Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan muu ajatellut, että sarjaa olisi voinut tehdä uskottavammaksi monella tapaa.

Eli miehillä olis voinut olla ne sen ajan pitkät (teko)parrat, hiustenleikkaus 1800-luvun tyylinen, mustattu vaikka hampaita, vaatteet likaiset, vanhat ja reikäiset, ihan niin kuin Marylla, Lauralla ja Carriellakin aikoinaan oikeasti oli, puhumattakaan muista köyhistä maanviljelijöistä ja heidän perheistään.

Mua on aina ärsyttänyt valkoiset ja ehjät Hollywood-hampaat, silitetyt, ehjät ja puhtaat vaatteet köyhimmilläkin, miesten kamalat 70-luvun ylikasvaneet tukat ja ne sileät leuat.

Vaikka sarja tehtiin koko perheen ohjelmaksi, niin olisi se voinut hiukan totuudenmukaisempi olla. Ei siitä olis perheen pienimmätkään nyt kovin pahasti

järkyttyneet.

Viaplaylla muuten koko sarja, ja sieltä sitä taas kattellaan.

Miksi näin paljon alapeukkua? Minusta sarja olisi paljon mielenkiintoisempi historiallisesti oikeampana. Itekin luulin lapsena että miehet on aina ajelleet partansa ja olleet samannäköisiä, pikkutytöt aina puhtaita mekoissaan.

Porukka leikkii jollain käpylehmillä ja hyppii hyppynarua. Ei taida Preerian porukka tajuta, että älypuhelimetkin on keksitty. Muotikin on isoine hameineen, kun jostain 1700-luvulta. huh. 

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole mitään epäloogista tai järjetöntä, mutta eipä voi olla huomaamatta miten solakoita ja hyväkuntoisia on kaikki sarjan lapset. Joka paikkaan juostaan tai kävellään, kiipeillään, ongitaan, ratsastetaan jne. Verrattuna sit taas tän päivän pleikkari/kännykkä/tabletti-lapsiin, joita ei kiinnosta mikään muu kuin ruudun tuijottaminen. Sama koskee kyllä aikuisiakin.

Itekin 70-luvun lapsena liikuin koko ajan, leikeissä ja peleissä, kävellen ja juosten joka paikkaan. Hyvin pitkälti tuli vielä 90-luvulla oltua aktiivinen ja liikuttua paljon. Sitten tuli kännykät ja netti, ja laiskuus alkoi pikkuhiljaa. Itsestähän se on kiinni, mut olisin varmaan 15-20 kg kevyempi ilman nettiä ja iPadia.

Tirsk! Luuletko, että sarjaan on päässyt kuka tahansa lapsi? Ihan vinkki, että kaikki näyttelijät valitaan tarkasti ja myös avustajat. Ei sinne huonokuntoisia ja lihavia ole kelpuutettu ellei ole ollut sellaisen roolissa.

Katsotko vanhoja muotinäytöksiä sillä silmällä, että tuollaisia kaikki olivat?

Vierailija kirjoitti:

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

Noh, siihen aikaan lapsia ei nyt muutenkaan kohdeltu inhimillisesti. Itkeminen oli "häpeällistä".

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan muu ajatellut, että sarjaa olisi voinut tehdä uskottavammaksi monella tapaa.

Eli miehillä olis voinut olla ne sen ajan pitkät (teko)parrat, hiustenleikkaus 1800-luvun tyylinen, mustattu vaikka hampaita, vaatteet likaiset, vanhat ja reikäiset, ihan niin kuin Marylla, Lauralla ja Carriellakin aikoinaan oikeasti oli, puhumattakaan muista köyhistä maanviljelijöistä ja heidän perheistään.

Mua on aina ärsyttänyt valkoiset ja ehjät Hollywood-hampaat, silitetyt, ehjät ja puhtaat vaatteet köyhimmilläkin, miesten kamalat 70-luvun ylikasvaneet tukat ja ne sileät leuat.

Vaikka sarja tehtiin koko perheen ohjelmaksi, niin olisi se voinut hiukan totuudenmukaisempi olla. Ei siitä olis perheen pienimmätkään nyt kovin pahasti

järkyttyneet.

Viaplaylla muuten koko sarja, ja sieltä sitä taas kattellaan.

Kiitti viaplay-vinkistä. Mulla tosin ei ole sitä tällä hetkellä.

En olisi tykännyt, jos kaikilla oksiin ollut parrat. Muutamalla oli ja se oli ok. Edwards esim.

Mutta ne 70-luvun pitkät hiukset pojilla ärsytti.

