Lue keskustelun säännöt.
En enää yhtään ihmettele, että koiranpentuja ostetaan ties miltä pentutehtailijoilta!
29.05.2020 |
Ihan oikeasti. Tavallinen, hyvin voiva, hyväkäytöksinen ja rauhallinen lapsiperhe ei kelpaa kasvattajille. Olen soittanut useamman koirarodun kaikki Etelä-Suomen kasvattajat läpi ja jokaisella vastaus on sama: pennut varattuja JA emme myy pentuja lapsiperheeseen tai sellaiseen, jossa ei kilpailla koiran kanssa, tai käydä näyttelyissä.
Koira saisi siis hyvän kodin, vakuutuksen, paljon liikuntaa, paljon virikkeitä. Mutta ongelma on, että en pidä näyttelyistä tai kilpailemisesta. Ja ongelma näyttää olevan koiramakuni, joka on kieltämättä rajallinen oman koiran suhteen.
Mikä tässä on niin vaikeaa?! Lapset eivät ole pieniä enää, ja asumme rivitalossa, jossa iso piha. Ja minä tosiaan liikkuisin PALJON koiran kanssa, kun liikun muutenkin.
Seuraava askel on hakea ulkomailta, mutta kun on toi korona.
Kommentit (303)
Koiranäyttelyt on eläinrääkkäystä, ei mitään muuta. Narsististen omistajien huomionhaun tyydyttämistä. Mutta kun sitä ei tietenkään voi sanoa suoraan. Ei yksikään eläin halua elää näyttelyeläimen elämää. Koiran paikka on kotona, peheensä ja laumansa kanssa. Koiran elämän eläminen. Suurin osa näyttelykoirien omistajista haluaisi varmaan itse olla näyttelyesineenä, mutta toteuttaa sitä koiran kautta. kun sitä omaa lihavaa naamaa ja turpeaa olemusta ei kukaan viitsi katsoa. Otetaan siihen sitten eläin rääkättäväksi ja kiusattavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt koronakeväänä on hankala saada koiranpentua. Kaikki haluavat nyt koiran, kun on aikaa hoitaa eikä olla ulkomaille lähdössä. Kysyntä on räjähtänyt tänä keväänä!!!!
Olen kasvattajana pahoittanut noin 50 ihmisen mielen, kun sanonut, että ei ole ja kaikki varattuja. Meille syntyi pentue maaliskuussa, mutta ei syntynyt kuin 3 (alustavia kyselyitä tuli montakymmentä). Nyt toukokuussa syntyi toinen pentue (4 ihanaa vauvaa), ja kaikki oli etukäteen varattu. Siitä huolimatta tulee viestejä päivittäin, jossa kysellään näistä pennuista.
Meillä ei ole suunnitelmissa enää pentuetta kesälle, vaikka juoksuaika on odotettavissa, koska se pentujen syntymä on aika raskasta myös kasvattajalle ja yleensä olen omasta päivätyöstäni ottanut pari viikkoa vuosilomaa siihen pentujen syntymän aikoihin. Emmekä myöskään tehtaile pentuja vain Koronan aiheuttaman kysyntäpiikin vuoksi. Vaikka osa onkin pahoittanut mielensä tästä.
Meilläkin tuo tilanne, että haluaisin yhden pennun kanssa käytävän näyttelyissä (se on aivan oleellista rodun terveiden sukuhaarojen jatkamisen kannalta), mutta vain yhden. Kaikki muut 6 pennun omistajaa voivat itse olla joko aktiivisia näyttelyissä tai sitten ei, ihan kuinka haluavat.
Tässäpä ensimmäinen järkevä vastaus tässä ketjussa! Siis kasvattajalta. Ymmärrän täysin, että pentueessa halutaan esim. juuri yhtä pitää näyttelykoirana ja varmasti löytyy myös omistaja, joka näin haluaa tehdä ja huolehtii siitä koirasta viimeisen päälle. Mutta että muut saavat vapaan elämän ilman näyttelypakkoa ja pakkoharrastamista. Tietenkään ei pidä lähteä tekemään pentuja ihan vaan kysynnän vuoksi ja tyhmää tällainen "koronakoiran" hankkiminen. Mutta siis järki päässä kasvattajillakin. Se, ettei koiraa myydä jollekulle vain sen vuoksi, ettei halua käyttää näyttelyssä on hölmöä.
