Syömishäiriöitä ei osata hoitaa. Lääkäri käski vaikka katsoa telkkaa syömisen asemasta, ravintoterapeutti sanoi ettei hän voi tehdä mitään kun en selvästi halua muuttaa syömisiäni

Vierailija kirjoitti:

itseontrollin puutetta. Viivyttele mielihaujen toteuttamista. Älä osta makseisia ym. mitään ylimääräistä kotiin. EI edes niitä vanilliinisokeria ym. AIna kun iskee mielihalu menet ulos tms.

Hyvä vinkki. Mene ulos! Ostamaan herkkuja.

Kahvi ja nikotiini vähentävät ruokahalua, suosittelen kahvia. Mene kofeiininousussa urheilemaan/ulkoilemaan ja laskun tullessa ota toinen kuppi. Näin totutat vartalosi ensin siihen, että vatsa on "tyhjä" ja kasvatat lihasta etkä mahaa. Vartalosi tottuu tällaisiik muutoksiin todella nopeasti.

Hyvällä kunnolla ja kauniilla rungolla saa muuten myös huomiota: ihailevaa sellaista.

Lisäksi, hankkiudu eroon sokeriaddiktiosta. Siinä menee oikeasti vain muutama päivä, jonka jälkeen et himoa enää juuri mitään, ja syöt vain nälkääsi. Jos syöt vaniljasokeria purkista, on todennäköisemmin kyse sokeriaddiktuiota kuin jostain mystisestä muotihäiriöstä. Käytännössä kaikki ruuat, joissa on sokeria, pois.

Olen itse tehnyt tämä kymmeniä kertoja. Sokeriaddiktio aiheuttaa erilaista nälän tunnetta, joka tuntuu kuin sielun tyhjyydeltä. Se tosiaan menee parissa päivässä ohi. Jos ei onnistu kerralla, vaihda ensin hunajaan ja rusinoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No haluatko oikeasti muuttaa syömisiäsi? Oliko ravitsemusterapeutti oikeassa?

NO HALUAN! Mutta kun syön koko ajan ja mitä tahansa, vaikka vanilijasokeria purkista.

A.P

Yritä päästä psykiatrille ja sitä kautta psykologille. PSyyken juttu kenties?

TAi sitten, sulta puuttu jokin ravintoaine tai jokin ei imeydy. VEriarvot pitäisi tutkia, mutta pitäisi olla asianosaava läääkäri. RAvitsemusterapeutti on aika heppoinen sinun tapauksessasi ja samoin yleislääkäri. Erikostuneet lääkärit voisivat osata auttaa.

SYötkö normaalit ruuat?

Ja millainen sinun tahtotilasi on?

Mitä sinä itse haluat?

Mitä muuta siis söit vaikkapa eilen kuin vaniljasokeria?

Vierailija kirjoitti:

"Hengenvaarallisesti lihava" ohjeman ihmisillähän on juuri tämä vaiva, tunnesyöminen toiselta nimeltään epätyypillinen ahmintahäiriö ja juuri siksi he eivät useinkaan laihdu vaikka ohjelman tohtori miten vikisee posket paheksunnasta väristen "Syöt liikaa kaloreita!" 

Paitsi että moni niistä laihtuu ja nehän lähtee ihan järjettömistä lukemista liikkeelle. Ja potilaana pysymisen ehtona on terapia. Jostain syystä terapia yleensä alkaa vasta leikkauksen jälkeen, mutta varmaan siinä on joku pointti, koska onhan Dr Nowlla tuhansien potilaiden kokemus. (Ehkä se, että ne on kuolemanvaarassa, joten ei voi ensin istua vuotta terapiassa.)

Juo paljon vettä tai sokerintonta limsaa,  täyttävät vatsaa.  Tupakointi myös vie nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Minulla  BED puhkesi teini-iässä, olin yksinäinen ja kiusattu teini. Herkut korvasi kavereiden kanssa hengailun ja poikien pussailun. Parikymppisenä painoin jo 90kg.

Nyt olen 40v, 166cm ja 160kg.  Olen koettanut laihduttaa lukemattomia kertoja  ja yhdessä välissä kävin salillakin, treenaaminen kuitenkin kasvatti nälkää mikä kasvatti ahmimista. Voisin kertoa nyt esimerkin päivästäni ja siitä mitä pistän suuhuni.

Herätyskello soi. Keitän kahvin, syön jugurttia  ja leipää.  Pyöräilen töihin, matkalla pysähdyn ostamaan lidlistä energiajuomaa. Töissä syön lounaan ja juon energiajuomani sekä paljon vettä. Olo on tuskainen ja levoton, kun en pääse jääkaapille. Kotona lämmitän ruuan  ja koetan katsoa telkkaa   tai lukea, olla tyytyväinen koska vatsa on mukavasti täynnä mutta lopulta jalat vie kuitenkin keittiöön. Auon kaappeja etsien jotain hyvää vaikka tiedän etten ole mitään ostanut. Pistän suuhuni näkkileipää, meetwurstia, nonparellejä. Lopulta teen sokerista ja kaurahiutaleista mössön jota syön seisaaltani kunnes on huono olo ja voimakas väsymys hulahtaa ylitseni. Hoipertelen sohvalle ja nukahdan. Seuraavana aamuna on viikonloppu ja vapaapäivä, haen sipsipussin ja tarjouksesta  otan vielä 5 suklaalevyä/4e tarkoituksena säästää suklaita myöhemmäksi. Kaksi tuntia myöhemmin olen syönyt sipsipussin ja kaksi suklaalevyä. Vatsaan koskee. 

