Oletko törmännyt liikenteessä törttöilevään autoilijaan, pyöräilijään tai jalankulkijaan?
Oletko joutunut kohtaamaan liikenteessä törttöilevää autoilijaa, pyöräilijää tai jalankulkijaa? Kerrotaan tässä mieleenpainuvia tapahtumia liikenteestä. Mitä tapahtui? Oliko likeltä piti tilanne vai peräti kolari? Miten tilanne selvisi?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Tässä olisi lakialoite, jonka allekirjoittaisin ilomielin. Ihan järjetöntä pitää pyöräilijät ajoradalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Tässä olisi lakialoite, jonka allekirjoittaisin ilomielin. Ihan järjetöntä pitää pyöräilijät ajoradalla.
Toisaalta monet eivät halua kovaa ajavia pyöräilijöitä kevyenliikenteenväylällekään, vaan mieluummin juuri sinne ajoradalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Tässä olisi lakialoite, jonka allekirjoittaisin ilomielin. Ihan järjetöntä pitää pyöräilijät ajoradalla.
Toisaalta monet eivät halua kovaa ajavia pyöräilijöitä kevyenliikenteenväylällekään, vaan mieluummin juuri sinne ajoradalle.
Huomattavasti vaarallisempia ovat ajoradalla. Itselleen ja muille, ennen kaikkea ehkä kuitenkin itselleen.
Olen kirjaimellisesti törmännyt useammankin kerran:
- Ylitin jalankulkijana suojatietä vihreillä, niin eiköhän vain niinikään vihreillä kääntyvä taksi ole ajaa päälle. Minulla siinä tilanteessa siis oikeus mennä ensin; taksi vielä tuli kauempaa (välissämme oli kokonainen autokaista, kääntyi siis vasemmalle). Oli mersu ja sain "johtotähdestä" sen verran kädellä kiinni että pysyin pystyssä.
- Pyöräillessäni ylitin risteystä, jolloin kärkikolmion takaa tullut auto törmäsi takapyörään.
- Pyöräillessäni vastaantuleva ilmeisesti laivalta palaava rehvakas nuorten miesten seurue kai halusi vähän pelotella joten hyppäsivät pyörätien puolelle eteeni. No, yksi sälleistä sai hieman osumaa, vaikka jarrutin.
Joku maalainen oli taas eksynyt liikenteeseen Helsingissä. Näki, että ylitän katua, niin painoi vaan kaasua ja melkein ajoi yli. Täällä jarrutetaan jalankulkijoille. Ihan vinkkinä ensi kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja se kerta säikäytti, kun ajoin moottoritiellä vasenta kaistaa aikomuksena ohittaa bussi. Bussin edessä oli rekka. Olin ilmeisesti juuri kuolleessa kulmassa (ja bussikuski unohti tsekata?), kun bussi pistää vilkun vasemmalle ja käy puskemaan päälle, lähti siis ohittamaan sitä rekkaa. Soitin torvea ihan hulluna niin kieppas sellasen kunnon väistöliikkeen takas omalle kaistalleen. Tärisytti vähän, koska mullakin oli lapsi kyydissä silloin.
Bussikuskin olisi pitänyt tarkistaa kuollut kulma. Mutta juuri tuosta syystä ei kannata ajaa isojen ajoneuvojen kuolleessa kulmassa. Rekoistahan ei edes näe kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Meille tehtiin juuri tuollaiset pyöräkaistat ja autoilijana olen aivan hysteerinen näiden kanssa. Viimeksi kun olin pyöräilijän kanssa samoissa valoissa ja vilkutin oikealle, aikomuksena antaa valojen vaihduttua tälle pyöräilijälle tilaa niin tämä pyöräilijä päättikin kesken odottelun vaihtaa statuksensa jalankulkijaksi ja meni punaisia päin suojatien vierestä.
Todella hankalaa kun ei tiedä kumpien sääntöjen mukaan nämä autotiellä polkevat sankarit nyt meinaa mennä.
Jos olet aikeissa kääntyä oikealle, sun on väistettävä kääntyessäsi ylittämäsi suojatien kulkijoita, oli ne sitten liikkeellä miten tahansa.
