Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit tullut raskaaksi 20v niin pitäisitkö lapsen?
27.05.2020 |
Siis jos kuvitellaan, että elämäntilanteesi olisi sama mikä 20v oli.
Kommentit (181)
Mielestäni naisen raskaus on miehelle rangaistus seksin harrastamisesta. Naisten argumentti miehen vastuusta "olisit pitänyt housut kiinni". Nykyaikana palkkatasa-arvo on parantunut sen verran ettei naiselle tulisi maksaa elatusmaksuja sen vuoksi, että yksipuolisesti päättää lapsen pitämisestä. Yhteiskunta tukee äitejä ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en :D Jos olisin 20-vuotiaana tullut raskaaksi, niin todennäköisesti saksalaiselle lomaromanssille. Reissasin lukion jälkeisen vuoden, olin aupairina pari kuukautta ja kiersin Eurooppaa. Hetken asuin ja työskentelin Marokkolaisessa hostellissa. Vuoden päästä tästä lähdin vuodeksi vaihtoon Etelä-Koreaan, en tiedä kuka sitä vauvaa olisi sitten hoitanut.
Joo, kaikki tuo olisi tietysti ollut niin paljon tärkeämpää kuin oman lapsesi koko elämä. Jepjep.
Minä olen aina ajatellut, että jos olisin saanut lapsen 20-vuotiaana, olisivat nykyiset ihanat lapseni jääneet syntymättä. Mikä sinä olet päättämään, että he ovat vähemmän tärkeitä?
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.
Nimenomaan ei ole. Minä olen tässä ja kirjoitan. Se abortoitu sisarukseni ei ole.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus.
Biologisesti paras ikä tulla raskaaksi ja synnyttää on juuri 20v. Silloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, samoin munasolujen laatu.
Sen jälkeen kello alkaa tikittää kovaa vauhtia ja munasolujen laatu heikkenee jo 25 ikävuoden jälkeen ja riskit kasvavat.
Mitä riskejä tarkoitat? Et taida olla lukenut tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset pärjäävät paremmin elämässä? Lapsiperheköyhyys on yleisempää kouluttamattomien vanhempien perheissä ja yleensä mitä nuorempi vanhempi, sitä matalampi koulutustaso. Joillekin meistä myös lasten elämän laadulla on merkitystä, eikä lapsia haluta tehdä stressaavaan ympäristöön kerran nykyään on vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni naisen raskaus on miehelle rangaistus seksin harrastamisesta. Naisten argumentti miehen vastuusta "olisit pitänyt housut kiinni". Nykyaikana palkkatasa-arvo on parantunut sen verran ettei naiselle tulisi maksaa elatusmaksuja sen vuoksi, että yksipuolisesti päättää lapsen pitämisestä. Yhteiskunta tukee äitejä ihan tarpeeksi.
Tässä ketjussa ei puhuta rahasta vaan lapsen pitämisestä. Eli viime kädessä lähivanhemmuudesta. Se on aika iso elämänmuutos, jos kupeen kaivaminenkin jo kivistää.
Toki pitäisin. Tulin suunnittelematta raskaaksi 26-vuotiaana ja nyt odottelen vauvelia tässä kesällä syntyväksi. Kaikki asiat ovat järjestyneet alun shokista huolimatta. :) Kertaakaan ei ole käynyt mielessä, että olisin tehnyt abortin. Mä ajattelen, että lapsella on joka tapauksessa oikeus elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi 21-vuotiaana ja pidin lapsen. Järkevää olisi ollut tehdä abortti, koska lapsen isä oli mikä oli mutta en pystynyt. Onneksi mies jätti minut kun vauva oli syntynyt ja sain elää lapseni kanssa rauhassa ilman uhkaa. Lapsen kannalta tietenkin tosi harmi, ei ole ikinä nähnyt isäänsä sen jälkeen eikä isä pidä yhteyttä. Minulla ja lapsella on ollut hyvä elämä, hän on iloinen ja tyytyväinen nuori aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en :D Jos olisin 20-vuotiaana tullut raskaaksi, niin todennäköisesti saksalaiselle lomaromanssille. Reissasin lukion jälkeisen vuoden, olin aupairina pari kuukautta ja kiersin Eurooppaa. Hetken asuin ja työskentelin Marokkolaisessa hostellissa. Vuoden päästä tästä lähdin vuodeksi vaihtoon Etelä-Koreaan, en tiedä kuka sitä vauvaa olisi sitten hoitanut.