Kaveri soittaa ja pyytää kahville. Katson kaihoisasti paahtoleipäpussia ja puren kynsiäni. Nälkä. Vatsaan koskee, on huono olo ja silti haluan nuo paahtoleivät. 

Onko sulle tuon syömisen lisäksi ongelmana kaupassa asiointi? Tarkoitan, että etkö kaupassa pysty vastustamaan kiusausta? Kaikki nuo luettelemasi syömiset kun ovat sellaisia, ettei niitä tarvitsisi ostaa kotiin eikä työpaikalla ollenkaan. Ei koskaan. Esim mulla ei ole yli 10 vuoteen ollut kotona sokeria. En lisää sokeria mihinkään. Jugurtit ostan maustamattomina, mutta en lisää jugurttiinkaan sokeria vaan marjoja tai hedelmiä. Voisitko korvata energiajuoman vaikka kahvilla tai Pepsi maxilla? Ei tuo jälkimmäinenkään mikään terveellinen ole, mutta ilmeisesti tarvitset jaksaaksesi kofeiinia. Tai osta vaikka joku muu juoma ja hanki apteekista kofeiinitabletteja. Heitä ne nonparellit roskikseen, jos olet tullut sellaisia joskus ostaneeksi. 

Hanki kotiisi noiden mainitsemiesi tilalle porkkanoita, kurkkua, kirsikkatomaatteja, lanttua, kukkakaalia yms. Laita vaikka valmiiksi pilkottuina johonkin rasiaan jääkaappiin ja napostele niitä, kun tekee mieli napostella. Jos haluat niille dippikastikkeen, tee se tomaattimurskasta tai osta maustettua tomaattimurskaa. Tuo väsymyksesi johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että syömistesi vuoksi verensokerisi heittelee ihan älyttömästi. Nousee äkillisesti ja laskee jonkin ajan päästä rajusti. En ehdota karppausta, jos et ole motivoitunut karppaukseen, mutta kaiken tuon syömäsi - anteeksi sanamuotoni - paskan sijasta hanki kotiisi sellaista syötävää, joilla on jotain ravintoarvoakin ja jotka eivät ole kaloripommeja. Napostelua on vaikea lopettaa kertarysäyksellä, joten hanki kotiisi vain sellaista naposteltanaa, joka ei lihota. Todennäköisesti huomaat jo muutamassa päivässä, että väsymyksesi onkin poissa ja jaksat paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla  BED puhkesi teini-iässä, olin yksinäinen ja kiusattu teini. Herkut korvasi kavereiden kanssa hengailun ja poikien pussailun. Parikymppisenä painoin jo 90kg.

Nyt olen 40v, 166cm ja 160kg.  Olen koettanut laihduttaa lukemattomia kertoja  ja yhdessä välissä kävin salillakin, treenaaminen kuitenkin kasvatti nälkää mikä kasvatti ahmimista. Voisin kertoa nyt esimerkin päivästäni ja siitä mitä pistän suuhuni.

Herätyskello soi. Keitän kahvin, syön jugurttia  ja leipää.  Pyöräilen töihin, matkalla pysähdyn ostamaan lidlistä energiajuomaa. Töissä syön lounaan ja juon energiajuomani sekä paljon vettä. Olo on tuskainen ja levoton, kun en pääse jääkaapille. Kotona lämmitän ruuan  ja koetan katsoa telkkaa   tai lukea, olla tyytyväinen koska vatsa on mukavasti täynnä mutta lopulta jalat vie kuitenkin keittiöön. Auon kaappeja etsien jotain hyvää vaikka tiedän etten ole mitään ostanut. Pistän suuhuni näkkileipää, meetwurstia, nonparellejä. Lopulta teen sokerista ja kaurahiutaleista mössön jota syön seisaaltani kunnes on huono olo ja voimakas väsymys hulahtaa ylitseni. Hoipertelen sohvalle ja nukahdan. Seuraavana aamuna on viikonloppu ja vapaapäivä, haen sipsipussin ja tarjouksesta  otan vielä 5 suklaalevyä/4e tarkoituksena säästää suklaita myöhemmäksi. Kaksi tuntia myöhemmin olen syönyt sipsipussin ja kaksi suklaalevyä. Vatsaan koskee. 

Kaveri soittaa ja pyytää kahville. Katson kaihoisasti paahtoleipäpussia ja puren kynsiäni. Nälkä. Vatsaan koskee, on huono olo ja silti haluan nuo paahtoleivät. 

Onko sulle tuon syömisen lisäksi ongelmana kaupassa asiointi? Tarkoitan, että etkö kaupassa pysty vastustamaan kiusausta? Kaikki nuo luettelemasi syömiset kun ovat sellaisia, ettei niitä tarvitsisi ostaa kotiin eikä työpaikalla ollenkaan. Ei koskaan. Esim mulla ei ole yli 10 vuoteen ollut kotona sokeria. En lisää sokeria mihinkään. Jugurtit ostan maustamattomina, mutta en lisää jugurttiinkaan sokeria vaan marjoja tai hedelmiä. Voisitko korvata energiajuoman vaikka kahvilla tai Pepsi maxilla? Ei tuo jälkimmäinenkään mikään terveellinen ole, mutta ilmeisesti tarvitset jaksaaksesi kofeiinia. Tai osta vaikka joku muu juoma ja hanki apteekista kofeiinitabletteja. Heitä ne nonparellit roskikseen, jos olet tullut sellaisia joskus ostaneeksi. 