Ohis-Heidi-elokuvassa, ainakin toisessa niistä, oli mummo, jolle Heidi toi pehmeää leipää, kun mummolla oli niin huonot hampaat. Täydellinen hollywood-hymy.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan muu ajatellut, että sarjaa olisi voinut tehdä uskottavammaksi monella tapaa.

Eli miehillä olis voinut olla ne sen ajan pitkät (teko)parrat, hiustenleikkaus 1800-luvun tyylinen, mustattu vaikka hampaita, vaatteet likaiset, vanhat ja reikäiset, ihan niin kuin Marylla, Lauralla ja Carriellakin aikoinaan oikeasti oli, puhumattakaan muista köyhistä maanviljelijöistä ja heidän perheistään.

Mua on aina ärsyttänyt valkoiset ja ehjät Hollywood-hampaat, silitetyt, ehjät ja puhtaat vaatteet köyhimmilläkin, miesten kamalat 70-luvun ylikasvaneet tukat ja ne sileät leuat.

Vaikka sarja tehtiin koko perheen ohjelmaksi, niin olisi se voinut hiukan totuudenmukaisempi olla. Ei siitä olis perheen pienimmätkään nyt kovin pahasti

järkyttyneet.

Viaplaylla muuten koko sarja, ja sieltä sitä taas kattellaan.

Miksi näin paljon alapeukkua? Minusta sarja olisi paljon mielenkiintoisempi historiallisesti oikeampana. Itekin luulin lapsena että miehet on aina ajelleet partansa ja olleet samannäköisiä, pikkutytöt aina puhtaita mekoissaan.

en ole historiaekspertti, mutta. 1800-luvulla oli ihan samalla tavalla yläluokkaa, rikkaita, ja sitten köyhiä. Oliko Ingalssin perhe rutiköhä, niin ettei rahaa olisi edes ehjiin vaatteisiin ollut, en tiedä? Mutta se luulo ettei olisi vaatteita ollut maanviljelijöillä on eriskummallinen. Pelastusarmeijat tai muut kirkon sisälähetysavut ym.naapuriavut) toimi varmasti silloinkin. Itse ommeltiin uusia vaatteita.Kyllä vaatteet pestiin, etenkin kirkkoon, sinne pukeuduttiin pyhävaatteisiin, eli parhaimpiin. 1800-luvulla varmasti oli jo hammaslääketiedettäkin. Miksi ihmiset ei muka olisi hampaitaan harjanneet? oli heillä harjat. Ei ollut sokeripitopisia makseisia niin että ne olisi tuhonneet hampaita.Vaatteita silitettiin kai jo tuolloin.näin siis ainskin luulen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan muu ajatellut, että sarjaa olisi voinut tehdä uskottavammaksi monella tapaa.

Eli miehillä olis voinut olla ne sen ajan pitkät (teko)parrat, hiustenleikkaus 1800-luvun tyylinen, mustattu vaikka hampaita, vaatteet likaiset, vanhat ja reikäiset, ihan niin kuin Marylla, Lauralla ja Carriellakin aikoinaan oikeasti oli, puhumattakaan muista köyhistä maanviljelijöistä ja heidän perheistään.

Mua on aina ärsyttänyt valkoiset ja ehjät Hollywood-hampaat, silitetyt, ehjät ja puhtaat vaatteet köyhimmilläkin, miesten kamalat 70-luvun ylikasvaneet tukat ja ne sileät leuat.

Vaikka sarja tehtiin koko perheen ohjelmaksi, niin olisi se voinut hiukan totuudenmukaisempi olla. Ei siitä olis perheen pienimmätkään nyt kovin pahasti

järkyttyneet.

Viaplaylla muuten koko sarja, ja sieltä sitä taas kattellaan.

Miksi näin paljon alapeukkua? Minusta sarja olisi paljon mielenkiintoisempi historiallisesti oikeampana. Itekin luulin lapsena että miehet on aina ajelleet partansa ja olleet samannäköisiä, pikkutytöt aina puhtaita mekoissaan.

en ole historiaekspertti, mutta. 1800-luvulla oli ihan samalla tavalla yläluokkaa, rikkaita, ja sitten köyhiä. Oliko Ingalssin perhe rutiköhä, niin ettei rahaa olisi edes ehjiin vaatteisiin ollut, en tiedä? Mutta se luulo ettei olisi vaatteita ollut maanviljelijöillä on eriskummallinen. Pelastusarmeijat tai muut kirkon sisälähetysavut ym.naapuriavut) toimi varmasti silloinkin. Itse ommeltiin uusia vaatteita.Kyllä vaatteet pestiin, etenkin kirkkoon, sinne pukeuduttiin pyhävaatteisiin, eli parhaimpiin. 1800-luvulla varmasti oli jo hammaslääketiedettäkin. Miksi ihmiset ei muka olisi hampaitaan harjanneet? oli heillä harjat. Ei ollut sokeripitopisia makseisia niin että ne olisi tuhonneet hampaita.Vaatteita silitettiin kai jo tuolloin.näin siis ainskin luulen.

