Nyt ihan rehellisesti, kannattaako lapsia hankkia?

Meneekö se elämä sitten siinä? Jatkuva väsymys, romantiikka häviää elämästä, oma persoona muuttuu radikaalisti ja katoaa äitiyteen, introverttinä ei aikaa olla yksin, jatkuvaa perinteisiin normeihin sopeutumista ja vaatimuksiin vastaamista (neuvola, koulu, harrastukset...)? Iän puolesta (36) kohta viimeiset hetket koittaa löytää mies. Ja jos löytyisi, ei ole enää aikaa vuosikausien perustan rakentamiseen, vaan pitäisi toimia nopeasti. Ahdistaa. Surettaa. En osaa päättää, haluanko lasta. Aina kuvittelin, että saisin lapsia. Nyt aika alkaa olla ajanut ohi.