Hanki kotiisi noiden mainitsemiesi tilalle porkkanoita, kurkkua, kirsikkatomaatteja, lanttua, kukkakaalia yms. Laita vaikka valmiiksi pilkottuina johonkin rasiaan jääkaappiin ja napostele niitä, kun tekee mieli napostella. Jos haluat niille dippikastikkeen, tee se tomaattimurskasta tai osta maustettua tomaattimurskaa. Tuo väsymyksesi johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että syömistesi vuoksi verensokerisi heittelee ihan älyttömästi. Nousee äkillisesti ja laskee jonkin ajan päästä rajusti. En ehdota karppausta, jos et ole motivoitunut karppaukseen, mutta kaiken tuon syömäsi - anteeksi sanamuotoni - paskan sijasta hanki kotiisi sellaista syötävää, joilla on jotain ravintoarvoakin ja jotka eivät ole kaloripommeja. Napostelua on vaikea lopettaa kertarysäyksellä, joten hanki kotiisi vain sellaista naposteltanaa, joka ei lihota. Todennäköisesti huomaat jo muutamassa päivässä, että väsymyksesi onkin poissa ja jaksat paremmin. 

Sä et taida ymmärtää, että kyseessä on vakavasti otettava syömishäiriö. Napostelu on eri asia kuin BED samalla takaa kun satunnainen surullisuus on eri asia kuin vaikea masennus. Jälkimmäisiin tuppaa tarvitsemaan ihan oikeasti psykologista/psykiatrista apua.

Itse pääsin tässä psykoterapiaan masennuksen takia viimein, 10v hyvin heikosti auttaneiden julkisen puolen tuki keskustelujen jälkeen. Itseäni harmitti että meni ne 10v ennen kuin pääsin minua mitenkään auttavaan hoitoon. Tosi kurjaa, että monet syömishöiriöpotilaat ei pääse edes silloin. :(

Olen jotakuinkin parantunut BED:stä, itsekseni. Avun hakeminen ei tullut mieleenikään, koska olen aina tiennyt ettei sitä saa. Terveydenhuollossa on naputettu ylipainostani vuosikymmenet ja "apuna" siihen on ollut kehotus laihduttaa. Kukaan ei koskaan kysynyt, MIKSI ylipainoa on -vaikka juuri se kysymys olisi paljastanut traumataustan ja auttanut ongelman hoitamisen alkuun. Lisäksi tasainen naputus riippumatta siitä oliko ylipainoa 2 vai 25 kiloa sai minut tuntemaan, että niin kauan kun en ole ihannepainossa, ei ole mitään väliä kuinka paljon sitä ylipainoa on. Tyhmästi ajateltu, mutta tunteet ei olisi tunteita jos ne olisi aina järkeviä.

No mikä lopulta auttoi?

-ymmärsin, että minut oli kasvatettu palkitsemaan ja lohduttamaan itseäni syömällä. Kaikki muut palkinnot ja lohdutukset suljettiin pois: liian kallista, liian aikaavievää, ihan hölmöä. Vaikka siis tiesin että syöminen on pahasta, söin koska muut vaihtoehdot eivät tuntuneet todellisilta vaihtoehdoilta. 

-hyvät elämäntavat EIVÄT paranna BED:tä, mutta ne ovat tavallaan se tukiranka jonka on hyvä olla kunnossa. Eli pitää ajatella että VAIKKA ahminkin, teen silti myös monta asiaa oikein. Sillä seurauksella että kun ahmiminen helpottaa, jäljelle jäävät ne hyvät tavat.

Eli: pyri syömään terveellisiä aterioita,pitämään ateriavälit sopivina, nukkumaan tarpeeksi, liikkumaan sen 3-4x viikossa jne.

- myönteinen puhe itselle -tämä on aivan ratkaiseva. Pitää miettiä pitkään ja huolella, että vaikka sinulla onkin ongelmia, olet pohjimmiltasi hyvä tyyppi. Vaikka olet kokenut ikäviä asioita, ansaitsisit vain hyvää ja pyrit antamaan sitä itsellesi. Älä säti itseäsi, äläkä syyllistä itseäsi ahmimisesta. Jos, eli kun, et voi kontrolloida ahmimiskohtausta, siitä on myös turha syyllistää itseään. Se on ongelma joka sinulla on, mutta myös ongelma joka ei ratkea kontrolloimalla vaan vääränlainen kontrolli vain ylläpitää noidankehää. 

-hyvän tekeminen itselle -lellittele itseäsi mahdollisimman paljon. Etsi kauniita vaatteita ja hoida itseäsi -sinun ei tarvitse ansaita oikeutta hoitaa itseäsi laihtumalla kymmeniä kiloja. Osta kotiin kukkia. Ota jalkakylpy. 

-mindfulness ja stressinhallintataitojen opetteleminen auttaa- sinä syöt kunnes osaat parempia tapoja lievittää pahaa oloa

-Opettele olemaan syyllistämättä itseäsi BED:stä tai mistään siihen liittyvästä. Jos voisit valita, sinulla ei olisi tuota ongelmaa, mutta kun et ole voinut valita. Voit vain hoitaa itseäsi.Kun ahmit, koita olla laskematta tarkasti kuinka paljon ahmit. Ahmit mitä ahmit ja sen pituinen se. Ahmiminen on sairauden oire siinä missä kuume tai ihottuma. Keskity sen sijaan siihen että aina kun se on mahdollista, koitat toimia fiksusti.

Älä laihduta äläkä paastoa. Älä rankaise itseäsi siitä että ahmit- jos ahmiminen on sairaus, rankaisu on yhtä älytöntä kuin rankaisisit itseäsi siitä että sinulle nousee kuume. Keskity myönteiseen: siihen että ahmimisen ohessa olet kuitenkin syönyt 5 terveellistä ateriaa päivässä, käynyt kävelyllä, syönyt puoli kiloa kasviksia jne.