Jotenkin nuo näyttelyt ovat ihan kummallinen juttu, miten edes nykyään sallittuja?
Mikä "vapaa elämä ilman näyttelypakkoa ja pakkoharrastamista"???? Se on koira :'DDD siis omistajalle siitä kehkeytyy jotain säätämistä mutta koiralle harvoin syntyy mitään traumoja siitä kun se pari viikonloppua vuodessa käy jossain näyttelyssä, jossa sen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla nätisti ihmisten ja koirien keskellä. Ei se koira muista jokaikista mökkiviikonloppuakaan kaihoisasti :'D itse en myöskään pidä hölmönä sitä että kasvattaja haluaa parantaa ja olla osana rakkaan rodun tulevaisuutta. ei heitä tarvitse kiinnostaa mahdollisten ostajien ruusuiset koiraunelmat jos on tarjolla joku toinen joka tahtoo myös osallistua rodun tulevaisuuteen. ja siis se valtahan on täysin heillä koska pentuostajia on niin paljon vaikka vastuullisen kasvatuksen tuottamia pentuja on aina vähemmän.
tää ketju kyllä todistaa sen että on kahdenlaisia koiraihmisiä, ne jotka tietää olevansa hulluja ja ne jotka luulee olevansa järkeviä :'D
Vierailija kirjoitti:
Koiranäyttelyt on eläinrääkkäystä, ei mitään muuta. Narsististen omistajien huomionhaun tyydyttämistä. Mutta kun sitä ei tietenkään voi sanoa suoraan. Ei yksikään eläin halua elää näyttelyeläimen elämää. Koiran paikka on kotona, peheensä ja laumansa kanssa. Koiran elämän eläminen. Suurin osa näyttelykoirien omistajista haluaisi varmaan itse olla näyttelyesineenä, mutta toteuttaa sitä koiran kautta. kun sitä omaa lihavaa naamaa ja turpeaa olemusta ei kukaan viitsi katsoa. Otetaan siihen sitten eläin rääkättäväksi ja kiusattavaksi.
Mites tää sun sunnuntaiaamu lähti käyntiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattaja myy pennun ja saa rahan. Omistusoikeus siirtyy ostajalle. Koirasta pidetään huolta, en ymmärrä millä oikeudella se kasvattaja vaatii kuulumisia ja kyörää. En ole sosiaalinen, eläinten kanssa on helppoa ja muutaman harvan luotetun ihmisen kanssa. Tämä nuorempi sukupolvi on niin umpityhmää, että lemmikitkin on poistuva kanta. Lakkaisivat lässyttämästä.
Miten noin yleensä suhtaudut, jos joku kysyy sulta, että mitä kuuluu? Haistatatko paskat, että mitä vi*tua se sulle kuuluu? Miksi koiran kasvattajaan suhtaudutaan kuin sonni punaiseen viittaan? Kasvattaja tekee kovan työn ja näkee suuren vaivan saadakseen aikaan pentueen, josta sulle pennun myy. Miksi koet, että sulla on oikeus olla ilkeä toista ihmistä kohtaan?
Kasvattaja tekee työn sen pennun eteen koska se on hänen työtään ja ostaja maksaa työstä eli sen pennun hinnan. Siinä se. Kaikkia ei kiinnosta olla yhteyksissä kaikenmaailman hyvänpäivän tuttujen kanssa tai edes naapureiden kanssa jauhaa liibalaabaa. Itse en olisi ilkeä, mutta en jaksaisi mitään yhteyttä pitää.
