80-luvulla syntyneet, eikö tukkapölly ollut ihan normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen antanut tukkapöllyä lapselleni enkä pode siitä mitään syyllisyyttä. Lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, riittävästi ruokaa ja vaatetta sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat. Noita ei moni "sanoittaja" pysty tarjoamaan. 

Väkivalta vanhemman taholta = turvallinen kasvuympäristö sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat?

Toivottavasti joku tekee teistä lasun.

Menehän takaisin sinne pumpuliin kasvamaan. Tämä normaali maailma näyttää olevan sinulle ihan liikaa. Lastensuojelulla on oikeitakin ongelmia käsiteltävänään. Ei sinne pidä turhan takia soitella. 

Luunappi oli "normaalia", tukkapölly oli pelote. T. 88

Siitä viimeistään uskoin, että oli tehnyt vanhempieni mielestä väärin, kun isä antoi tukkapöllyä.

Minusta se ei ole kovin paha asia, se oli ajan kuva, eikä isäni halunnut minulle pahaa vaan oli välittävä vanhempi.

Nykypäivänä asia olisi eri. Mutta toisaalta, nykyään lapset kyllä sikailevatkin enemmän kuin silloin, ehkä olisi nykyjonneille paikallaan pieni tukkapölly?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen antanut tukkapöllyä lapselleni enkä pode siitä mitään syyllisyyttä. Lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, riittävästi ruokaa ja vaatetta sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat. Noita ei moni "sanoittaja" pysty tarjoamaan. 

Väkivalta vanhemman taholta = turvallinen kasvuympäristö sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat?

Toivottavasti joku tekee teistä lasun.

Menehän takaisin sinne pumpuliin kasvamaan. Tämä normaali maailma näyttää olevan sinulle ihan liikaa. Lastensuojelulla on oikeitakin ongelmia käsiteltävänään. Ei sinne pidä turhan takia soitella. 

Et voisi olla enempää väärässä sen suhteen, että olisin kasvanut pumpulissa. Itse väkivaltaa (niin fyysistä kuin henkistä) vanhempani taholta kokeneena ja muiden nuorten uhrien parissa työskennelleenä tiedän liiankin hyvin, mitä se voi etenkin pienen, vanhempaansa luottavan ihmisen mielelle tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen antanut tukkapöllyä lapselleni enkä pode siitä mitään syyllisyyttä. Lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, riittävästi ruokaa ja vaatetta sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat. Noita ei moni "sanoittaja" pysty tarjoamaan. 

Väkivalta vanhemman taholta = turvallinen kasvuympäristö sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat?

Toivottavasti joku tekee teistä lasun.

Menehän takaisin sinne pumpuliin kasvamaan. Tämä normaali maailma näyttää olevan sinulle ihan liikaa. Lastensuojelulla on oikeitakin ongelmia käsiteltävänään. Ei sinne pidä turhan takia soitella. 

Et voisi olla enempää väärässä sen suhteen, että olisin kasvanut pumpulissa. Itse väkivaltaa (niin fyysistä kuin henkistä) vanhempani taholta kokeneena ja muiden nuorten uhrien parissa työskennelleenä tiedän liiankin hyvin, mitä se voi etenkin pienen, vanhempaansa luottavan ihmisen mielelle tehdä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa, niin nuorten mielenterveysongelmien olisi tullut samaa tahtia vähentyä kuin ruumiillinen kuritus on vähentynyt. Mutta tosielämässä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Selitys onkin se, että sinulla menee ruumiillinen kuritus ja perheväkivalta sekaisin, ja ajattelet, että ne ovat sama asia.

Lapsella ei esimerkiksi ole mitään syytä menettää luottamusta vanhempiinsa sen takia, että vanhemmat rankaisevat lasta jostain sellaisesta kielletystä asiasta mitä lapsi on tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen antanut tukkapöllyä lapselleni enkä pode siitä mitään syyllisyyttä. Lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, riittävästi ruokaa ja vaatetta sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat. Noita ei moni "sanoittaja" pysty tarjoamaan. 

Väkivalta vanhemman taholta = turvallinen kasvuympäristö sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat?

Toivottavasti joku tekee teistä lasun.

Menehän takaisin sinne pumpuliin kasvamaan. Tämä normaali maailma näyttää olevan sinulle ihan liikaa. Lastensuojelulla on oikeitakin ongelmia käsiteltävänään. Ei sinne pidä turhan takia soitella. 

