Kuinka äiti voi lyödä omaa lastaan

Olen harkinnut tämän kysymistä äidiltäni (kyseessä ei koskaan ollut rangaistus) mutta pelkään hänen vastaavan, että syy oli minussa, ja se tekisi liian kipeää.

Vuosien pohdinnan jälkeen uskon, että oli tehnyt elämästään liian raskasta omiin voimavaroihinsa nähden, ja minä tosiaan olin sitten ärsyttävä ja purki minuun turhautumistaan.

Olen kerran lyönyt lastani. En mitenkään lujaa, mutta kuitenkin läpsäyttänyt poskelle. Itse adhd äiti yliväsyneenä ja uhmakkuushäiriöinen adhd lapsi ylikierroksilla. Mikään syyhän se ei silti ole. Olen pyytänyt lapselta anteeksi ja selittänyt, että tein väärin eikä niin saisi koskaan tehdä. Lapsi sanoi, ettei se haittaa. Vastasin, että kyllä se haittaa.

Kyllä tästä pitäisi puhua enemmän ja lasu ei ole ratkaisu vielä, jos lyöminen ei ole tullut tavaksi. Kynnys kertoa omasta keinottomuudesta esimerkiksi neuvolassa on korkea, koska ensimmäisenä tehdään lasu eikä ohjata esimerkiksi psykologille, Maria akatemiaan tai vastaavaan tukipalveluun.

Uskon, että tätä tapahtuu enemmänkin. Harva meistä vain uskaltaa myöntää lyöneensä. Eikä pelkästään äidit vaan kyllä isätkin varmasti lyövät lapsiaan. Ei tietenkään kaikki, mutta uskon vahvasti sen olevan yleisempää kuin uskalletaan puhua. On sitten vielä asia erikseen lyökö kerran vai onko se tapa. Molemmat väärin ja tarvitsevat apua.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Mun äiti hoki juuri tuota joka vitsaa säästää se lastaan vihaa. Ja hänhän ei säästellyt. Häntä itseään ei lapsena ilmeisesti hakattu, mutta hän sitten omiaan hakkasi. Nöyryytti ja häpäisi. Kerran kun oli hakannut minut 4-vuotiaana niin etteivät jalat enää kantaneet ja pissat tuli housuun, vaati hän halaamaan itseään ja minun pyytävän anteeksi! Kun tuskissani ja hädissäni tein mitä pyydetiin, hän tulkitsi minun ymmärtävän pahuuteni ja hyväksyvän hakkaamisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan se oli ihan normaalia. Samalla tavalla kasvattaa lapsensa mihin itse on lapsena tottunut. Ruumiillisen kurittamisen keino kasvatuksessa on paljon vanhempi kuin tämä nykyinen missä se on kielletty. Ennen sai päiväkodin tädit ja opettajatkin tehdä sitä. Taloyhtiön talkkarikin saattoi naapurin kuritonta pentua raiveleista raahata jne. Ihan turhaa on velloa ja kritisoida sellaista asiaa joka on vasta muutaman vuosikymmenen ollut kiellettyä.

Mitä sillä on väliä onko se ennen ollut sallittua. Edes silloin ennen kaikki eivät halunneet pahoinpidellä lapsiaan jokun kurituksen nimissä. Jotkut halusivat ja sinä ilmeisesti olet yksi niistä. Miltä tuntuu ajatella, että olet pilannut lastesi elämän? Tietenkään et myönnä sitä, mutta voin vannoa, että lastesi sielut ja mielet ovat rikki, vaikka kuinka ulospäin näyttäisi muuta.

Kyllä sillä minun mielestäni on väliä. On tärkeää ymmärtää, miten nämä siirtyvät sukupolvelta toiselle, jotta voidaan mennä kokoajan kohti parempaa. Jos ei tutkita yhtään miksi joku ilmiö syntyy, niin lopulta päädytään vain tuomitsemaan hoitamatta itse ongelmaa.

80% vanhemmista ei hyväksy kuritusväkivaltaa, mutta 40% on sitä käyttänyt. Tämä on tutkimustulos kyselytutkimuksesta. Ei ole hirveän realistinen ajatus, että lähes puolet vanhemmista olisi täydellisiä ihmishirviöitä vailla sydäntä. Kyllä kyseessä on ilmiö, joka selvästi tarvitsee mm. terapeuttisen otteen katketakseen. Sellainen vanhempi tukistaa, jota itseä on tukistettu ja omaa huonot tunnesäätelytaidot. Kun ihminen on täydellisen nurkkaan ahdettu, niin omat periaatteet ja arvot eivät ole vallassa vaan alkukantaiset tunteet ja keinot. Ja sitten on toki nekin, jotka ovat niin etäällä siitä omasta lapsuuden minästä, etteivät pysty kokemaan empatiaa itseään kohtaan lapsena ja sen kautta myös kokemaan empatiaa omaa lasta kohtaan. Tämä johtaa siihen väkivallan oikeutukseen.