Ohis
Ei se koirankasvatus ole monellekaan kasvattajalle mikään päätyö! Heillä on ihan kodin ulkopuolinen palkkatyö, jolla rahalla elättävät itsensä, perheensä ja koiransa. Koirankasvatus on harrastus, intohimo, kiinnostus tiettyä rotua kohtaan ja halu kehittää sitä rotua.
Miksi koiriin ja koirankasvatukseen suhtaudutaan noin kuin sinä suhtaudut? Eikö sinulla ole lainkaan kiinnostusta rotua tai sen kehittämistä kohtaa? Mistä kasvattajat saavat jalostusmateriaalia, jos kaikki ostajat ovat tuollaisia kuin sinä? Miksi juuri sinulle pitää myydä hyvä pentu, kun arvostuksesi jalostustyötä kohtaan on tuollainen?
"Tahdon juuri tämän tietyn rodun edustajan! Sen tähän pisteeseen saamiseksi on uhrattu todella paljon vaivaa, aikaa ja rahaa! Sen rotuomaiset piirteet ja luonne ovat täydelliset! Mutta sitten kun olen saanut pennun mukaan niin ei kyllä rotu itse kiinnosta pätkääkään, samanlainen piski kuin sekarotuinen oikeastaan." Sellainen meininki täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kasvattajaan tutustuminen ja pentujen luona vierailu hieman helpompaa, kun ei ole ajettava Espoosta Ouluun ja takaisin. Siitä tulisi muuten yön yli reissu, kivaa pennun kanssa jos ei karavaanari-ihminen (harvempi on) ja pitää hotellissa yöpyä.
Ilmeisesti pääkaupunkiseutulainen ap oli valmis hakemaan koiran vaikka ulkomailta, muttei Keski-Suomesta. :D
Veikkaan, että siellä Ulkomailla on tervepäisempiä ihmisiä ja terveempiä koiria.
Olen aina ihmetellyt miten ulkona suurkaupungeissa koirat kulkevat vapaana omistajansa perässä, eivät loiki autojen alle eivätkä hätkähdä toisista koirista, kissoista tai lentoon pyrähtävistä linnuista, eivät syö maahan pudonneita ranskalaisia jne. Suomessa on jopa harvinaista nähdä koira joka ei kisko hihnassa isäntäänsä (omistaja raahautuu koiran perässä käsi pitkällä) ja poukkoile miten sattuu ihmisten tiellä.
Suurkaupungeissa koirat jotka loikkivat autojen alle, hätkähtävät toisista koirista, kissoista, tai lentoon pyrähtävistä linnuista, harvoin elävät eteenpäin tai vaihtamatta omistajaa kadottuaan.
Sitä paitsi mielestäni se on ihan vaan kohteliasta muidenkin ihmisten vuoksi pitää koiransa hihnassa, vaikkei tarvitsisikaan. Joku saattaa pelätä koiria, olla allerginen, ei vaan tykkää... Jos koira oikeasti pysyy siinä vieressä nätisti niin ei se hihna siihen mitenkään vaikuta vaikka sen pitääkin kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea ulkomailta koira, jos täällä pihtaillaan. Suomessa on tosiaan mennyt överiksi tuo koiranostajien kyttäys, ihan niin kuin aikuiset ihmiset eivät tietäisi mitä ovat tekemässä. Jos yhteyttä ottaa, on jo miettinyt sopivan rodun ja omat voimavaransa. Mutta täällä sossulassa lähdetäännäköjään siitä, että kasvattajan pitää olla jokin koirien sosiaalipoliisi.
Helpompi on hakea koira ulkomailta ja tehdä normaali kauppa, kun ruveta hyppimään kasvattajan pillin mukaan.
Mitä tekemistä yksityisen henkilön yksityistä kauppaa tekevän ihmisen toimintatavoilla on "sossulan" kanssa? Eihän se kyttäily, jos sitä nyt tapahtuu, mistään lainsäädännöstä johdu, herran jesta. Samaa kyttäilyä kuin mitä tällä palstalla muista harjoitetaan :D
Ihan hyvä, että kytätään nyt edes sen verran, että taistelukoiria ei anneta lapsiperheisiin, mistä mitä ilmeisimmin tässä on nyt kyse (ellei kyse ole taas keksitystä tarinasta, mikä on hyvin mahdollista sekin).