-eri
Kolme kertaa olen päässyt todistamaan kunnon törttöilyä.
Olin apukuskina, kun meidät ohitti auto. Vastaantulija väisti pientareelle, koska ohittajalla ei ollut aikomustakaan palata kaistalleen. Edellämme ajoi auto, jonka kylkeen tämä ohittaja ajoi niin, että autot kulkivat hetken kylki kyljessä kiilaten toisiaan. Ohittaja meni ohi ja tämä kiilattu lähti painamaan täyttä häkää perään. Olisivatko tunteneet toisensa ja menneet ratkomaan jotain erimielisyyksiä, mene tiedä.
Toisella kertaa ajoin yksin kotiin päin, oli syksyinen hämärä ilta ja vesisade. Katsoin, että ei ole vastaantulijoita ja lähdin ohittamaan edessä matelevaa autoa. Olin jo rinnalla, kun rupesin katsomaan, että mikä tuolla edessäni liikkuu... Tummanharmaa auto ilman valoja! Vedin aika äkkiä takaisin omalle kaistalle. Seurasin vielä sivupeilistä harmaata autoa, eivätkä sen valot edelleenkään syttyneet. Ehkä sen kuski ei sitten pelästynyt, minulla meinasi kädet täristä.
Kerran ajoin asuntovaunua vetävän pakettiauton perässä ja sen edellä meni kuorma-auto. Suoran avautuessa pakettiauto ei näyttänyt mitään ohituselkeitä, joten pistin vilkun päälle ja lähdin ohittamaan. Vaunun kohdalla ollessani pakettiauto panikin vilkun päälle ja rupesi siirtymään toiselle kaistalle ohittaakseen. Taas tuli minulla kiirus vetää takaisin omalle kaistalle. Pakettiautossa ei ollut niitä lisäpeilejä, joita käytetään vaunua vetäessä. Kuski ei varmaan edes nähnyt autoani.
Mulla on kaksi kokemusta siitä, kuinka ajaessani omalla kaistallani yhtäkkiä tuleekin auto kohti. Ekalla kerralla kyseessä oli kuorma-auto, jonka perässä ajelin. Kuorma-auto ajoi ohi kohdasta, josta piti kääntyä, joten näppärästi vaan pakki päälle ja peruuttamaan. Keskellä ajotietä?! Ei huomannut, että olin takana. SIinä sitten peruuteltiin molemmat, onneksi ehdin alta pois, eikä mun takana ollut ketään.
Toinen kerta oli, kun yksisuuntaisella tuli auto vastaan väärään suuntaan. Ehdin pysähtyä, jottei täräytetty nokikkain. Hän sitten peruutti kiltisti takaisin, oli niin kapea kohta, ettei oltais mahduttu rinnakkain.
Kumpikin tapaus oli sellainen, että jos itsellä olisi ollut edes hetken herpaannus, olisi voinut käydä pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Joku maalainen oli taas eksynyt liikenteeseen Helsingissä. Näki, että ylitän katua, niin painoi vaan kaasua ja melkein ajoi yli. Täällä jarrutetaan jalankulkijoille. Ihan vinkkinä ensi kertaan.
Muistan kun muutin ”maalta” Espooseen opiskelemaan, niin erityisesti Helsingissä kiinnitin huomiota jalankulkijana siihen, että autot ajoivat ylinopeutta, vanhoilla vihreillä ellei jopa päin punaisia, eivätkä jarrutelleet jalankulkijoiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Jos pyörä on kerran ajoneuvo niin liikenteen seassa mennään.
Aja itse bussilla ellet osaa keskittyä liikenteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa olen meinannut törmätä pyörällä kävelijään, joka on yhtäkkiä päättänyt vaihtaa leveän kevyenliikenteenväylän puolta vilkaisematta taakseen. Ei siinä puolen vaihdossa mene kuin pari sekuntia, mutta se meneekin siihen, että prosessoin yllättävän liikkeen ja saatan joutua ohittamaan pientareen puolelta, etten osu tällaiseen eteen kävelijään.