Ja uskallan väittää että ihan jokainen vanhempi tietää vähintäänkin sen tunteen, kun tekisi mieli tukistaa omaa lastaan. On tärkeää että siitä tunteesta voidaan puhua, jotta tunne ei etene teoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Vierailija kirjoitti:

Monikin väsynyt äiti voi ainakin ajatella lapsensa lyömistä. Olen itse todella rauhallinen nainen. En ole koskaan lapsiani (nyt teinejä) lyönyt, enkä lyö. Silti muistan tilanteita lasten ollessa pieniä ja minun superväsynyt, että piti tosissaan ajatella, että nyt en lyö. En hyväksy lyömistä, mutta muistan sen tunteen, kun minäkin olisin voinut lyödä.

Itseäni ei ole koskaan lyöty.

Kyllä. Monta kertaa olen lastani katsonut ajatellen että tajuaisiko, kuuntelisiko, menisikö nyt perille jos läjäyttäisin. Koskaan en ole lyönyt, mutta ymmärrän (en hyväksy!) että siihenkin voi vanhempi päätyä.

Tässä ketjussa ärsyttää se, että monet juuttuu kiinni moralisointiin ja asian älyllistämiseen. Niin? Joo joskus on sallittua ollut lasta lyödä ja joo, nykyään sitä ei hyväksytä.

Muutama ihminen on vastannut siihen, miksi ihminen lyö lastaan. Ne kommentit vain sivuutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Vierailija kirjoitti:

Kysy mun äidiltä. Hän innolla läpsi, löi, tukisti, kuristi ym. Koska "kasvatus". Meni täysin kunnioitus. Isä taas ei koskaan satuttanut ja kunnioitin häntä todella paljon. Edelleen. Hän osasi keskustella ja kasvattaa. Hänellä oli auktoriteetti, äidillä ei.

Siitä muuten tiesi kunnolla munanneensa kun isä oli hiljaa. Silloin tuli todella paha morkkis.

Jos olisit ollut isäsi kanssa kahden, voisi olla toinen ääni kellossa. Organismit toimivat niin, että yksi yhteisöstä oireilee kaikkien puolesta - tästä syystä perheessä on yleensä yksi musta lammas. Isäsi pelasi korttinsa oikein suhteessa sinuun, omani teki hieman samanlaisen tempun uuden vaimonsa kanssa. Kiusasi tämän aina sietokykynsä äärirajoille ja esiintyi itse pyhimyksenä, erityisesti suhteessa lapsiin. Lakkasin itse kuuntelemasta äitipuoleni kiukuttelua ja asioimaan vaan isäni kanssa, ja pikkuhiljaa alkoi isäkin näyttää rumia puoliaan, kun ei voinut niitä enää vaimonsa kautta kanavoida. Vaimolle tämä oli tietysti suuri helpotus, ja minulle äärimmäisen silmiä avaavaa. Suosittelen kokeilemaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Minun kokemukseni väkivaltaisesta lapsuudestani eivät ole liibalaabaa. Elän joka päivä asian kanssa. Olen vammautunut sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sinun kiinnostuksesi tai sen puute ei asiaa muuksi muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy mun äidiltä. Hän innolla läpsi, löi, tukisti, kuristi ym. Koska "kasvatus". Meni täysin kunnioitus. Isä taas ei koskaan satuttanut ja kunnioitin häntä todella paljon. Edelleen. Hän osasi keskustella ja kasvattaa. Hänellä oli auktoriteetti, äidillä ei.

Siitä muuten tiesi kunnolla munanneensa kun isä oli hiljaa. Silloin tuli todella paha morkkis.

Jos olisit ollut isäsi kanssa kahden, voisi olla toinen ääni kellossa. Organismit toimivat niin, että yksi yhteisöstä oireilee kaikkien puolesta - tästä syystä perheessä on yleensä yksi musta lammas. Isäsi pelasi korttinsa oikein suhteessa sinuun, omani teki hieman samanlaisen tempun uuden vaimonsa kanssa. Kiusasi tämän aina sietokykynsä äärirajoille ja esiintyi itse pyhimyksenä, erityisesti suhteessa lapsiin. Lakkasin itse kuuntelemasta äitipuoleni kiukuttelua ja asioimaan vaan isäni kanssa, ja pikkuhiljaa alkoi isäkin näyttää rumia puoliaan, kun ei voinut niitä enää vaimonsa kautta kanavoida. Vaimolle tämä oli tietysti suuri helpotus, ja minulle äärimmäisen silmiä avaavaa. Suosittelen kokeilemaan!

Äitini ja isäni erosivat kun olin tarhaikäinen. Vietin siis paljon aikaa yksin isäni kanssa. Koskaan ei väkivaltaista käytöstä toisin kuin äidiltäni. Kokeiltu siis on. Isäni on edelleen hyvä ja hieno ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Minun kokemukseni väkivaltaisesta lapsuudestani eivät ole liibalaabaa. Elän joka päivä asian kanssa. Olen vammautunut sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sinun kiinnostuksesi tai sen puute ei asiaa muuksi muuta.