Minä etsin vuoden verran koiraa perheeseemme. Toki on tiettyjä rotuja, jotka viehättävät enemmän, mutta myös sekarotuinen olisi ollut aivan yhtä tervetullut. Selkeitä työrotuja en olisi ottanut, esim. bordercollie tai saksanpaimenkoira, joilla on vahva työvietti ja tekemisen tarve.
Päivittäin useita kertoja kävin läpi Apulat ja Torit ja mitä kaikkia niitä oli. Aina kun tuli ilmoitus uudesta pentueesta, pennut olivat menneet puolessa tunnissa. Oli sitten rotukoira tai sekarotuinen.
Lopulta meitä onnisti. Saimme sekarotuinen, nyt jo rakkaan perheenjäsenen. Se hinta oli lähes tuhat euroa. Minusta se on pöyristyttävä hinta, mutta rotukoirat olisivat maksaneet parista tonnista ylöspäin, ja se on minusta vielä järkympi hinta lemmikille, joka otetaan seuraksi.
Yksikään kasvattaja, johon otin yhteyttä, ei vaatinut mitään jatkotapaamisia tai tiettyjä harrastuksia. Kysyivät kyllä, millainen koti meillä on tarjota, ja kelpuuttivat meidät jonoon, mutta aina ne pennut kuitenkin menivät niin, ettei jonottajille jäänyt mitään. Meillä on tässä iso oma piha ja vieressä metsää ja minulla on kokemusta useista keskikokoisista roduista, vaikka en ole mitään erityistä aiempien koirieni kanssa harrastanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa oudolle. Meillä on myös hyvin vaativaa rotua, yks rotu mitä on vain kourallinen Suomessa ja kolmaskin suht harvinainen rotu. Lapsiakin on kolme, joista kaksi on päiväkoti-ikäisiä. Heti kättelyssä olen ilmoittanut että näyttelyihin en mene, treenataan kyllä mutta tuskin mennään kilpailuihin asti. Aina olen saanut sieltä pennun mistä olen kysynytkin.
Moni kasvattaja käyttää tuota lapsikorttia, jos muuten perhe tuntuu oudolle tai ei-luotettavalle
Joo, ottaen huomioon tämän AP:n vuodatuksen, kasvattajat ovat EHKÄ vaistonneet jotain outoa tai ei-luotettavaa :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa mietin. Ja sitten jos kasvattaja onkin ihan kahjo (moni koirafanaatikko on), ja haluaa pitää tiiviisti yhteyttä myöhemminkin, niin olet pulassa.
Tåmä on NIIN totta. Osa noista on ihan sekopäitä.
No ei sen sekopäisempiä kuin osa vauvapalstan jengistä! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Se on varsin hyvä syy ymmärtää pentutehtailua ja koirien systemaattista hyväksikäyttöä, rääkkäystä ja heitteillejättöä. Koska ei saa koiraa, vaikka haluaa sellaisen nyt heti.
Niinhän sinä varmaan luulet, että tehdään. Vaan ei, ei tehdä. Minä olen muutaman VUODEN etsiskellyt, ilmoittautunut varausjonoon jne. mutta aina ne menee muille. En tietenkään voi aina olla päivystämässä joka paikassa, enkä aio ottaa pentutehtailijalta mitään.
Sekin, että haluaa terveen koiran, ei merkitse mitään. Se merkitsee, että on lapsia ja ei aio koiran kanssa virallisesti harrastaa.
Ostajaehdokkaan LUONNE ja KÄYTÖS voivat olla este.
En minäkään sinulle luovuttaisi elävää olentoa. Ikävää että lisääntyä voi ilman mitään edellytyksiä hyväksi vanhemmaksi.