Joo, kaikki tuo olisi tietysti ollut niin paljon tärkeämpää kuin oman lapsesi koko elämä. Jepjep.
Minä olen aina ajatellut, että jos olisin saanut lapsen 20-vuotiaana, olisivat nykyiset ihanat lapseni jääneet syntymättä. Mikä sinä olet päättämään, että he ovat vähemmän tärkeitä?
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.
Nimenomaan ei ole. Minä olen tässä ja kirjoitan. Se abortoitu sisarukseni ei ole.
-eri.
Et tainnut ymmärtää juuri lukemaasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en :D Jos olisin 20-vuotiaana tullut raskaaksi, niin todennäköisesti saksalaiselle lomaromanssille. Reissasin lukion jälkeisen vuoden, olin aupairina pari kuukautta ja kiersin Eurooppaa. Hetken asuin ja työskentelin Marokkolaisessa hostellissa. Vuoden päästä tästä lähdin vuodeksi vaihtoon Etelä-Koreaan, en tiedä kuka sitä vauvaa olisi sitten hoitanut.
Joo, kaikki tuo olisi tietysti ollut niin paljon tärkeämpää kuin oman lapsesi koko elämä. Jepjep.
Minä olen aina ajatellut, että jos olisin saanut lapsen 20-vuotiaana, olisivat nykyiset ihanat lapseni jääneet syntymättä. Mikä sinä olet päättämään, että he ovat vähemmän tärkeitä?
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.
Nimenomaan ei ole. Minä olen tässä ja kirjoitan. Se abortoitu sisarukseni ei ole.
-eri.
Et tainnut ymmärtää juuri lukemaasi
Tai sitten sinä et ymmärtänyt. Minulla on konkreettinen kokemus siitä, kuinka minä olen olemassa, rakastettu ja arvostettu perheenjäsen. Minun olemassaoloni on mahdollista siksi, että vanhempani päätyivät aiemmin toisenlaiseen ratkaisuun.
Sain ja tottakai pidin. Se oli parasta elämässäni. Saatiin vielä ensimäisen jälkeen useanpi lapsi mieheni kanssa. Kaikki on mennyt suhteellisen hyvin. En ole jäänyt mistään paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Olen nyt 20 ja odotan toista lastani. Ehdin ehkä täyttää 21 ennen kuin lapsi syntyy.
Tulin 18-vuotiaana abikeväänä raskaaksi pitkäaikaiselle poikaystävälleni. Lasten hankinnasta oli puhuttu jo pitkään, molemmat tiesimme haluavamme lapsia joskus. Raskaus oli hieman yllätys, koska käytimme ehkäisyä, mutta alkujärkytyksen jälkeen todella iloinen ja ihana asia jonka suurin osa lähipiiristä otti hyvin vastaan.Kerkesin valmistua lukiosta erinomaisin paperein ennen kuin lapsi syntyi. Muutimme lähelle vanhempiani, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet lapsenlapsen elämään ja toimineet korvaamattomana tukiverkkona. Parisuhde vain vahvistui entisestään vauvan myötä ja elämä on ollut todella hyvää. Elän unelmieni elämää tällä hetkellä ♡ Mies opiskelee tällä hetkellä ja itse suuntaan yliopistoon, kun tämä uusi lapsi on 2 tai 3. Ei ole maailmanloppu, vaikka saakin lapset ennen opintoja.
Jos olet abivuonna saanut lapsen niin kovin pitkäaikainen ei poikaystävä ole voinut olla. Vai oletko lapsivaimo joka on sovitusti naitettu naapurin pojalle jo 6 vuotiaana? Kolmen vuoden seurustelu (oletuksena että olette alkaneet seukkailemaan 15v) ei ole pitkä aika eikä voida puhua että olisitte pitkään vanhemmuutta miettineet. Tämä on ihan naurettavaa teinien prinsessakotileikkiä taas.
En todellakaan, olisi jäänyt nuoruus elämättä. Sain lapset 32 ja 35 vuotiaana, näin oli hyvä. Uskon että olisin ollut surkea äiti 20-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi 17 v ja pidin lapsen.