Kyllä, mutta sun näkemys on uhrin, ei tekijän. Ja se, että olet ollut uhri, näkyy kyllä hyvin selkeästi kommenttiesi tunnepitoísuudesta. 

Aloituksen näkökulma nyt vain kuitenkin on tekijän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Minun kokemukseni väkivaltaisesta lapsuudestani eivät ole liibalaabaa. Elän joka päivä asian kanssa. Olen vammautunut sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sinun kiinnostuksesi tai sen puute ei asiaa muuksi muuta.

Itse kysyit, miksi sait alapeukkuja. Ja sait vastauksen. Mitäs kysyt, jos ei vastaus kiinnosta.

No kun vieraan lapsen lyömisestä nousee aina kauhea meteli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Miksi valehtelet? Oikeassa raamatussa sanotaan että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa ja sillä tarkoitetaan että lapsia tulee lyödä vitsalla. Kyllä normaaliin kasvatukseen kuuluu tavallisesti vitsalla lyöminen ja pahuuden ja uppiniskaisuuden ajaminen pois lapsesta.

Jos se lapsi v*ttuilee liikaa?85

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Mun äiti hoki juuri tuota joka vitsaa säästää se lastaan vihaa. Ja hänhän ei säästellyt. Häntä itseään ei lapsena ilmeisesti hakattu, mutta hän sitten omiaan hakkasi. Nöyryytti ja häpäisi. Kerran kun oli hakannut minut 4-vuotiaana niin etteivät jalat enää kantaneet ja pissat tuli housuun, vaati hän halaamaan itseään ja minun pyytävän anteeksi! Kun tuskissani ja hädissäni tein mitä pyydetiin, hän tulkitsi minun ymmärtävän pahuuteni ja hyväksyvän hakkaamisen.

Äidillesi taisi tulla kiimainen olo hakatessaan puolustuskyvytöntä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Minun kokemukseni väkivaltaisesta lapsuudestani eivät ole liibalaabaa. Elän joka päivä asian kanssa. Olen vammautunut sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sinun kiinnostuksesi tai sen puute ei asiaa muuksi muuta.

Kyllä, mutta sun näkemys on uhrin, ei tekijän. Ja se, että olet ollut uhri, näkyy kyllä hyvin selkeästi kommenttiesi tunnepitoísuudesta. 

Aloituksen näkökulma nyt vain kuitenkin on tekijän.

Itseasiassa aloituksessa ei tarkennettu, kenen näkökulmaa haetaan. Miksi tunteeni ei saisi näkyä? Ihan kuin äitini sanoi aina: Niele ylpeytesi. Vain hänen tunteensa ja näkökulmansa olivat oikeita, kuten narsistilla yleensäkin. Toki taisi persoonallisuushäiriöllä olla oma osansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin "rangaistus"? Rangaistuksen antaminen ei tarkoita sitä, että äiti inhoisi tai vihaisi lastaan, vaikka rangaistaessa tahallaan aiheutetaankin lapselle ikäviä tuntemuksia.

Lastaan lyövä vihaa lastaan. Rakastava vanhempi ei. Normaalin empatiakyvyn omaaville (jopa joillekin psykopaateille, ihme kyllä) tämä fakta on päivänselvä.

Ps. Raamatussa on monta virheellistä käännöstä, pahimmat seuraukset monelle pariksi vuosituhanneksi tuli siitä, kun paimensauvaa tarkoittava sana käännettiin vitsaksi. Oikeasti sananlasku kuuluu suomennettuna: joka paimensauvaa säästää, lastaan vihaa. Paimensauvalla ei lyödä vaan nostetaan pudonneita karitsoja turvaan jyrkänteeltä ja ohjataan lampaita (samaa mitä nykyään tekee paimenkoirat).

Nuoremman uskonnon pyhässä kirjassa on myös käännösvirhe, ei ne saa 77 neitsyttä vaan 77 valkeaa rypälettä 😂

Haluaisin tosiaan tietää, mihin tämä alapeukuttaja pyrkii. Omatunto ei puhdistu sillä, että kieltää aiheuttamansa pahan. Tosiaan karma ei unohda. Eivätkä kaltoinkohdellut lapset.

Annoin alapeukun siksi, että kommenttisi oli epäkiinnostava. Se on selvää, että väkivalta tekee lapselle pahaa. Se on selvää, että se ei ole oikein.

Mua ainakin kiinnostaa, miksi joku lyö... sen sanomana, joka on lyönyt tai tuntenut halua lyödä. Ei kenenkään ulkopuolisien moralistin liibalaabanäkemykset.

Minun kokemukseni väkivaltaisesta lapsuudestani eivät ole liibalaabaa. Elän joka päivä asian kanssa. Olen vammautunut sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sinun kiinnostuksesi tai sen puute ei asiaa muuksi muuta.

Itse kysyit, miksi sait alapeukkuja. Ja sait vastauksen. Mitäs kysyt, jos ei vastaus kiinnosta.

Kenen elämän sinä olet pilannut, kun karvasi nousevat niin pystyyn.