-Koita sen sijaan saada kiinni siitä mikä ahmimisen laukaisi ja mieti, voisitko ensi kerralla kokeilla jotain muuta, tai voisitko jotenkin välttää vastaavaa tilannetta. Voi olla, että sinun pitää potkia elämästäsi myrkyllisiä ihmisiä tai tehdä muita isoja ratkaisuja. Tee ne.

-Ole kärsivällinen. Ymmärrä että toipumiseen menee aikaa ja että tietyllä tasolla olet toipilas loppuikäsi. Muilla ihmisillä on jopa pahempia ongelmia kuin sinulle, monet vain onnistuvat peittelemään niitä.

Toivottavasti tästä oli jotain apua. Kaikkea hyvää sinulle! 

Itsekurista mussuttajat voisivat suksia kuuseen tästä ketjusta ja miettiä, kuinka paha olla teillä sitten on kun sitä pitää purkaa vauvapalstalla nälvimiseen.

111 Unohtui vielä yksi: muista että ahmimisoireisia ihmisiä on Suomessakin PALJON. Et ole mitenkään epätavallinen. BED vain pitkälti piilossa. Terveydenhuollossa sitä ei tunnisteta eikä osata/haluta hoitaa. Ahmiminen hävettää usein niin paljon ettei sitä halua edes ajatella silloin kun kohtausta ei ole, joten monen on itsensäkin vaikea tajuta että kyseessä voi olla BED. Sinä tiedostat tämän, jo se on iso askel parempaan suuntaan.

Koita löytää joku ymmärtäväinen ihminen -terapeutti tai vertainen- jonka kanssa voit puhua BED:stäsi. Puhuminen on paras lääke häpeään. Vaikka sopivaa ihmistä on vaikea löytää, muista että et ole yksin etkä todellakaan ainoa joka ahmii. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa toiminnalliselle ongelmalle, et ole sairas varsinaisesti. Ratkaisu siten tuskin lääketieteellinen. Hanki elämääsi sisältöä ja muu kiinnostuksen kohde kuin ruoka.

Kuulostat eläimelle häkissä (asutko kerrostalossa), muuta maalle. Ulkona touhutessa et syö koko aikaa. Moni elää sairaalloisen steriilissä ympäristössä ja lääketieteen sitten pitäisi korjata siitä johtuvat ongelmat.

Luulen, ettei pelkkä muun korvaavan tekemisen keksiminen riitä. Pitäisi selvittää terapiassa, miksi syö pakkomielteisesti. Mitä tunteita sen avulla sivuuttaa. Kun sen saa käsiteltyä, voi toimintaa muuttaa. Muuten muutos on päälleliimattua, eikä johda kuin entistä pahempaan ahmimiseen. Vähän kuin Touretten-syndroomassa voit pidätellä tic-oireita jonkun aikaa, mutta ne vyöryvät päälle sen jälkeen entistä runsaampina. Vertaus oli tosin sikäli huono, ettei Tourettesta ei voi parantua, mutta ymmärtänet pointin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla  BED puhkesi teini-iässä, olin yksinäinen ja kiusattu teini. Herkut korvasi kavereiden kanssa hengailun ja poikien pussailun. Parikymppisenä painoin jo 90kg.

Nyt olen 40v, 166cm ja 160kg.  Olen koettanut laihduttaa lukemattomia kertoja  ja yhdessä välissä kävin salillakin, treenaaminen kuitenkin kasvatti nälkää mikä kasvatti ahmimista. Voisin kertoa nyt esimerkin päivästäni ja siitä mitä pistän suuhuni.

Herätyskello soi. Keitän kahvin, syön jugurttia  ja leipää.  Pyöräilen töihin, matkalla pysähdyn ostamaan lidlistä energiajuomaa. Töissä syön lounaan ja juon energiajuomani sekä paljon vettä. Olo on tuskainen ja levoton, kun en pääse jääkaapille. Kotona lämmitän ruuan  ja koetan katsoa telkkaa   tai lukea, olla tyytyväinen koska vatsa on mukavasti täynnä mutta lopulta jalat vie kuitenkin keittiöön. Auon kaappeja etsien jotain hyvää vaikka tiedän etten ole mitään ostanut. Pistän suuhuni näkkileipää, meetwurstia, nonparellejä. Lopulta teen sokerista ja kaurahiutaleista mössön jota syön seisaaltani kunnes on huono olo ja voimakas väsymys hulahtaa ylitseni. Hoipertelen sohvalle ja nukahdan. Seuraavana aamuna on viikonloppu ja vapaapäivä, haen sipsipussin ja tarjouksesta  otan vielä 5 suklaalevyä/4e tarkoituksena säästää suklaita myöhemmäksi. Kaksi tuntia myöhemmin olen syönyt sipsipussin ja kaksi suklaalevyä. Vatsaan koskee. 

Kaveri soittaa ja pyytää kahville. Katson kaihoisasti paahtoleipäpussia ja puren kynsiäni. Nälkä. Vatsaan koskee, on huono olo ja silti haluan nuo paahtoleivät. 