Älä aja niin kovaa. Lakihan vaatii pyöräilijää ajoneuvona väistämään jalankulkijaa ja muutenkin ottamaan huomioon muun liikenteen nopeuden. Jos ajat tuhatta ja sataa, et ehdi reagoida. Hidasta.
Ajan 10-15km/h. Kaikki eivät ole vauhtikiitureita. Miksi hidastaisin hiljaisella tiellä kaikkia jalankulkijoita, kun tilaa on ohittaa? Miksi et jalankulkijana ota huomioon, että siellä voi olla muitakin kuin vain sinä?
No kun sinä olet pyöräilijänä se ajoneuvo, jonka kuuluu väistää jalankulkijaa. Se jalankulkija voi olla 3-vuotias lapsi tai äiti jolla on vauva sylissä tai iäkäs mies rollaattorin kanssa.
Kyllä sinun kuuluu lain mukaan hidastaa vauhtiasi, ottaa huomioon muut kulkijat ja tarvittaessa väistää jalankulkijaa.
Mikset ole opetellut liikennesääntöjä vaikka liikut ajoneuvolla liikenteessä?
Jos se jalankulkija on aikuinen, on oletettavaa että osaa kävellä jompaa kumpaa reunaa.
Ei pyöräilijänkään kuulu varautua ennalta-arvaamattomaan toimintaan liikenteessä.
Kännykkä pois jos ei osaa kävellä samaan aikaan järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Tässä olisi lakialoite, jonka allekirjoittaisin ilomielin. Ihan järjetöntä pitää pyöräilijät ajoradalla.
Toisaalta monet eivät halua kovaa ajavia pyöräilijöitä kevyenliikenteenväylällekään, vaan mieluummin juuri sinne ajoradalle.
Huomattavasti vaarallisempia ovat ajoradalla. Itselleen ja muille, ennen kaikkea ehkä kuitenkin itselleen.
Älä ole moottoriajoneuvolla liikenteessä ellet osaa ottaa muita huomioon.
Tätähän fillaristeille tarjotaan kevyenliikenteenväylälle ohjeeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pyöräilen paljon. Risteyksiin tullessa saa aika usein jännittää sitä, että miten minusta takaapäin lähestyvät autoilijat käyttäytyvät. Jos olen jatkamassa risteyksestä suoraan, niin on oikeasti ollut näitä tapauksia jotka kääntyvät likimain päälle kun ovat kääntymässä oikealle. Pyöräilijänä saisi oikeasti olla silmät selässä näissä tilanteissa.
Toinen on, että pyöräilijänä jos onkin kääntymässä risteyksessä vasemmalle, niin vaikka miten näyttää kädellä kääntymistään ajoissa, niin joku lähtee vasemmalta ohittamaan risteysalueella. Ja taas sydän hyppää kurkkuun.
Mikä tässä ikävää on, että autoilija ei ikinä saa tästä "palautetta". Kellon rinkutus ei kuulu ja autoilija saattaa oikeasti kuvitella olevansa täysin loistokuski. Toinen autoilija taatusti olisi töötännyt tilanteessa, joskin tilannetta ei olisi päässyt syntymään koska nuo peltilehmät muutenkin vievät kaistalla tilaa ja eikä kukaan hullu lähde toista autoa noin koukkaamaan.
Pyöräily ajoradalla tuli kieltää lailla ja sallia ainoastaan pyöräteillä ja metsäpoluilla. Hengellä leikkimistä tuo liikenteen seassa pyöräily.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Tässä olisi lakialoite, jonka allekirjoittaisin ilomielin. Ihan järjetöntä pitää pyöräilijät ajoradalla.
Oletko valmis sitten maksamaan uudet pyörätiet?
Nykyisetkin on pelkkää perunapelto koska asfalttiurpot ei tee kunnollista kuin ajoradalle.
Joskus kun tälle kylälle tuli uutuutena liikenneympyrä jotkut eivät osanneet ajaa siinä. Eräs vanha mies vain pyöri liikenneympyrää hätääntyneenä ympäri eikä tiennyt mistä kääntyä.