipyä ja pian ja että lasku tuhoista seuraisi perässä sekä se, että kyseinen poika olisi vastaedes tervetullut sukujuhliin vai käsi- ja jalkaraudoissa. Laskun maksoivat vasta, kun juttua oltiin viemässä kärjäille yksityisoikeudellisena riita-asiana ja tätä poikaa ei enää näkynyt sukujuhlissa. Yhden kerran yritettiin tuoda, mutta juhlien emäntä ilmoitti, etttei ole tarvetullut muutoin kuin kädet ja jalat sidottuna. Ei tullut siis paikalle.

Ehkä ihan hyvä ettei tuon pojan perhe ole enää tekemisissä noin törkeän suvun kanssa.

Miehen suvussa on häissä ja muissa isoissa juhlissa kummallinen lasten pöytä -järjestely jossa kaikki vaippaiän ohittaneet alaikäiset istuvat samassa pöydässä. Ja siis todellakin laskevat ihan päivälleen että voi kun se teidän Veeti-Elmeri olisi viikon vanhempi niin se vois istua ja seurustella meidän kanssa, ompa harmi, mutta ei voi mitään, lasten pöytään mars mars. On varmaan tosi kivaa niistä 17-vuotiaista nuorista olla nelivuotiaiden serkkujensa lapsenvahteina samalla kun kuukautta vanhemmat serkut saa istua aikuisten pöydässä. 🙄 Jännä miten meidän teini ei useinkaan halua osallistua näille kekkereille.

Joitakin vuosia sitten olimme häissä, joissa oli varattu liian pienet tilat isolle vierasjoukolle. Oli tunnelmallinen, vanhan-ajan  pihapiiri pitopalvelulle, mutta ei riittävästi pöytä- ja istumatilaa. Olimme tulleet 300 kilometrin päästä kaksivuotiaan lapsen kanssa. Kirkonmenojen jälkeen oli jo kaikilla nälkä ja syömään kehotettiin, mutta kun ei ollut istumapaikkoja tarpeeksi. Yritin saada edes kaksi-vuotiasta pöydän ääreen syömään, kun ei osannut vielä seisaallaan syödä, mutta aina tuli joku komentamaan pois: "Se on minun paikka!"

Lopuksi menimme vesisateeseen kuistin penkille istumaan ja syömään kylmäksi jäähtyneet ruokamme.

Miehen kaveri oli menossa naimisiin kesällä ja hääjärjestelyt puheenaihe kun vietettiin meillä iltaa. Mies oli kutsuttu näihin häihin ja minua ei mikä oli ihan ymmärrettävää vaikka mielelläni olisin osallistunut. Kaiken häähöpöttelyn keskellä morsian pohti että olikohan ollut edellisessä kyläpaikassa vähän noloa puhua koko ajan häistä kun tätä edellisen kyläpaikan isäntää (samasta kaveriporukasta) ei oltu kutsuttu. Ilmeisesti ei tarpeeksi noloa kun heti meillä toisti saman tempun minulle :D Ihanaa että toinen on innoissaan häistään ja mielenkiinnolla kuuntelenkin juttuja mutta jäin ihmettelemään että eikö hän yhtään tajunnut mitä sanoi vai oliko kommentti oudosti piilotettu anteeksipyyntö :)

Vierailija kirjoitti:

Miehen suvussa on häissä ja muissa isoissa juhlissa kummallinen lasten pöytä -järjestely jossa kaikki vaippaiän ohittaneet alaikäiset istuvat samassa pöydässä. Ja siis todellakin laskevat ihan päivälleen että voi kun se teidän Veeti-Elmeri olisi viikon vanhempi niin se vois istua ja seurustella meidän kanssa, ompa harmi, mutta ei voi mitään, lasten pöytään mars mars. On varmaan tosi kivaa niistä 17-vuotiaista nuorista olla nelivuotiaiden serkkujensa lapsenvahteina samalla kun kuukautta vanhemmat serkut saa istua aikuisten pöydässä. 🙄 Jännä miten meidän teini ei useinkaan halua osallistua näille kekkereille.

Minä saattaisin antaa ihan hieman palautetta tästä järjestelystä, vaikka saisinkin sitten inhottavan miniän maineen. Vähintäänkin sanoisin suoraan, miksi teini ei tällä(kään) kertaa ole mukana.

Vierailija kirjoitti:

hääpari salli vain sellaiset avecit, jotka olivat kihloissa/naimisissa. Tyttö/poikaystävät eivät voineet tulla mukaan.

Siis hetkinen. Sen avecin piti olla kihloissa tai naimisissa? Mutta sen kutsutun vieraan välttämättä ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

Kainalossa on allit

Allit on olkavarresta, se löysä liha joka roikkuu kun käsiä nostaa.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201710132200432128

Se odottaminen kirkon ja juhlapaikan välissä, kun morsiuspari on kuvattavana. Kerran odotettiin varmaan 2 tuntia. Rupesi olemaan hääväki aika kyllästyneen näköistä. Onneksi ihan lämmin kesäpäivä ja juotavaa. 