Onko sulle tuon syömisen lisäksi ongelmana kaupassa asiointi? Tarkoitan, että etkö kaupassa pysty vastustamaan kiusausta? Kaikki nuo luettelemasi syömiset kun ovat sellaisia, ettei niitä tarvitsisi ostaa kotiin eikä työpaikalla ollenkaan. Ei koskaan. Esim mulla ei ole yli 10 vuoteen ollut kotona sokeria. En lisää sokeria mihinkään. Jugurtit ostan maustamattomina, mutta en lisää jugurttiinkaan sokeria vaan marjoja tai hedelmiä. Voisitko korvata energiajuoman vaikka kahvilla tai Pepsi maxilla? Ei tuo jälkimmäinenkään mikään terveellinen ole, mutta ilmeisesti tarvitset jaksaaksesi kofeiinia. Tai osta vaikka joku muu juoma ja hanki apteekista kofeiinitabletteja. Heitä ne nonparellit roskikseen, jos olet tullut sellaisia joskus ostaneeksi. 

Hanki kotiisi noiden mainitsemiesi tilalle porkkanoita, kurkkua, kirsikkatomaatteja, lanttua, kukkakaalia yms. Laita vaikka valmiiksi pilkottuina johonkin rasiaan jääkaappiin ja napostele niitä, kun tekee mieli napostella. Jos haluat niille dippikastikkeen, tee se tomaattimurskasta tai osta maustettua tomaattimurskaa. Tuo väsymyksesi johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että syömistesi vuoksi verensokerisi heittelee ihan älyttömästi. Nousee äkillisesti ja laskee jonkin ajan päästä rajusti. En ehdota karppausta, jos et ole motivoitunut karppaukseen, mutta kaiken tuon syömäsi - anteeksi sanamuotoni - paskan sijasta hanki kotiisi sellaista syötävää, joilla on jotain ravintoarvoakin ja jotka eivät ole kaloripommeja. Napostelua on vaikea lopettaa kertarysäyksellä, joten hanki kotiisi vain sellaista naposteltanaa, joka ei lihota. Todennäköisesti huomaat jo muutamassa päivässä, että väsymyksesi onkin poissa ja jaksat paremmin. 

Sä et taida ymmärtää, että kyseessä on vakavasti otettava syömishäiriö. Napostelu on eri asia kuin BED samalla takaa kun satunnainen surullisuus on eri asia kuin vaikea masennus. Jälkimmäisiin tuppaa tarvitsemaan ihan oikeasti psykologista/psykiatrista apua.

Itse pääsin tässä psykoterapiaan masennuksen takia viimein, 10v hyvin heikosti auttaneiden julkisen puolen tuki keskustelujen jälkeen. Itseäni harmitti että meni ne 10v ennen kuin pääsin minua mitenkään auttavaan hoitoon. Tosi kurjaa, että monet syömishöiriöpotilaat ei pääse edes silloin. :(

Tottakai mä ymmärrän. Mutta jos nyt vetää naamaansa järjettömät määrät energiajuomia, sokeri-kaurahiutalesotkua, suklaata, nonparelleja yms, niin lopettaa nyt ensin niiden ostamisen kotiin ja ostaa tilalle jotain terveellisempää tähän pakonomaiseen syömiseensä. Ja tietenkin MYÖS hoitamaan pää kuntoon. Siksi kysyinkin, että onko itsekontrolli psyykkisten syiden vuoksi kaupassakin niin heikko, että sipsipussin sijasta on yksinkertaisesti mahdotonta ostaa porkkanapussia tai jättää sokeripakettia kokonaan ostamatta? Terapiaan ei varmaan pääse heti maanantaina, joten jos vain mahdollista, kannattaisi odotellessa vaihtaa elimistölle turhan ja jopa haitallisen energian saanti johonkin tarpeelliseen ja hyödyliseen energian saantiin. Mutta toki, jos porkkanapussiin koskeminen aiheuttaa psyykkisiä palovammoja tai käsi pakonomaisesti ottaa  hyllystä sokeripussin, niin sitten ei auta muuta kuin odottaa terapiaan pääsyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla  BED puhkesi teini-iässä, olin yksinäinen ja kiusattu teini. Herkut korvasi kavereiden kanssa hengailun ja poikien pussailun. Parikymppisenä painoin jo 90kg.

Nyt olen 40v, 166cm ja 160kg.  Olen koettanut laihduttaa lukemattomia kertoja  ja yhdessä välissä kävin salillakin, treenaaminen kuitenkin kasvatti nälkää mikä kasvatti ahmimista. Voisin kertoa nyt esimerkin päivästäni ja siitä mitä pistän suuhuni.

Herätyskello soi. Keitän kahvin, syön jugurttia  ja leipää.  Pyöräilen töihin, matkalla pysähdyn ostamaan lidlistä energiajuomaa. Töissä syön lounaan ja juon energiajuomani sekä paljon vettä. Olo on tuskainen ja levoton, kun en pääse jääkaapille. Kotona lämmitän ruuan  ja koetan katsoa telkkaa   tai lukea, olla tyytyväinen koska vatsa on mukavasti täynnä mutta lopulta jalat vie kuitenkin keittiöön. Auon kaappeja etsien jotain hyvää vaikka tiedän etten ole mitään ostanut. Pistän suuhuni näkkileipää, meetwurstia, nonparellejä. Lopulta teen sokerista ja kaurahiutaleista mössön jota syön seisaaltani kunnes on huono olo ja voimakas väsymys hulahtaa ylitseni. Hoipertelen sohvalle ja nukahdan. Seuraavana aamuna on viikonloppu ja vapaapäivä, haen sipsipussin ja tarjouksesta  otan vielä 5 suklaalevyä/4e tarkoituksena säästää suklaita myöhemmäksi. Kaksi tuntia myöhemmin olen syönyt sipsipussin ja kaksi suklaalevyä. Vatsaan koskee. 