Et voisi olla enempää väärässä sen suhteen, että olisin kasvanut pumpulissa. Itse väkivaltaa (niin fyysistä kuin henkistä) vanhempani taholta kokeneena ja muiden nuorten uhrien parissa työskennelleenä tiedän liiankin hyvin, mitä se voi etenkin pienen, vanhempaansa luottavan ihmisen mielelle tehdä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa, niin nuorten mielenterveysongelmien olisi tullut samaa tahtia vähentyä kuin ruumiillinen kuritus on vähentynyt. Mutta tosielämässä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Selitys onkin se, että sinulla menee ruumiillinen kuritus ja perheväkivalta sekaisin, ja ajattelet, että ne ovat sama asia.

Lapsella ei esimerkiksi ole mitään syytä menettää luottamusta vanhempiinsa sen takia, että vanhemmat rankaisevat lasta jostain sellaisesta kielletystä asiasta mitä lapsi on tehnyt.

Lapsen ruumiillinen kuritus ON väkivaltaa ja yksiselitteisesti laissa kiellettyä. Rangaista voi myös käymättä fyysisesti käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Jokaisessa kaverin perheessä näin sällin saavan tukkapöllyä.

Eipä silloin pahemmin sekoiltukaan. Nyt on eri meininki.

Näkee, että palstalla on alempien kansankerrosten sivistymättömyys vahvaa. Olen syntynyt 70-luvulla, ja minullekin jo isäni kertoi, että ennen muinoin lapsia oli ihan ok tukistaa ja antaa tukkapöllyä, mutta nykyään (80-luvulla) se on rikos. Enkä yllä nähnyt MISSÄÄN perheissä annettavan tukkapöllyä, kukaan kaveri ei ainakaan koskaan sanonut asiasta. Mutta m asuimmekin sivistyneistön alueella Lauttasaaressa Helsingissä.

-78 syntynyt, ja kyllä, tukkapöllyllä on kasvatettu. Perhe on ihan ns normaali, keskiluokkainen perhe.

Omiani en kasvata väkivallalla, tai sen uhalla. Joskus harvoin olen jostain törttöilystä nähnyt niin punaista, että lähellä on ollut, mutta siihenkin on sitten auttanut syvään hengittäminen ja hetkeksi tilanteesta poistuminen - onneksi. Se on vähän sellainen primitiivireaktio, kun pinna menee, mutta ei missään nimessä oikea tapa lasta kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen antanut tukkapöllyä lapselleni enkä pode siitä mitään syyllisyyttä. Lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, riittävästi ruokaa ja vaatetta sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat. Noita ei moni "sanoittaja" pysty tarjoamaan. 

Väkivalta vanhemman taholta = turvallinen kasvuympäristö sekä rakastavat ja välittävät vanhemmat?

Toivottavasti joku tekee teistä lasun.

Menehän takaisin sinne pumpuliin kasvamaan. Tämä normaali maailma näyttää olevan sinulle ihan liikaa. Lastensuojelulla on oikeitakin ongelmia käsiteltävänään. Ei sinne pidä turhan takia soitella. 

Et voisi olla enempää väärässä sen suhteen, että olisin kasvanut pumpulissa. Itse väkivaltaa (niin fyysistä kuin henkistä) vanhempani taholta kokeneena ja muiden nuorten uhrien parissa työskennelleenä tiedän liiankin hyvin, mitä se voi etenkin pienen, vanhempaansa luottavan ihmisen mielelle tehdä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa, niin nuorten mielenterveysongelmien olisi tullut samaa tahtia vähentyä kuin ruumiillinen kuritus on vähentynyt. Mutta tosielämässä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Selitys onkin se, että sinulla menee ruumiillinen kuritus ja perheväkivalta sekaisin, ja ajattelet, että ne ovat sama asia.

Lapsella ei esimerkiksi ole mitään syytä menettää luottamusta vanhempiinsa sen takia, että vanhemmat rankaisevat lasta jostain sellaisesta kielletystä asiasta mitä lapsi on tehnyt.

Lapsen ruumiillinen kuritus ON väkivaltaa ja yksiselitteisesti laissa kiellettyä. Rangaista voi myös käymättä fyysisesti käsiksi.

Sen ei tulisi olla laissa kiellettyä.

Toisaalta vaikka se on laissa kiellettyä, niin ei se silti ole sama asia kuin perheväkivalta. Perheväkivalta on hallitsematonta hakkaamista ja raivon purkua, jossa tarkoituksena on lytätä toisia perheenjäseniä. Ruumiillinen kuritus taas on sitä, että rangaistaan kipua aiheuttamalla (vrt. rankaiseminen vaikka tylsyyttä aiheuttamalla).

72 vuosimallia. Tukistettiin, läimäistiin, sain vitsaa ja remmiä, tönittiin kumolleen, lyötiin tavaroilla, oli pari krt musta silmä, potkaistiin vatsaan, kerran äitini juoksi leipäveitsi kädessä perässä.