En ymmärrä mikä pakko se on kuvata juurikin sen kirkon jälkeen. Itse hoitaisin sen sillä tavalla, että esim. ruokailun jälkeen kävisi jossain lähellä kuvaamassa. Morsiuspari syö ensimmäissenä, joten siinä välissä olisi hyvinkin aikaa käydä kuvailemassa. Kun muut vielä syövät loppuun. Ruokailun jälkeen on usein sellaista tyhjää aikaa.  

Itse olen ollut nyt useammissa ystävieni häissä yksin ilman avecia. Kaikissa tapauksissa olen tuntenut koko juhlakansasta vain morsiammen ja lisäksi hyvällä tuurilla ollut pari puoltuttua. Ehdottomasti olisi häissä ollut paljon paljon kivempaa, jos olisi ollut joku, jolle olisi luontevasti pystynyt puhumaan. Nyt häät ovat olleet stressiä ja sosiaalista pingotusta yrittäen olla mahdollisimman kiva ja mielenkiintoinen, että kanssani juteltaisiin, enkä täten vain tuppautuisi muiden seuraan. Arkana ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivänä kaikki kerrat ovat olleet helvetillisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

Jenkkakahvat on lantiolla.

Kyllä! Jenkkaa kun tanssitaanniin pyörähdyksiä ote on lantiosta.

Mitä sitten? Häissä vedetään valssi, missä on siis valssikahvat?

Mutta kun nyt on kysymys jenkkakahvoista. Valssikahvat on sitten erikseen ja häävalssikahvat vielä ihan oma asiansa, samoin hidasvalssikahvat.

Allit on olkavarsissa https://fi.wiktionary.org/wiki/olkavarsi

Jenkkakahvat lanteilla

https://kuntoplus.fi/laihdutus/jenkkakahvat

Ei voi olla kovin tarkkaan etukäteen määriteltyjä istumapaikkoja, jos tulee ties ketä enemmän tai vähemmän tuntemattomia aveceja. Vapaamuotoisemissa juhlissa kyllä käy. Lapsille taas voisi olla jotain omaa ohjelmaa, mutta ei kuitenkaan kutsuttua vierasta lapsia viihdyttämässä.

Lordin vaimon osallistuminen juhlaan yksin herätti hämmästystä, mutta kyllä hänellä oli ihan OMA henkilökohtainen kutsu. Jos sinut kutsuttaisi omalla henkilökohtaisella kutsulla puolisosi tuntemattoman sukulaisen häihin mutta puolisosi ei jonkun esteen vuoksi pääsisi, millaisissa tapauksissa menisit yksin?

Alkoholitarjoilusta voi todella tulla paha ongelma, sillä useimmissa suomalaisissa suvuissa on alkoholisteja ja mikä pahinta, rähinäviinan juojia. Yksi ratkaisu on kohtuullinen tarjoilu, jossa joku pitää huolta siitä, että juomaa on tarjolla riittävästi ja se on sopivan vahvaa. On taitolaji pitää juomaa tarjolla juuri sopivasti, että juopoimmat eivät lähde omien juomien ääreen.

Yksissä häissä oli kirkon jälkeen varmaan tunti odotteluaikaa ennen kuin ruokailu alkoi. Baarista sai ostaa juomia omaan piikkiin. Hääpari oli kyllä paikalla jo. Odottelun syynä oli se, että sulhasen äidin piti vaihtaa kolttu kirkon ja juhlan välillä.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisten alapeukuttajat. Oletteko tajunneet, kuinka paljon näitä kaikenmaailman aveceja on? Eri asia vakiintuneet pariskunnat, jotka ovat ihan kunnolla yhdessä ja tuntevat hääparin. Kavereilta oon saanu kuulla ja omien häiden kohdalla nähdä, kuinka paljon tulee kyselyitä aveceista kutsujen saapumisen jälkeen:

"Meidän Emma 14 v:llä on poikaystävä Jape, jonka kanssa Emma haluais tulla häihin." (=teinin kumppani, joka tuskin on kuvioissa enää parin vuoden päästä)

"Serkku: Oon nyt tapaillut viimeisintä Tinderdeittiä kaksi viikkoa, voinko ottaa mukaan?" (=ties monesko deitti viimeisen vuoden aikana)

Työkaveri: "Voiko kumppani tulla mukaan, kun oisin muuten juhlissa yksin?" (=mietin jo sinunkin kutsumista budjetin kannalta ja nyt pitäisi saada vielä mies mukaan?)

A) Miksi hääpari haluaisi kutsua häihin jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin, jota ei ole koskaan tavannutkaan? Ei huvita maksaa kallista ruokailua ym. seuralaiselle, joka ei ole hääparin juhlan kannalta olennainen.