Kaveri soittaa ja pyytää kahville. Katson kaihoisasti paahtoleipäpussia ja puren kynsiäni. Nälkä. Vatsaan koskee, on huono olo ja silti haluan nuo paahtoleivät. 

Onko sulle tuon syömisen lisäksi ongelmana kaupassa asiointi? Tarkoitan, että etkö kaupassa pysty vastustamaan kiusausta? Kaikki nuo luettelemasi syömiset kun ovat sellaisia, ettei niitä tarvitsisi ostaa kotiin eikä työpaikalla ollenkaan. Ei koskaan. Esim mulla ei ole yli 10 vuoteen ollut kotona sokeria. En lisää sokeria mihinkään. Jugurtit ostan maustamattomina, mutta en lisää jugurttiinkaan sokeria vaan marjoja tai hedelmiä. Voisitko korvata energiajuoman vaikka kahvilla tai Pepsi maxilla? Ei tuo jälkimmäinenkään mikään terveellinen ole, mutta ilmeisesti tarvitset jaksaaksesi kofeiinia. Tai osta vaikka joku muu juoma ja hanki apteekista kofeiinitabletteja. Heitä ne nonparellit roskikseen, jos olet tullut sellaisia joskus ostaneeksi. 

Hanki kotiisi noiden mainitsemiesi tilalle porkkanoita, kurkkua, kirsikkatomaatteja, lanttua, kukkakaalia yms. Laita vaikka valmiiksi pilkottuina johonkin rasiaan jääkaappiin ja napostele niitä, kun tekee mieli napostella. Jos haluat niille dippikastikkeen, tee se tomaattimurskasta tai osta maustettua tomaattimurskaa. Tuo väsymyksesi johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että syömistesi vuoksi verensokerisi heittelee ihan älyttömästi. Nousee äkillisesti ja laskee jonkin ajan päästä rajusti. En ehdota karppausta, jos et ole motivoitunut karppaukseen, mutta kaiken tuon syömäsi - anteeksi sanamuotoni - paskan sijasta hanki kotiisi sellaista syötävää, joilla on jotain ravintoarvoakin ja jotka eivät ole kaloripommeja. Napostelua on vaikea lopettaa kertarysäyksellä, joten hanki kotiisi vain sellaista naposteltanaa, joka ei lihota. Todennäköisesti huomaat jo muutamassa päivässä, että väsymyksesi onkin poissa ja jaksat paremmin. 

Sä et taida ymmärtää, että kyseessä on vakavasti otettava syömishäiriö. Napostelu on eri asia kuin BED samalla takaa kun satunnainen surullisuus on eri asia kuin vaikea masennus. Jälkimmäisiin tuppaa tarvitsemaan ihan oikeasti psykologista/psykiatrista apua.

Itse pääsin tässä psykoterapiaan masennuksen takia viimein, 10v hyvin heikosti auttaneiden julkisen puolen tuki keskustelujen jälkeen. Itseäni harmitti että meni ne 10v ennen kuin pääsin minua mitenkään auttavaan hoitoon. Tosi kurjaa, että monet syömishöiriöpotilaat ei pääse edes silloin. :(

Tottakai mä ymmärrän. Mutta jos nyt vetää naamaansa järjettömät määrät energiajuomia, sokeri-kaurahiutalesotkua, suklaata, nonparelleja yms, niin lopettaa nyt ensin niiden ostamisen kotiin ja ostaa tilalle jotain terveellisempää tähän pakonomaiseen syömiseensä. Ja tietenkin MYÖS hoitamaan pää kuntoon. Siksi kysyinkin, että onko itsekontrolli psyykkisten syiden vuoksi kaupassakin niin heikko, että sipsipussin sijasta on yksinkertaisesti mahdotonta ostaa porkkanapussia tai jättää sokeripakettia kokonaan ostamatta? Terapiaan ei varmaan pääse heti maanantaina, joten jos vain mahdollista, kannattaisi odotellessa vaihtaa elimistölle turhan ja jopa haitallisen energian saanti johonkin tarpeelliseen ja hyödyliseen energian saantiin. Mutta toki, jos porkkanapussiin koskeminen aiheuttaa psyykkisiä palovammoja tai käsi pakonomaisesti ottaa  hyllystä sokeripussin, niin sitten ei auta muuta kuin odottaa terapiaan pääsyä. 

Mitäpäs jos sulkisit suusi, kun puheesi perusteella on selvää ettet ymmärrä mistään mitään eikä sinusta ole aloittajalle kuin kiusaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla  BED puhkesi teini-iässä, olin yksinäinen ja kiusattu teini. Herkut korvasi kavereiden kanssa hengailun ja poikien pussailun. Parikymppisenä painoin jo 90kg.

Nyt olen 40v, 166cm ja 160kg.  Olen koettanut laihduttaa lukemattomia kertoja  ja yhdessä välissä kävin salillakin, treenaaminen kuitenkin kasvatti nälkää mikä kasvatti ahmimista. Voisin kertoa nyt esimerkin päivästäni ja siitä mitä pistän suuhuni.

