Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan pelkästään lukuaineiden keskiarvosta se on hyvinkin mahdollista. Mutta jos kaikki numerot hipoo 10 liikunnasta ja musiikista matematiikkaan niin kyllä siinä jo kieli on kovasti pyörähdellyt ruskeassa reiässä. Kukaan ei yksinkertaisesti voi olla kaikessa täydellinen.

Ei kymppiin tarvitse olla täydellinen. Opettajat pyrkii siihen, että heidän aineessaan oppilaiden keskiarvo on vähintään 7. Niinpä kymppiin liikunnassa, musiikissa ja kuvaamataidossa riittää se, että on parempi muita. Lukiossa musiikin kymppiin riittää se, että osaa soittaa jotain soitinta hyvin ja lehdet ntsaa tunneilta. Muutama hassu koe on musiikin historiasta.

Peruskoulu on äärettömän helppo. Läksyt ehti yleensä tehdä tunnilla. Ongelma on se, että älykkäät oppivat peruskoulussa laiskoiksi ja lukio onkin sitten kovin erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on äärettömän helppo. Läksyt ehti yleensä tehdä tunnilla. Ongelma on se, että älykkäät oppivat peruskoulussa laiskoiksi ja lukio onkin sitten kovin erilainen.

Kyllä. Peruskoulun läpäisee, vaikkei osaisi edes kunnolla lukea.

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan pelkästään lukuaineiden keskiarvosta se on hyvinkin mahdollista. Mutta jos kaikki numerot hipoo 10 liikunnasta ja musiikista matematiikkaan niin kyllä siinä jo kieli on kovasti pyörähdellyt ruskeassa reiässä. Kukaan ei yksinkertaisesti voi olla kaikessa täydellinen.

Lahjattomat mollaavat.

Meidän tyttö lukiossa, yksi ysi, loput kymppejä. Soittaa viulua ja kitaraa, pelaa jalkapalloa.

Kuvataide oli 9.

No, omista lapsistani voin sanoa sen, että ovat uteliaita, ovat aina tykänneet koulusta (meille on sattunut ihan mahtavia opettajia!), ovat tasapainoisia ja keskittymiskykyisiä (ei esim. yläkoulussa ole ollut tarvetta kapinoida) ja ovat myös kotoa saaneet tukea ja kannustusta koulunkäyntiin (ja se lähtee mielestäni ihan perusteista eli siitä, että huolehditaan riittävästä levosta ja ravinnosta). Kumpikin on oikeastaan ekaluokan jälkeen hoitanut koulunkäyntinsä hyvin itsenäisesti. Ainakin itse sanovat, että kunhan koulussa viitsii kuunnella, niin ei tarvitse hirveästi kotona päntätä. Ja keskiarvo on molemmilla ollut koko peruskoulun ajan siellä 9,3-9,7 välillä. Lukuaineiden lisäksi ovat hyviä myös matematiikassa, liikunnassa ja kädentaidoissa. 

Paljon kympin oppilaita AV:lla. Ei olisi uskonut, että tänne on seuloutunut ne yhteiskunnan älyköt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut saavat suorittamala ja pänttääämällä mutta jotkut ovat yksinkertaisesti lahjakkaita ja taitavia, he saavat ysejä ja kymppejä helposti. Joillekin on vain annettu tällä saralla enemmän.

Kyllä lahjakkaidenkin pitää jonkin verran päntätä, koska sitä faktatietoa pitää kerääntyä aivoihin, jotta vastaukset menevät oikein. Sitä paitsi maailma on täynnä lahjakkaita syrjäytyneitä, juuri siksi etteivät he ole suorittaneet ja päntänneet.

Ei tarvitse päntätä. Ihmisillä toimii muisti eritavoin. Itselläni toimii valokuva muisti. Vilkaisen aineiston läpi ja näen sen sen jälkeen valokuvana mielessäni. Poikani oppivat helposti kuuntelemalla. Koulukirjoja eivät juuri avanneet kuin tehtävien tekoa varten. Yli yhdeksän keskiarvoon lukiossa mafyke suuntautumisesta riitti se, että olen vat läsnä tunnilla ja tekivät tehtävät. Opiskelu ei kiinnostanut pätkääkään. Tytär taas nauttii opiskelusta ja kirjoitti kaikista pitämistään aineista mafykebi omat paremmat muistiinpanot koulussa tehtyjen muistiinpanojen lisäksi . Itse en olisi ikinä viitsinyt .

No joo luonnontieteet ovat asia erikseen. Niissä pärjää lahjakkuudella, vähän kuin musiikissa tai kuvaamataidossa. Historiasta ei saa kuitenkaan kiitettävää, jos ei lue ollenkaan.

Kyllä siihen yli yhdeksän keskiarvoon pitää saada kiitettävä myös humanistisista huuhaa aineista. Eihän historia nykyisin ole mitään nippelitiedon opiskelua vaan pitää osata syy seuraussuhteita ja isoja linjoja . Toki tuntijako-kokeilu auttoi siinä, että pystyi jättämään nuo ylimääräiset jutut minimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on äärettömän helppo. Läksyt ehti yleensä tehdä tunnilla. Ongelma on se, että älykkäät oppivat peruskoulussa laiskoiksi ja lukio onkin sitten kovin erilainen.

Kyllä. Peruskoulun läpäisee, vaikkei osaisi edes kunnolla lukea.

Tämä on hämmästyttävästi ja valitettavasti totta. Ihminen voi kirjoittaa ylioppilaaksi hyvin arvosanoin ja silti ei erota luonnossa mustikan varpuja puolukan varausta tai harakka varauksesta. Outoa.

