Kuinka äiti voi lyödä omaa lastaan

Nostaa käden ja hujauttaa?

Kysy mun äidiltä. Hän innolla läpsi, löi, tukisti, kuristi ym. Koska "kasvatus". Meni täysin kunnioitus. Isä taas ei koskaan satuttanut ja kunnioitin häntä todella paljon. Edelleen. Hän osasi keskustella ja kasvattaa. Hänellä oli auktoriteetti, äidillä ei.

Siitä muuten tiesi kunnolla munanneensa kun isä oli hiljaa. Silloin tuli todella paha morkkis.

Aloitus on täysin sairas. Miksi mietit tuollaisia?

Pitääkö äitiään pelätä? 

Ihan hyvin mun äiti ainakin pystyi, elettiin silloin 70-lukua. Nautti hakkaamisesta, ainahan jonkun tekosyyn keksaisi, jotta pääsi hakkaamaan. Perussyy oli isäni vääränlainen mielenkiinto minua kohtaan ja äidin MUSTASUKKAISUUS !!!!!!! tästä. Isä ei puuttunut hakkaamiseen, vaikkei siihen itse osallistunut. Yritti vissiin lepytellä äidin mustasukkaisuutta näin. Oli kyllä niin sairasta ettei mitään rajaa. Terapiakaan ei oikein tahdo auttaa. Tarinani herättää jopa terapeutissa tunteita.

En tiedä, en todella tiedä mutta oikeilla jäljillä ollaan jos ja kun äiti itse ja tai yleisemmin kulttuurimme on valmis myöntämään, että on myös äitejä, jotka lyövät tai ovat lyöneet lastaan, eikä asiaa vaieta ja ummisteta silmät ja korvat tältä kokonaan, esitämällä, ettei tällainen olisi mitenkään mahdollisa koska, niin miksi? Ikäviä ja harmillisia tapauksia.  Jokainen kerta on liikaa. Niin lyönnin kohde lapsi kuin lyöjä/ lyönyt tarvinnevat apua ja tukea kumpainenkin

 Sinkkumies

Lapsiaan lyövät vanhemmat, sekä isät että äidit, ovat sairaita paskoja.

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Oikeuteen!

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Et voi olla tosissasi. Voisitko selittää minulle tietämättömälle, että mitä hyvää ja säilyttämisen arvoista on ruumiillisessa kurittamisessa? - Aika moni ihmisoikeus olisi luultavasti kokonaan poistettavissa, jos peruste kuuluisi, että koska sellaista ei ollut ennenkään, niin miksi sellaiselle pitäisi antaa arvoa ja haluttaisiin ylläpiää tänäänkään.

Sinkkumies  

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on täysin sairas. Miksi mietit tuollaisia?

Täysin sairas aloitus? Minusta todella tärkeä aihe puhua. Kiitos ap. Jokainen äiti ei ole hyvä ja lempeä äiti, mikä olisi tärkeä tuoda keskusteluun siihen liittyvän häpeän vuoksi. Ja kyllä, kasvoin äidin kanssa, joka löi ja käytti henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Ei pidä paikkaansa tuo, että kasvattaa samoin kuin itseä aikoinaan on kasvatettu. MInua hakattiin ihan silkasta riemusta, äitini ei hakattu lapsena. Minä sen sijaan katkaisin pahan kierteen enkä ole omiani koskaan lyönyt enkä muutenkaan henkisesti latistanut. Turha velloa? Sinähän se päätät mikä on turhaa. Ehkä siten yrität lievittää huonoa omatuntoasi (onko sitä) väittämällä itsellesi, että ei lapsille mitään siinä käynyt kun hakattiin ja niin kaikilla muillakin jne. Ei hakattu muilla ei. Mutta karmasi joudut sinäkin aikoinaan kohtaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Vai että ihan velloa ei kannata eikä kritisoida. Entäpä kun se pahuus on pilannut ihmisen elämän jo lapsena. Vello sinä vaan omassa pas**ssasi yksinäisessä vanhuudessasi. Anna kun arvaan. Kiittämättömät penskat eivät käy katsomassa eivätkä auta. Voi kyynel. Osaisitko jo viimein mennä itseesi.

Äitini pahoinpiteli minua lapsuudessani 2000-luvulla. Oli ammattikasvattaja. Jos vielä eläisi, tekisin rikosilmoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on täysin sairas. Miksi mietit tuollaisia?

Ja jokainen epäkohta ratkeaa kunhan vain pitää silmät kiinni ja korvat suljetuina ja kieltää sen oleamassaolon.(..)

Voi kun ois jäänyt vaan lyönteihin...

Eiköhän sitä ihminen pysty nurkkaan ajattuna mihin vain meitä kun ei ole kaikkia samasta puusta veistetty eikä ole samoja olosuhteita elämään.

Väsynyt äiti.

Lasu itsestään. Pääsee lapsiraukka parempaan paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Jännä, että käytännössä tuosta on seurannut täysin keskenään päinvastaiset seuraukset:

- Annan lapsille remmiä, koska itsekin sain lapsena remmiä.

- Sain lapsena remmiä, enkä taatusti anna omilleni.

Mikä selittää sen, kumpaan päätyy?