Herätyskello soi. Keitän kahvin, syön jugurttia  ja leipää.  Pyöräilen töihin, matkalla pysähdyn ostamaan lidlistä energiajuomaa. Töissä syön lounaan ja juon energiajuomani sekä paljon vettä. Olo on tuskainen ja levoton, kun en pääse jääkaapille. Kotona lämmitän ruuan  ja koetan katsoa telkkaa   tai lukea, olla tyytyväinen koska vatsa on mukavasti täynnä mutta lopulta jalat vie kuitenkin keittiöön. Auon kaappeja etsien jotain hyvää vaikka tiedän etten ole mitään ostanut. Pistän suuhuni näkkileipää, meetwurstia, nonparellejä. Lopulta teen sokerista ja kaurahiutaleista mössön jota syön seisaaltani kunnes on huono olo ja voimakas väsymys hulahtaa ylitseni. Hoipertelen sohvalle ja nukahdan. Seuraavana aamuna on viikonloppu ja vapaapäivä, haen sipsipussin ja tarjouksesta  otan vielä 5 suklaalevyä/4e tarkoituksena säästää suklaita myöhemmäksi. Kaksi tuntia myöhemmin olen syönyt sipsipussin ja kaksi suklaalevyä. Vatsaan koskee. 

Kaveri soittaa ja pyytää kahville. Katson kaihoisasti paahtoleipäpussia ja puren kynsiäni. Nälkä. Vatsaan koskee, on huono olo ja silti haluan nuo paahtoleivät. 

Onko sulle tuon syömisen lisäksi ongelmana kaupassa asiointi? Tarkoitan, että etkö kaupassa pysty vastustamaan kiusausta? Kaikki nuo luettelemasi syömiset kun ovat sellaisia, ettei niitä tarvitsisi ostaa kotiin eikä työpaikalla ollenkaan. Ei koskaan. Esim mulla ei ole yli 10 vuoteen ollut kotona sokeria. En lisää sokeria mihinkään. Jugurtit ostan maustamattomina, mutta en lisää jugurttiinkaan sokeria vaan marjoja tai hedelmiä. Voisitko korvata energiajuoman vaikka kahvilla tai Pepsi maxilla? Ei tuo jälkimmäinenkään mikään terveellinen ole, mutta ilmeisesti tarvitset jaksaaksesi kofeiinia. Tai osta vaikka joku muu juoma ja hanki apteekista kofeiinitabletteja. Heitä ne nonparellit roskikseen, jos olet tullut sellaisia joskus ostaneeksi. 

Hanki kotiisi noiden mainitsemiesi tilalle porkkanoita, kurkkua, kirsikkatomaatteja, lanttua, kukkakaalia yms. Laita vaikka valmiiksi pilkottuina johonkin rasiaan jääkaappiin ja napostele niitä, kun tekee mieli napostella. Jos haluat niille dippikastikkeen, tee se tomaattimurskasta tai osta maustettua tomaattimurskaa. Tuo väsymyksesi johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että syömistesi vuoksi verensokerisi heittelee ihan älyttömästi. Nousee äkillisesti ja laskee jonkin ajan päästä rajusti. En ehdota karppausta, jos et ole motivoitunut karppaukseen, mutta kaiken tuon syömäsi - anteeksi sanamuotoni - paskan sijasta hanki kotiisi sellaista syötävää, joilla on jotain ravintoarvoakin ja jotka eivät ole kaloripommeja. Napostelua on vaikea lopettaa kertarysäyksellä, joten hanki kotiisi vain sellaista naposteltanaa, joka ei lihota. Todennäköisesti huomaat jo muutamassa päivässä, että väsymyksesi onkin poissa ja jaksat paremmin. 

Sä et taida ymmärtää, että kyseessä on vakavasti otettava syömishäiriö. Napostelu on eri asia kuin BED samalla takaa kun satunnainen surullisuus on eri asia kuin vaikea masennus. Jälkimmäisiin tuppaa tarvitsemaan ihan oikeasti psykologista/psykiatrista apua.

Itse pääsin tässä psykoterapiaan masennuksen takia viimein, 10v hyvin heikosti auttaneiden julkisen puolen tuki keskustelujen jälkeen. Itseäni harmitti että meni ne 10v ennen kuin pääsin minua mitenkään auttavaan hoitoon. Tosi kurjaa, että monet syömishöiriöpotilaat ei pääse edes silloin. :(

Tottakai mä ymmärrän. Mutta jos nyt vetää naamaansa järjettömät määrät energiajuomia, sokeri-kaurahiutalesotkua, suklaata, nonparelleja yms, niin lopettaa nyt ensin niiden ostamisen kotiin ja ostaa tilalle jotain terveellisempää tähän pakonomaiseen syömiseensä. Ja tietenkin MYÖS hoitamaan pää kuntoon. Siksi kysyinkin, että onko itsekontrolli psyykkisten syiden vuoksi kaupassakin niin heikko, että sipsipussin sijasta on yksinkertaisesti mahdotonta ostaa porkkanapussia tai jättää sokeripakettia kokonaan ostamatta? Terapiaan ei varmaan pääse heti maanantaina, joten jos vain mahdollista, kannattaisi odotellessa vaihtaa elimistölle turhan ja jopa haitallisen energian saanti johonkin tarpeelliseen ja hyödyliseen energian saantiin. Mutta toki, jos porkkanapussiin koskeminen aiheuttaa psyykkisiä palovammoja tai käsi pakonomaisesti ottaa  hyllystä sokeripussin, niin sitten ei auta muuta kuin odottaa terapiaan pääsyä. 

Mitäpäs jos sulkisit suusi, kun puheesi perusteella on selvää ettet ymmärrä mistään mitään eikä sinusta ole aloittajalle kuin kiusaa.

Kommenttini eivät ole missään vaiheessa olleet aloittajalle vaan kirjoittajalle nro 95. Sinun kannattaisi opetella katsomaan, mihin ja kenelle on kommentoitu. 

EI NIISTÄ KASVIKSISTA KUULKAA OLE APUA, PORKKANAAKIN VOI  AHMIA NIIN ETTÄ YRJÖTTÄÄ. JOS AHMII RUISLEIPÄÄKIN NIIN MIKÄ ESTÄISI SYÖMÄSTÄ KOKONAISTA KURKKUA TAI KAHTA PUSSIA PORKKANAA?