Hyvä kun jaat tämän tiedon kanssamme. Onko muita asioita, joita et enää ihmettele?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoinen ongelma. Kyse on tietysti joistain 1000+ euron rotukoirasta. Itse tyydyin norjanharmaan ja karjalan karhukoiran sekoitukseen ja hyvä koira on ollut jo 10v
Vierailija kirjoitti:
Se on koira :'DDD siis omistajalle siitä kehkeytyy jotain säätämistä mutta koiralle harvoin syntyy mitään traumoja siitä kun se pari viikonloppua vuodessa käy jossain näyttelyssä, jossa sen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla nätisti ihmisten ja koirien keskellä.
Tavoitteena ihan eläinsuojelulain mukaan on välttää eläimille aiheutettua kärsimystä - ei se, että ”koiralle harvoin syntyy traumoja” jostain turhasta ja tarpeettomasta. Satunnaisesta väkivaltaisuudesta harvoin syntyy traumoja, mutta ei se silti ole hyväksyttävää.
Koira on eläimistä joustavin ja ainoa, joka saattaa jopa nauttia autokyydistä. Muutoin pääsääntöisesti eläinkuljetus on aina stressin aihe eläimelle. En ole nähnyt junan eläinvaunussa koskaan stressaamatonta kissaa, sen sijaan vain noin puolet koirista on stressaantuneita junamatkailijoita.
Koiranäyttely on aina koiralle stressaava päivänä. Jokainen kasvattaja kyllä tietää sen sydämessään, tai sitten on aika ulkona koirien lukemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyttykuonoisille koirille pitää nykyään maksaa myös eläinlääkärin tekemä kävelytesti!
Testi on sellainen, että koiran pitää siinä kävellä (ei juosta) huoneenlämmössä, ja sen jälkeen toipua tästä rasituksesta 15 minuutissa!
Tuntuu niin hullulta, että tämän toteamiseen tarvitaan eläinlääkäri ja häneltä todistus. Vielä hullumpaa tietysti on, että rodut ovat niin sairaita etteivät ne enää pysty edes kävelemään.
Hullua on myös se, että tämä testi pisteytetään arvoin 0, 1 ja 2, ja vain kakkonen estää jalostuskäytön.
Ihmiset, suosikaa terveitä rotuja ja terveitä sekarotuisia koiria! Ja sekarotuinen ei tietenkään tarkoita pentutehtailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on koira :'DDD siis omistajalle siitä kehkeytyy jotain säätämistä mutta koiralle harvoin syntyy mitään traumoja siitä kun se pari viikonloppua vuodessa käy jossain näyttelyssä, jossa sen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla nätisti ihmisten ja koirien keskellä.
Tavoitteena ihan eläinsuojelulain mukaan on välttää eläimille aiheutettua kärsimystä - ei se, että ”koiralle harvoin syntyy traumoja” jostain turhasta ja tarpeettomasta. Satunnaisesta väkivaltaisuudesta harvoin syntyy traumoja, mutta ei se silti ole hyväksyttävää.
Koira on eläimistä joustavin ja ainoa, joka saattaa jopa nauttia autokyydistä. Muutoin pääsääntöisesti eläinkuljetus on aina stressin aihe eläimelle. En ole nähnyt junan eläinvaunussa koskaan stressaamatonta kissaa, sen sijaan vain noin puolet koirista on stressaantuneita junamatkailijoita.
Koiranäyttely on aina koiralle stressaava päivänä. Jokainen kasvattaja kyllä tietää sen sydämessään, tai sitten on aika ulkona koirien lukemisesta.
Turhan kärsimyksen aiheuttaminen ei ole sama asia, kuin stressin aiheuttaminen. Stressiähän kaikki elolliset joutuvat kohtaamaan joka päivä ja sopivina annoksina se auttaa selviytymisessä ja opettaa uusia taitoja.