B) Jos jokainen halukas saa tuoda seuralaisen, niin tiesitkö henkilömäärän äkkiä paisuvan suureksi? Jos haluaisin kutsua 10 kaveria, pitäisi varautua 20 vieraaseen avecien tullessa mukaan.

Samaa mieltä. Mut eräs puolituttu ihastunut mies pyysi avecikseen ystävänsä häihin. Oli ihmeissään, kun en suostunut...

En ikinä kehtaisi mennä vieraiden ihmisten häihin, ja varsinkaan miehen kanssa, jonka olen juuri vasta tavannut!

Samasta syystä linnan juhliin kutsutaan avecina vain avo- ja aviopuolisot.

Muistatteko Lordin vaimon? Tuli juhliin yksin, kun mies ei halunnut. Mun kaaliin ei mene, kuinka kehtasi.

No oli se Putaansuu siellä, mutta se tuli keittiön kautta eikä sitä saanut kuvata ja iso osa sakista ei tuntenut, kun esiintyy naamarin kanssa. Minä tunnen ja siksi tunnistin.

Omissa häissäni minua tanssitti serkun isä. Serkkuni, siis tämän isän poika, oli eroamassa, ja isä tilitti sitä minulle. Olisin ehkä jotain muuta kuullut sellaisena päivänä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen kuvaukseepn liittyen, vihkimisen jälkeen kuvaaminen ei ole mikään ongelma, kunhan vieraille järjestetään jotain juotavaa/syötävää/ohjelmaa siksi ajaksi juhlapaikalle. Laittaisi vaikka ne karkkibuffetit ja photoboothit jo tässä vaiheessa.

Jos valitaan ns. dokumentaarinen hääkuvaus, jolloin kuvaaja tallentaa koko hääpäivän aamusta iltaan, siihen kuuluu yleensä ns. First sight. Eli kun on ensin kuvattu morsian alusvaatteisillaan kaasot kiristämässä korsetinnyörejä ja sulhanen paitasillaan bestmanit solmimassa krakaa, seuraavaksi ollaan puutarhassa, palatsissa tms. jossa sulhanen odottaa silmät kiinni ja morsian saapuu takaa päin, kuvaaja tallentaa sulhasen lumoutuneen ilmeen kun tämä näkee morsiusouvun ekaa kertaa. Sitten otetaan hääpotrettikuvat ja vasta sen jälkeen on vihkiminen. Vieraiden ei tarvitse odotella.

Tämä ei ole kyllä mikään yleinen käytäntö. Toiset haluaa, toiset ei. Sen ”first sight”:in voi kuvata myös silloin, kun morsian astelee alttarille tai missä vihkiminen nyt onkaan. Olen itse kuvannut myös niin, että vain osa potreteista vihkimisen jälkeen ja loput sitten myöhemmin, ruokailujen jälkeen illan valossa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut nyt useammissa ystävieni häissä yksin ilman avecia. Kaikissa tapauksissa olen tuntenut koko juhlakansasta vain morsiammen ja lisäksi hyvällä tuurilla ollut pari puoltuttua. Ehdottomasti olisi häissä ollut paljon paljon kivempaa, jos olisi ollut joku, jolle olisi luontevasti pystynyt puhumaan. Nyt häät ovat olleet stressiä ja sosiaalista pingotusta yrittäen olla mahdollisimman kiva ja mielenkiintoinen, että kanssani juteltaisiin, enkä täten vain tuppautuisi muiden seuraan. Arkana ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivänä kaikki kerrat ovat olleet helvetillisiä.

Oon ollut häissä ilman avecia, onhan se orpoa istua sellaisessa pöydässä, jossa kaikki muut on pariskuntia. En mä tiedä, kai olen ollut sitten ainut vieras, joka tullut yksin, kun ei sellaista pöytää ollut, jossa yksinäisiä olis ollut muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut nyt useammissa ystävieni häissä yksin ilman avecia. Kaikissa tapauksissa olen tuntenut koko juhlakansasta vain morsiammen ja lisäksi hyvällä tuurilla ollut pari puoltuttua. Ehdottomasti olisi häissä ollut paljon paljon kivempaa, jos olisi ollut joku, jolle olisi luontevasti pystynyt puhumaan. Nyt häät ovat olleet stressiä ja sosiaalista pingotusta yrittäen olla mahdollisimman kiva ja mielenkiintoinen, että kanssani juteltaisiin, enkä täten vain tuppautuisi muiden seuraan. Arkana ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivänä kaikki kerrat ovat olleet helvetillisiä.

Oon ollut häissä ilman avecia, onhan se orpoa istua sellaisessa pöydässä, jossa kaikki muut on pariskuntia. En mä tiedä, kai olen ollut sitten ainut vieras, joka tullut yksin, kun ei sellaista pöytää ollut, jossa yksinäisiä olis ollut muita.

Mä olin kerran häissä, joissa ilmeisesti ainoat avecittomat oltiin minä ja joku sulhasen vanha opiskelukaveri. Lievää parittamisen makua oli siinä hommassa...