Ei kuljettu reikäisissä vaatteissa silloin. Vaatteet osattiin korjata ja kaikki ommeltiin itse. Kengät vaan teetettiin suutarilla.

Vierailija kirjoitti:

Perheen vauva kuolee ja muutamassa viikossa kaikki on taas hymyillen hyvin.

Kun en ole sarjaa katsonut, niin tarkoittaako "muutama viikko" sarjan esittämisaikaa vai tarinan maailmassa kulunutta aikaa?

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

 

Noh, siihen aikaan lapsia ei nyt muutenkaan kohdeltu inhimillisesti. Itkeminen oli "häpeällistä".

Joo, muistan, kun jäin jotain kolmivuotiaana ratikan alle Lasipalatsin edessä, kun kompastuin, niin kyllä mutsi mut hakkasi ja huusi, vaikka itse oli repinyt niin perässään, että kaaduin. 

Vierailija wrote:

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

Samalla tavalla isoäitini äiti vastasi mummilleni kun teki kuolemaa sairasvuoteessa, isä oli kaatunut sodassa ja äiti makasi sairaana vuoteessaan, oli 7 kun jäi täysin orvoksi ja hänen 4 nuorempaa sisarustaan. Ei saanut itkeä tai surra koska pääsi pois pahasta ja kauheasta syntisestä maailmasta,lasten olisi pitänyt iloita ja nauraa kun äiti sanoo että kuolee hyvin pian ja menee taivaaseen.

Kyllähän se Ingallssien köyhyys versus nykyaika tuli esille esim. siinä että tytöillä oli aina samat pyhävaatteet, ne vaaleansiniset mekot vuosikausia. 

Joka tapauksessa, epäloogisuuksistaan ja järjettömyyksistään huolimatta tuo sarja on minulle se kaikkien aikojen rakkain ja parhain. Olen nähnyt sen reilusti toistakymmentä kertaa ja eri kielillä dubattunakin versioina, mutta aina se on ollut yhtä tenhoava ja elämää suurempi sarja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ingallsiin perhe on niin ällöttävän kunnollinen. kaikki ovat kuin jotain Jeesuksia. 

 

Mitä ällöttävää on olla kunnollinen? Olisiko se parempaa jos siinä olisi joku tappaja, yksi r*ä/i*s*k*a*r*i ja muutama juoppo? Olisiko se sitten parempi perhe?

Tämä oli ihan loogista pienviljelijäperheissä Suomessakin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Kunnollisuus on sitä, että työt pakko tehdä ja maine toisaalta säilyttää hyvänä, niin saa joskus apuja ja muuta tarpeeseen. Se ei tarkoita pakosta sitä, etteikö talouskasvun ihanteita eli omaa etuaan siinä samalla haluttu noudattaa, siis sarjassa sekä tosielämässä.

Nämä on tietystä näit, että kun sarjoista on jo aikaa, niin helpompaa niiden kulisseja purkaa. Tv- sarjoissa kuitenkin niin paljon suunnitellemista, että ei täyteen realismiin suhteessa tosielään koskaan niissä päästä. Tuokin Ingalsin Laura toisaalta jäänyt myytiksi "Kiltistä tytöstä" vaikka hänhän oli koko perheen se riidanhaluisin monesti, ja muillakin perheenjäsenillä oli omat konfliktinsa, esim.Ingalsien äidillä sen kauppiaan vaimon, Harrietin kanssa monesti.

Toisaalta ajankuva on sellaista uudisraivaajahenkeä henkivä pienyhteisö, jossa myös kirkolla on tärkeä rooli, kuten menneinä vuosisatoinan vielä oli. Ja onhan yleensä otta yleisempää, että päähenkilöt eri sarjoissa on enemmän "kunnollisia", ja sellaisien epäkunnollisten "antisankarien" kuvaus on kuitenkin harvinaisempaa. Miten nyt itse kukin sitten kuvaisi itse 1800 luvun Amerikan maaseudun pienviljelijäarkea? Monille jäänyt kuitenkin sarjasta kaiketi hyvin idyllinen ja jopa maalaisromanttinen mielikuva, joka elää sitä kautta, miten sarja aikoinaan hyveellisyyksineen ja ajankuvineen on näytelty ja suunniteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

 

Noh, siihen aikaan lapsia ei nyt muutenkaan kohdeltu inhimillisesti. Itkeminen oli "häpeällistä".