Hyvin sosiaalistettu ja jo kohtalaisella hermorakenteella varustettu koira, joka luottaa omistajaansa, on tottunut vieraisiin ihmisiin ja koiriin selviää koiranäyttelypäivästä aivan varmasti ilman kärsimystä ja monet siellä jopa aidosti tykkäävät olla. Tuomari kiinnittää huomiota myös rodunomaiseen käytökseen, joten ei siellä pelkkää pintaa arvioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on koira :'DDD siis omistajalle siitä kehkeytyy jotain säätämistä mutta koiralle harvoin syntyy mitään traumoja siitä kun se pari viikonloppua vuodessa käy jossain näyttelyssä, jossa sen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla nätisti ihmisten ja koirien keskellä.
Tavoitteena ihan eläinsuojelulain mukaan on välttää eläimille aiheutettua kärsimystä - ei se, että ”koiralle harvoin syntyy traumoja” jostain turhasta ja tarpeettomasta. Satunnaisesta väkivaltaisuudesta harvoin syntyy traumoja, mutta ei se silti ole hyväksyttävää.
Koira on eläimistä joustavin ja ainoa, joka saattaa jopa nauttia autokyydistä. Muutoin pääsääntöisesti eläinkuljetus on aina stressin aihe eläimelle. En ole nähnyt junan eläinvaunussa koskaan stressaamatonta kissaa, sen sijaan vain noin puolet koirista on stressaantuneita junamatkailijoita.
Koiranäyttely on aina koiralle stressaava päivänä. Jokainen kasvattaja kyllä tietää sen sydämessään, tai sitten on aika ulkona koirien lukemisesta.
Turhan kärsimyksen aiheuttaminen ei ole sama asia, kuin stressin aiheuttaminen. Stressiähän kaikki elolliset joutuvat kohtaamaan joka päivä ja sopivina annoksina se auttaa selviytymisessä ja opettaa uusia taitoja.
Hyvin sosiaalistettu ja jo kohtalaisella hermorakenteella varustettu koira, joka luottaa omistajaansa, on tottunut vieraisiin ihmisiin ja koiriin selviää koiranäyttelypäivästä aivan varmasti ilman kärsimystä ja monet siellä jopa aidosti tykkäävät olla. Tuomari kiinnittää huomiota myös rodunomaiseen käytökseen, joten ei siellä pelkkää pintaa arvioida.
Käytin koiraani kasvattajan mieliksi pari kertaa näyttelyssä. Se sai rakenteesta todella paljon kehuja, mutta sen käytös ei ole kuitenkaan täysin rodunomainen. Ja mitä seurasin muita koiria, niin ei ne kyllä näyttäneet kärsivän siellä näyttelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Turhan kärsimyksen aiheuttaminen ei ole sama asia, kuin stressin aiheuttaminen. Stressiähän kaikki elolliset joutuvat kohtaamaan joka päivä ja sopivina annoksina se auttaa selviytymisessä ja opettaa uusia taitoja.
Hyvin sosiaalistettu ja jo kohtalaisella hermorakenteella varustettu koira, joka luottaa omistajaansa, on tottunut vieraisiin ihmisiin ja koiriin selviää koiranäyttelypäivästä aivan varmasti ilman kärsimystä .
Yksikään koira ei todellakaan nauti siitä, että pääsee vieraan (tai edes tutun) tekemään hammas- ja kivestarkastukseen. Totta kai se aiheuttaa koiralle stressiä ja kärsimystä, vaikka ei kipua tuotettaisikaan.
Aivan varmasti koiran tilapäinen sokeuttaminen silmätipoilla tuntikausiksi ja mikroskoopin työntäminen silmään kiinni on koiralle pelottavaaa ja ahdistavaa, vaikka se ei kipua tuottaisikaan.