Hän on nykyään menestyvä perheen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en :D Jos olisin 20-vuotiaana tullut raskaaksi, niin todennäköisesti saksalaiselle lomaromanssille. Reissasin lukion jälkeisen vuoden, olin aupairina pari kuukautta ja kiersin Eurooppaa. Hetken asuin ja työskentelin Marokkolaisessa hostellissa. Vuoden päästä tästä lähdin vuodeksi vaihtoon Etelä-Koreaan, en tiedä kuka sitä vauvaa olisi sitten hoitanut.
Joo, kaikki tuo olisi tietysti ollut niin paljon tärkeämpää kuin oman lapsesi koko elämä. Jepjep.
Minä olen aina ajatellut, että jos olisin saanut lapsen 20-vuotiaana, olisivat nykyiset ihanat lapseni jääneet syntymättä. Mikä sinä olet päättämään, että he ovat vähemmän tärkeitä?
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.
Nimenomaan ei ole. Minä olen tässä ja kirjoitan. Se abortoitu sisarukseni ei ole.
-eri.
Et tainnut ymmärtää juuri lukemaasi
Tai sitten sinä et ymmärtänyt. Minulla on konkreettinen kokemus siitä, kuinka minä olen olemassa, rakastettu ja arvostettu perheenjäsen. Minun olemassaoloni on mahdollista siksi, että vanhempani päätyivät aiemmin toisenlaiseen ratkaisuun.
Kukaan ei olisi sinusta tiennyt, jos ei sinua olisi. Sillä hetkellä se abortoitava oli jo olemassa ja hänen elämänsä olisi ollut arvokas. Jos sinut olisi abortoitu, joku muu olisi voinut saada elämän. Jos ajatusmaailmasi on tuollainen, sinunhan pitäisi surra sitä, että olet ehkä vienyt olemassaolollasi jonkun kenties ehkä kukaties toisen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus.
Biologisesti paras ikä tulla raskaaksi ja synnyttää on juuri 20v. Silloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, samoin munasolujen laatu.
Sen jälkeen kello alkaa tikittää kovaa vauhtia ja munasolujen laatu heikkenee jo 25 ikävuoden jälkeen ja riskit kasvavat.Mitä riskejä tarkoitat? Et taida olla lukenut tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset pärjäävät paremmin elämässä? Lapsiperheköyhyys on yleisempää kouluttamattomien vanhempien perheissä ja yleensä mitä nuorempi vanhempi, sitä matalampi koulutustaso. Joillekin meistä myös lasten elämän laadulla on merkitystä, eikä lapsia haluta tehdä stressaavaan ympäristöön kerran nykyään on vaihtoehtoja.
Naisilla on syntymästään asti ne munasolut olemassa aihioina. Ja niissä on parasta ennen päiväys. Jokainen päivä ja vuosi vanhentaa niitä munia ja riski kasvaa että siinä munassa on jotain vikaa, pientä tai isoa kasvaa päivä päivältä.
Mitä vanhempi äiti, sitä enemmän komplikaatioita raskaudessa ja synnytyksessä ja vikoja lapsessa. Mielummin köyhä lapsuus mutta terve kroppa ja aivot kuin vammaisena ja rikkaana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus.
Biologisesti paras ikä tulla raskaaksi ja synnyttää on juuri 20v. Silloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, samoin munasolujen laatu.
Sen jälkeen kello alkaa tikittää kovaa vauhtia ja munasolujen laatu heikkenee jo 25 ikävuoden jälkeen ja riskit kasvavat.Mitä riskejä tarkoitat? Et taida olla lukenut tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset pärjäävät paremmin elämässä? Lapsiperheköyhyys on yleisempää kouluttamattomien vanhempien perheissä ja yleensä mitä nuorempi vanhempi, sitä matalampi koulutustaso. Joillekin meistä myös lasten elämän laadulla on merkitystä, eikä lapsia haluta tehdä stressaavaan ympäristöön kerran nykyään on vaihtoehtoja.
Ole hyvä älä yleistä.
Poikani syntyi tammikuussa. Kirjoitin ylioppilaaksi samana keväänä, pyrin ja pääsin Valtiotieteelliseen ja olen nyt valt.maisteri. Työpaikkani on If-vakuutusyhtiössä. Poikani pääsi nyt ylioppilaaksi ja todistuksella Valtsikkaan. Jo kolmas sukupolvi valinnut saman tiedekunnan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en :D Jos olisin 20-vuotiaana tullut raskaaksi, niin todennäköisesti saksalaiselle lomaromanssille. Reissasin lukion jälkeisen vuoden, olin aupairina pari kuukautta ja kiersin Eurooppaa. Hetken asuin ja työskentelin Marokkolaisessa hostellissa. Vuoden päästä tästä lähdin vuodeksi vaihtoon Etelä-Koreaan, en tiedä kuka sitä vauvaa olisi sitten hoitanut.