Totta ja itse asiassa iloisten tunteiden osoittaminenkaan ei ollut aina suotavaa. Sellainen nähtiin turhamaisena. Jos on lukenut Ingallsista tehtyjä elämäkertoja, käy ilmi kuinka ankeaa tuolloin oli. 

Kaikki sarjassa nähdyt kohtaukset, joissa nauretaan toisten epäonnelle (esim. kun Nellie putoaa veteen), ovat todellakin virheellisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Yks epäloogisuus on se, että niillä oli iso liuta lapsia mutta vanhempia ei koskaan näytetty panemassa. Neitseellisestikö ne sikisi?

Ingalsien äitiä näytellyt Karen Grassle ei kertomansa mukaan pitänyt siitä kun sänkykohtauksissa Landon häntä koetti hiplata ja puheli joskus levottomiakin. Tämän siis haastatteluissaan myöhemmin kertonut.

Muistaakseni kun oli tästä huomautellut Landonille, niin tämä oli sarjan tuottajana vähentänyt siinä vaiheessa Grasslen roolia sarjassa huomattavasti.

"en ole historiaekspertti, mutta. 1800-luvulla oli ihan samalla tavalla yläluokkaa, rikkaita, ja sitten köyhiä. Oliko Ingalssin perhe rutiköhä, niin ettei rahaa olisi edes ehjiin vaatteisiin ollut, en tiedä? Mutta se luulo ettei olisi vaatteita ollut maanviljelijöillä on eriskummallinen. Pelastusarmeijat tai muut kirkon sisälähetysavut ym.naapuriavut) toimi varmasti silloinkin. Itse ommeltiin uusia vaatteita.Kyllä vaatteet pestiin, etenkin kirkkoon, sinne pukeuduttiin pyhävaatteisiin, eli parhaimpiin. 1800-luvulla varmasti oli jo hammaslääketiedettäkin. Miksi ihmiset ei muka olisi hampaitaan harjanneet? oli heillä harjat. Ei ollut sokeripitopisia makseisia niin että ne olisi tuhonneet hampaita.Vaatteita silitettiin kai jo tuolloin.näin siis ainskin luulen."

Hampaiden harjaus yleistyi USA:ssa vasta toisen maailmansodan jälkeen, harjoja kuitenkin tuotettiin kaupallisesti 1800-luvun lopulta lähtien. Pitää paikkansa että ilman sokeria hampaat pysyivät paremmassa kunnossa, mutta hammashoitoa oli vain se että vahingoittuneet hampaat vedettiin pois, esim jos kiille vahingoittuu syödessä tai iskusta, se altistaa hammasta pahemmin. Oikomishoitojakaan ei ollut joten ihmisillä pitäisi olla vinoja hampaita. Lisäksi hampaan oikea väri on luonnonvalkoinen ja kellertävä, ei tuotteilla valkaistu puhtaanvalkoinen kuten Hollywoodissa on käytännössä pakollista. Mutta se ei toki sovellu Hollywood ideologiaan, vain pahiksilla voi olla keltaiset hampaat.

Vaatteita pestiin huomattavasti vähemmän, se kuluttaa kangasta ja käsinpesu ylipäänsä on aikaavievää kun pitää lämmittää vesi puuhellalla. Hienompaa kangasta olevaa pyhämekkoa ei tarvitse pestä yhtä usein, kun sen alla on alusmekko jonka kuluneisuus tai pinttyneet tahrat ei haittaa, ja mekon päälle suojaamaan tulee esiliina. Valkoiset kaulukset ja hihansuut voivat olla irrotettavia, jotta koko mekkoa ei tarvitse pestä. 

Kaikki ovat niin tyytyväisiä vähään ja silti onnellisia. Ei ole todellista.

Mitähän sarjaa tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskiäiti kertoo kolmelle lapselleen, että kuolee pian. Teinipoika alkaa itkeä ja äiti suuttuu. Ei ole mitään syytä itkeä, jos joku pääsee pian taivaaseen!! Itket itsesi vuoksi etkä minun vuokseni!.

Lapset on siis menettäneet jo isänsä ja nyt kuulevat jäävänsä täysorvoiksi, eikä sitä saa surra tai itkeä, eikä myöskään puhua asiasta keskenään kun äiti poistuu huoneesta.

Aikamoista.

 

Noh, siihen aikaan lapsia ei nyt muutenkaan kohdeltu inhimillisesti. Itkeminen oli "häpeällistä".

Kirjoissakin mainitaan jossain kohtaa, ihan ekassa tai tokassa kirjassa, jossa Laura on 5-7, kuinka Lauraa itketti, mutta tietenkään hän ei itkenyt, vain pikkuvauvat itkevät.  

Tosin muissa kohdissa hän kyllä (pienenä) itkee ja myös Mary sairaana (malariassa) ollessaan.