Mutta kuten koiraihminen tähän ketjuun totesi - se on vaan koira. Eläimellä kuitenkin pitäisi olla arvoa sellaisenaan, ei vain välinearvo.
https://www.nettimarkkina.com/keskikokoinen-villakoira/1630359
Kasvattaja myy luonnevikaista koiraa, joka saattaa raivokkaasti hyökätä päälle. Ostajaehdokkailla ei ole lupaa pyytää edes koirasta kuvaa, ennen kuin toimittaa kattavan selvityksen itsestään ja perheestään. 😂
Siis Ap, ihan oikeasti, jo se että ajattelit mitä ajattelit, kirjoitit sen kirjain kirjaimelta ja vielä painoit "julkiseksi" laittais sut mustalle listalleni ikuisesti jos ylipäätänsä olisin kasvattaja! Joo, vauvapalsta ja kaikkea mutta jotkut asiat vaan puretaan ihan perheen ja ystävien kanssa...
Ei voi oikeasti mennä noin tunteisiin että perheesi ei ole ollut jokaisen kasvattajan mielestä se paras mahdollinen. Jos pentuja syntyy vaikkapa edes viisi vuodessa niin alla on ihan vaan mahdollisia syitä miksi ette ole ikinä saaneet yhtä:
#1 Pentu vaikuttaa vähän hermostuneelta, mutta tuleva omistaja on kokenut sellaisen kanssa vaikkei halua näyttelyissä käydä ja pysyy yhteyksissä
#2 Pentu on täydellinen yksilö jonka geenit parantavat koko rotua, pidetään itsellä tai sijoitetaan
#3 Pentu on ihan mukiinmenevä, tuleva omistaja vie muutamaan näyttelyyn muttei omistaudu sille vaikka pysyykin yhteyksissä, ei haittaa nähdä vielä uudelleen ja ehkä jopa astuttaa jos näyttelyt kuitenkin OK
#4 Pentu saa ihanan tulevan perheen, joka ei halua mennä näyttelyihin, mutta jotka asuvat lähellä ja pysyvät yhteyksissä
#5 Pentu menee jollekin muulle, josta kasvattaja sai paremman kuvan kuin sinusta perustuen ihan vaan kemiaan
Suomi on ehkä pieni maa, mutta ei niitä pentuja mitään satoja tuhansia synny kaikille haluaville.
Ja btw se että soittaa läpi kaikki Etelä-Suomen kasvattajat ja siirtyy siitä heti ulkomaille katsomaan sanoo jo aika paljon. Jos ei ole aikaa/rahaa uhrata "kaksi päivää ja yksi yö " päästäkseen varmistamaan jo ihan itselleen minkälaisissa oloissa mahdollinen pentu syntyy/on, niin sanoo jo aika paljon siitä mitä suostuisi uhraamaan pentunsa eteen jos sen saisi.
Itsekin olen muuten aika kriittinen rotukoirien jalostuksen suhteen koska siihen pitäisi AINA mennä terveys edellä liitoitellun ulkonäön sijaan, mutta se saattaa oikeasti olla sellainen ala joka muuttuu vain sisältä päin. Myös siksi, vaikka itsekin introvertti olen (terkut sille aikaisemmalle ksipäälle :), suostuisin menemään näyttelyihin pari kertaa vuodessa omaa aikaa ja rahaa uhraten, ja jättäisin jopa uroksen leikkauttamatta jos se tuottaisi terveitä jälkeläisiä geenipooliin.
Jos kerta on aivan pakko saada se yhden tietyn täydellisen rodun edustaja niin ehkä voisi jopa tehdä jotain kyseisen rodun eteen??
Ja faktahan on se, että rotukoirien terveys vaan jatkaa retuperälle menemistään, mutta sekään ei tule loppumaan jos kaikki puhdasrotuisten koirien omistajat päättävät bannata kaikki näyttelyt (ja kasvattajalle terveystietojen ilmoittamisen).
Siis ihan oikeasti, joko sitä tiettyä rotua aidosti rakastetaan ja halutaan parantaa tai sitten vaan... otetaan se joku kaiman ja sen naapurin karvapallojen rakkauslapsi. Ei sekarotuisen ottamisen tarvitse aina merkitä täyttä tietämättömyyttä vanhemmista ja perimästä.