Millaista hoitoa ap odotit saavasi? Ravitsemusterapeutti ei tosiaan voi tehdä asialle mitään. Hän ei voi ommella suutasi kiinni eikä estää sua ahmimasta. Hän ei voi lukita sua jonnekin, missä joku toinen tuo sulle vains en verran ruokaa kuin saat syödä. Psyykkiset ongelmasi eivät kuulu hänen toimenkuvaansa eikä hänellä olisi edes koulutusta hoitaa sun psyykkisiä ongelmiasi. Lääkäri taas...minkä alan lääkäri?  Todennäköisesti ei kuitenkaan psykiatri? 

Oletko pyytänyt lääkäriltäsi lähetettä psykiatrian polille? Jos et, pyydä sellainen. Ei joku sisätautilääkäri voi mitään sun pään sisäisille ongelmillesi. Niihin tarvitaan psykiatrian ammattilainen. 

Suurin osa ylipaino-ongelmista ei johdu mistään traumoista vaan ihan siitä, että ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Moni on nuorena pystynyt syömään isojakin annoksia ja herkkuja lihomatta, mutta iän myötä alkaakin lihoa. Ihan siksi, että liikkuminen vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Ylipaino kertyy hitaasti, vuosien kuluessa. Monella naisella jää nk raskauskiloja. eli paino ei lasten syntymien välissä palausu sille tasolle, mikä se oli ennen ensimmäistä raskautta.

Varsin moni ylipainoinen syö herkkuja siksi, että ne maistuvat hyvältä. Ei täyttämään mitään tyhjiötä sisällään vaan koska herkut maistuvat hyviltä. Ruuasta on tullut nautinto. Varsinkin, jos on innokas leipomaan itse, painoa alkaa helposti kertyä. Nämä sisätautilääkärit ja ravitsemusterapeutit ovat heitä varten. He ohjaavat potilasta laihduttamaan siten, ettei tämän terveys kärsi laihduttamisesta. Ts syömään terveellisesti, vaikka laihduttavatkin. Jos ylipaino on ollut merkittävä, joillekin auttaa mahalaukun pienennysleikkaus. Sellainen leikkaus olisi kuitenkin hyödytön  BED-potilaalle, koska leikattu mahalaukku laajenee entiselleen, jos syöty määrä ei pysy pienenä. 

Hakeudu siis hoidattamaan BED:täsi, lihavuuden hoito tulee sen jälkeen, kun BED on ensin hoidettu. 

Vierailija kirjoitti:

EI NIISTÄ KASVIKSISTA KUULKAA OLE APUA, PORKKANAAKIN VOI  AHMIA NIIN ETTÄ YRJÖTTÄÄ. JOS AHMII RUISLEIPÄÄKIN NIIN MIKÄ ESTÄISI SYÖMÄSTÄ KOKONAISTA KURKKUA TAI KAHTA PUSSIA PORKKANAA?

On niistä apua siinä mielessä, että ne lihottavat vähemmän kuin esim suklaa ja sokeri. Lisäksi niissä on ravintoaineita, joita elimistö tarvitsee. Tietenkään ne eivät poista ahmimishäiriötä, mutta pienentävät ahmimishäiriön aiheuttamaa haittaa. 

´Kokeile tätä ( ei paljon ota jos ei annakaan):

Anna itsellesi lupa syödä mitä haluat, mutta rajoita tilaa missä syöt. Jos sinulla on keittiön pöytä ja tuoli, syö vain siinä paikassa kotona ollessasi. Hävitä kaikki muut häiriötekijät syömisen ajaksi, älä lue, älä katso televisiota ja pane puhelin kiinni. Keskity syömiseen.

Jos ahmisisesi vähenee tuolla kokeilulla, olet vain mussuttaja, ja syöminen on lisäviihde muuhun toimintaa ja silloin pitäisi etsiä kokonaisvaltaisempia harrastuksia, jotain jossa kädet ei ole vapaana ahmimaan . Siis joko maltat istua pöytäsi ääressä pelkästään syömässä ja ahmimassa paljon enemmän ruokaa kuin tarvitset tai liika syömisesi vähenee ja opit käsittelemään syömistä vain osana elämää.

Mieti oletko onneton siksi, että olet ylipainoinen vai siksi, että ahmit? Haluaisitko olla laiha ja pystyä syömään mitä tahansa lihomatta?

Jokainen runsaasti ylpainoinen kärisii jonkinlaisesta ahmimishäiriöstä.

Eikä siihen tautiin ole olemassa mitään erityisen tehokasta hoitoa. Joissain maissa hoidetaan pitämällä laitoksissa ja terapoimalla syömishäiriöisiä, mutta tulokset eivät ole kovin rohkaisevia. Eikä sellaiseen millään maalla olisi varaakaan, koska lihavia on niin paljon.

Itse paranin, kun lopetin kaikki laihdutuskuurit. Onko taustallasi liian kireitä ja vaativia laihdutusyrityksiä? Päätätkö jokaisen ahmisiskerran jälkeen, että ei koskaan enää?

Ja kyllä, taustalla voi olla joku mielenterveysongelma, mutta senkään ratkaisu ei olisi mikään taikakeino ahmiseen. Ja kumpi sitten lopulta on syy ja kumpi seuraus?

entäs syömishäiriöihin erikoistunut psykologi? syömishäiriö on psykologinen ilmiö. toivon sinulle paranemista ja hyviä tukijoukkoja ja auttajia rinnallesi!