Kurituksen syyksi kelpasi mikä vain. Huonosti mennyt koe, oman mielipiteen ilmaisu, ilmoitus äidille, että hänen miesystävä lähenteli ja toki oli "aihettakin" välillä, kotiintulon myöhästyminen usein vkl, kun ei huvittanut kännistä vanhempaa nähdä. Pahoja en touhunnut muutoin.

On traumat ja isot onkin. Omat lapset kasvatettu keskustelemalla ja jos aihetta, niin pahin rangaistus on aresti tai luuri pois päiväksi pariksi.

Vierailija kirjoitti:

72 vuosimallia. Tukistettiin, läimäistiin, sain vitsaa ja remmiä, tönittiin kumolleen, lyötiin tavaroilla, oli pari krt musta silmä, potkaistiin vatsaan, kerran äitini juoksi leipäveitsi kädessä perässä.

Kurituksen syyksi kelpasi mikä vain. Huonosti mennyt koe, oman mielipiteen ilmaisu, ilmoitus äidille, että hänen miesystävä lähenteli ja toki oli "aihettakin" välillä, kotiintulon myöhästyminen usein vkl, kun ei huvittanut kännistä vanhempaa nähdä. Pahoja en touhunnut muutoin.

On traumat ja isot onkin. Omat lapset kasvatettu keskustelemalla ja jos aihetta, niin pahin rangaistus on aresti tai luuri pois päiväksi pariksi.

Ei tuo ole mitään kuritusta jos esim. juostaan leipäveitsi kädessä perässä ja syyksi kelpaa mikä vain.

Taisi olla enemmän poikien rankaisumuoto. Siksi monet naiset kuvittelevat sen olleen jotain 50-luvun juttuja.

Hyvä homma oli. Itsekin tuli jälkeenpäin mietittyä mitä tuli tehtyä. Eikä tukkapöllyä mistään perus-kilareista saanut, vaan jos oli tehnyt/tekemässä jotain todella typerää.

Ei ollut. Se oli jo rankasti vanhanaikaista ja paheksuttua.

Olen syntynyt 60-luvulla ja ihan ilman tukkapöllyjä ja läpsimisiä kasvatettu. Onneksi oli valistuneet ja inhimilliset vanhemmat. Isäni oli opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli.

Siihen aikaan olisi pidetty absurdina, että tukkapöllyä olisi kutsuttu perheväkivallaksi ja siitä sanktiona olisi ollut huostaanotto niin kuin nykyisin on käytäntönä.

Onko sinulle ok että miehesi/vaimosi rankaisee sinua fyysisesti?

Ei aikuista ihmistä tarvitse kasvattaa. 

Ei lasta saa rankaista fyysisesti sen enempää kuin aikuistakaan.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että tämä on typerä harha. Joku tulee kärsimään sinun lapsesi rankaisemattomuudesta, pahimmassa tapauksessa hengellään. Koko pointti fyysisessä rangaistuksessa on se, että tiettyjä rajoa ei vain ylitetä ja että lapsi ymmärtää että isoista virheistä tulee iso rangaistus.

Tukkapölly ei tosiaan ollut mikään normi-rangaistus, vaan siihen vaadittiin kyllä aika iso kämmi. Toki poikkeuksiakin varmaan oli.

Mutta eipä silloin kavereita puukoteltukaan eivätkä ala-asteikäiset r*iskanneet ikätovereitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

72 vuosimallia. Tukistettiin, läimäistiin, sain vitsaa ja remmiä, tönittiin kumolleen, lyötiin tavaroilla, oli pari krt musta silmä, potkaistiin vatsaan, kerran äitini juoksi leipäveitsi kädessä perässä.

Kurituksen syyksi kelpasi mikä vain. Huonosti mennyt koe, oman mielipiteen ilmaisu, ilmoitus äidille, että hänen miesystävä lähenteli ja toki oli "aihettakin" välillä, kotiintulon myöhästyminen usein vkl, kun ei huvittanut kännistä vanhempaa nähdä. Pahoja en touhunnut muutoin.

On traumat ja isot onkin. Omat lapset kasvatettu keskustelemalla ja jos aihetta, niin pahin rangaistus on aresti tai luuri pois päiväksi pariksi.

Ei tuo ole mitään kuritusta jos esim. juostaan leipäveitsi kädessä perässä ja syyksi kelpaa mikä vain.