Mun tyttärellä keskiarvo 9.1, en ole nähnyt että pahemmin läksyjä tekisi tai kokeisiin lukisi, mutta hän oppii kuuntelemalla ja ne asiat jäävät näemmä hänen päähän. Itsekin olen hämillään hänen koulumenestyksestä, kun ei hän kyllä ainakaan vapaa-ajalla tee mitään sen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on äärettömän helppo. Läksyt ehti yleensä tehdä tunnilla. Ongelma on se, että älykkäät oppivat peruskoulussa laiskoiksi ja lukio onkin sitten kovin erilainen.

Kyllä. Peruskoulun läpäisee, vaikkei osaisi edes kunnolla lukea.

Tämä on hämmästyttävästi ja valitettavasti totta. Ihminen voi kirjoittaa ylioppilaaksi hyvin arvosanoin ja silti ei erota luonnossa mustikan varpuja puolukan varvuita tai harakkaa variksesta. Outoa. korjattu

Joillekin jää asiat lähes kertakuulemalla päähän. Ei sitä tajua, jos ei itse ole sellainen. Hyvin ehtii elää ja harrastaakin, jos on hyvä muisti.

Ovat se oppilasryhmä jolle opetus suunnitelma on luotu. Loput kituuttaa perässä tai tippuu väliin. Suomessa tasapäistetään opetuksessa ihan liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Paljon saa aikaan töitä tekemällä, mutta kaiken taustalla on kuitenkin geenit.

Minulla on 2 samalla tavalla kasvatettua poikaa. Esikoisen koulumenestys on kuin kopio minun ja siskojeni kouluajoilta, kun taas kuopuksen kouluarvosanat ovat samaa luokkaa kuin isällään ja myös harrastus on isän suvusta "peritty".

Suomalainen koulu on niin helppo että riittää kunhan osaa lukea ja laskea ennen koulun aloitusta. Ei tarvitse hyviä geenejä.

1 fiksu

2 ahkera

3 löysät arviot

4 opettajan lellikki

Näillä pääsee pitkälle, yleensä riittää yksi tekijä.

Hömpsänduu, omat ainakin tekivät vaikka mitä koulun jälkeen. Toinen pelasi tietokoneella jatkuvasti, toinen maalasi ja soitti. Molemmat viettivät aikaa kavereiden kanssa (paitsi korona-aikaan, mikä verotti mielialaa). Kyse oli heillä yleisälykkyydestä ja siitä, että peruskoulun oppisisällöt eivät ole todellakaan vaativia. 

Perfektionismia? Toisella heistä kyllä jonkin verran, toisella ei lainkaan. Rennompi tapaus sai paremman keskiarvon. 

Vierailija kirjoitti:

Ovat se oppilasryhmä jolle opetus suunnitelma on luotu. Loput kituuttaa perässä tai tippuu väliin. Suomessa tasapäistetään opetuksessa ihan liikaa.

Höpöhöpö. Päinvastoin nyky opsit ja opetus menee sen lahjattomimman aineksen mukaan. Lahjakkaat nopeat oppijat ovat jätetty oman onnensa nojaan.

Hassua että jonkun mielestä kiitettävän saaminen vaatii nuoleskelua tai opettaja ei halua pahottaa oppilaan mieltä. Jos kokeista saa järjestäin 9-10 arvosanat ja on aktiivinen tunneilla niin kai se numero todistuksessakin on silloin 9-10. Jotkut vaan osaa ja viitsii, ei siihen nuoleskelua tarvita.

Ap, kuuluuko viestistäsi katkeruus?

Tämä on tämä kateellisten yleinen harhaluulo

- Hyvin koulussa menestyvillä ei ole muuta elämää kuin koulu tai ovat jopa opettajien lellikkejä

- Solakkojen ihmisten elämä on yhtä kieltäymystä. He eivät osaa nauttia elämästä

- hyväkuntoiset ihmiset ovat nälkiintyneitä ajokoiria tai lihaksikkaat ihmiset käyttää kiellettyjä aineita

- ihmiset, joilla on koti todella siisti ovat hirveitä pirttihirmuja

- hyvätuloiset ihmiset ovat päässeet "herrahissiin"

Kysymys on usein rutiineista. Kuunnellaan tunnilla jja tehdään läksyt. Ruokailu pysyy kohtuudessa. Moni nauttii urheilusta palauttavana hetkenä päivässä ja kaupassakin voi käydä pyöräillen jne

Vierailija kirjoitti:

No, omista lapsistani voin sanoa sen, että ovat uteliaita, ovat aina tykänneet koulusta (meille on sattunut ihan mahtavia opettajia!), ovat tasapainoisia ja keskittymiskykyisiä (ei esim. yläkoulussa ole ollut tarvetta kapinoida) ja ovat myös kotoa saaneet tukea ja kannustusta koulunkäyntiin (ja se lähtee mielestäni ihan perusteista eli siitä, että huolehditaan riittävästä levosta ja ravinnosta). Kumpikin on oikeastaan ekaluokan jälkeen hoitanut koulunkäyntinsä hyvin itsenäisesti. Ainakin itse sanovat, että kunhan koulussa viitsii kuunnella, niin ei tarvitse hirveästi kotona päntätä. Ja keskiarvo on molemmilla ollut koko peruskoulun ajan siellä 9,3-9,7 välillä. Lukuaineiden lisäksi ovat hyviä myös matematiikassa, liikunnassa ja kädentaidoissa. 

Diagnosoimaton ADHD ja silti peruskoulun päättötodistuksen ka oli 9,8. Älykkäälle peruskoulu on helppo ilman pänttäämistä.