Äitini mielestä oli kuritusta, koska olin niin kauhea ja kiittämätön lapsi. Milloin katsoin sillä silmällänaapurin poikia tai tervehdin väärää ihmistä. Sain, mitä ansaitsin. Ja yllättävän moni täällä mielipiteensä sanoo, että tuli aiheesta. Jopa he, joiden kotona ei ollut väkivaltaa, ovat sitä mieltä "kyllä sinä nyt jotain teit, kun äitis noin teki".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli.

Siihen aikaan olisi pidetty absurdina, että tukkapöllyä olisi kutsuttu perheväkivallaksi ja siitä sanktiona olisi ollut huostaanotto niin kuin nykyisin on käytäntönä.

Onko sinulle ok että miehesi/vaimosi rankaisee sinua fyysisesti?

Ei aikuista ihmistä tarvitse kasvattaa. 

Ei lasta saa rankaista fyysisesti sen enempää kuin aikuistakaan.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että tämä on typerä harha. Joku tulee kärsimään sinun lapsesi rankaisemattomuudesta, pahimmassa tapauksessa hengellään. Koko pointti fyysisessä rangaistuksessa on se, että tiettyjä rajoa ei vain ylitetä ja että lapsi ymmärtää että isoista virheistä tulee iso rangaistus.

Tukkapölly ei tosiaan ollut mikään normi-rangaistus, vaan siihen vaadittiin kyllä aika iso kämmi. Toki poikkeuksiakin varmaan oli.

Mutta eipä silloin kavereita puukoteltukaan eivätkä ala-asteikäiset r*iskanneet ikätovereitaan.

Jotenkin hassua, että jokaikinen petoeläin luonnossa rankaisee poikasiaan fyysisesti. Ihmiselle riittää ilmeisesti vain tuima tuijotus, vaikka käytännössä vain ihmisistä voi kasvaa oikeasti pahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

72 vuosimallia. Tukistettiin, läimäistiin, sain vitsaa ja remmiä, tönittiin kumolleen, lyötiin tavaroilla, oli pari krt musta silmä, potkaistiin vatsaan, kerran äitini juoksi leipäveitsi kädessä perässä.

Kurituksen syyksi kelpasi mikä vain. Huonosti mennyt koe, oman mielipiteen ilmaisu, ilmoitus äidille, että hänen miesystävä lähenteli ja toki oli "aihettakin" välillä, kotiintulon myöhästyminen usein vkl, kun ei huvittanut kännistä vanhempaa nähdä. Pahoja en touhunnut muutoin.

On traumat ja isot onkin. Omat lapset kasvatettu keskustelemalla ja jos aihetta, niin pahin rangaistus on aresti tai luuri pois päiväksi pariksi.

Ei tuo ole mitään kuritusta jos esim. juostaan leipäveitsi kädessä perässä ja syyksi kelpaa mikä vain.

Äitini mielestä oli kuritusta, koska olin niin kauhea ja kiittämätön lapsi. Milloin katsoin sillä silmällänaapurin poikia tai tervehdin väärää ihmistä. Sain, mitä ansaitsin. Ja yllättävän moni täällä mielipiteensä sanoo, että tuli aiheesta. Jopa he, joiden kotona ei ollut väkivaltaa, ovat sitä mieltä "kyllä sinä nyt jotain teit, kun äitis noin teki".

No, tässähän on nyt selvä ero: Äitisi harrasti väkivaltaa lastaan kohtaan, ei kurittanut tätä. Sanoohan sen nyt järkikin että lapsen piekseminen sen takia että pitää pojista on enemmän mutsin päässä olevaa ongelmaa kuin oikeasti lapsen tulevaisuuden pilaava, rangaistusta vaativa virhe.

Uskonnon vika tässäkin varmaan.

Fyysinen väkivalta yhdistettynä henkiseen kaltoinkohteluun on aika merkittävä yhdistelmä. Kun on revitty tukasta, lyöty avokämmenellä poskelle, huudettu ja vähätelty ja jätetty yksin hoitamaan pikkusisarusta yön yli, niin kyllä tässä on saanut omaa mielenterveyttään korjailla aikuisena. Kampaajalla käyminen on edelleen kamalaa, eikä kumppanikaan saa koskea päähäni. Omien lasten hiuksia hoidan hellästi.

Yksittäiset ylilyönnit eivät jätä samanlaista jälkeä kuin jatkuva kaltoinkohtelu. Siksi satunnainen tukkapölly (eli tukasta väkivaltaisesti repiminen) ei traumatisoi kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

Tukkapöllyä, luunappia, tukistusta, vyötä ja risua tuli. Oli normi.

Vyö ei kyllä ollut 80-luvulla normi. Se oli sodankäyneen sukupolven tapoja.

Ei koskaan mitään pahoinpitelyä. Vanhempani olivatkin normaaleja ihmisiä eivätkä häiriintyneitä.