Joo, kaikki tuo olisi tietysti ollut niin paljon tärkeämpää kuin oman lapsesi koko elämä. Jepjep.
Minä olen aina ajatellut, että jos olisin saanut lapsen 20-vuotiaana, olisivat nykyiset ihanat lapseni jääneet syntymättä. Mikä sinä olet päättämään, että he ovat vähemmän tärkeitä?
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.
Nimenomaan ei ole. Minä olen tässä ja kirjoitan. Se abortoitu sisarukseni ei ole.
-eri.
Et tainnut ymmärtää juuri lukemaasi
Tai sitten sinä et ymmärtänyt. Minulla on konkreettinen kokemus siitä, kuinka minä olen olemassa, rakastettu ja arvostettu perheenjäsen. Minun olemassaoloni on mahdollista siksi, että vanhempani päätyivät aiemmin toisenlaiseen ratkaisuun.
Kukaan ei olisi sinusta tiennyt, jos ei sinua olisi. Sillä hetkellä se abortoitava oli jo olemassa ja hänen elämänsä olisi ollut arvokas. Jos sinut olisi abortoitu, joku muu olisi voinut saada elämän. Jos ajatusmaailmasi on tuollainen, sinunhan pitäisi surra sitä, että olet ehkä vienyt olemassaolollasi jonkun kenties ehkä kukaties toisen elämän.
Mutta minä satun olemaan olemassa, ja elämäni on arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus.
Biologisesti paras ikä tulla raskaaksi ja synnyttää on juuri 20v. Silloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, samoin munasolujen laatu.
Sen jälkeen kello alkaa tikittää kovaa vauhtia ja munasolujen laatu heikkenee jo 25 ikävuoden jälkeen ja riskit kasvavat.Mitä riskejä tarkoitat? Et taida olla lukenut tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset pärjäävät paremmin elämässä? Lapsiperheköyhyys on yleisempää kouluttamattomien vanhempien perheissä ja yleensä mitä nuorempi vanhempi, sitä matalampi koulutustaso. Joillekin meistä myös lasten elämän laadulla on merkitystä, eikä lapsia haluta tehdä stressaavaan ympäristöön kerran nykyään on vaihtoehtoja.
Naisilla on syntymästään asti ne munasolut olemassa aihioina. Ja niissä on parasta ennen päiväys. Jokainen päivä ja vuosi vanhentaa niitä munia ja riski kasvaa että siinä munassa on jotain vikaa, pientä tai isoa kasvaa päivä päivältä.
Mitä vanhempi äiti, sitä enemmän komplikaatioita raskaudessa ja synnytyksessä ja vikoja lapsessa. Mielummin köyhä lapsuus mutta terve kroppa ja aivot kuin vammaisena ja rikkaana...
Tuo on jotakin, mitä minä en voi ymmärtää. Elämää kunnioitetaan niin, että lapsi pitää pitää vaikka elämäntilanne olisi miten keskeneräinen, mutta sitten vammainen lapsi olisikin kauhistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo aloitus.
Biologisesti paras ikä tulla raskaaksi ja synnyttää on juuri 20v. Silloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, samoin munasolujen laatu.
Sen jälkeen kello alkaa tikittää kovaa vauhtia ja munasolujen laatu heikkenee jo 25 ikävuoden jälkeen ja riskit kasvavat.Mitä riskejä tarkoitat? Et taida olla lukenut tutkimuksia, joiden mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset pärjäävät paremmin elämässä? Lapsiperheköyhyys on yleisempää kouluttamattomien vanhempien perheissä ja yleensä mitä nuorempi vanhempi, sitä matalampi koulutustaso. Joillekin meistä myös lasten elämän laadulla on merkitystä, eikä lapsia haluta tehdä stressaavaan ympäristöön kerran nykyään on vaihtoehtoja.
Ole hyvä älä yleistä.
Poikani syntyi tammikuussa. Kirjoitin ylioppilaaksi samana keväänä, pyrin ja pääsin Valtiotieteelliseen ja olen nyt valt.maisteri. Työpaikkani on If-vakuutusyhtiössä. Poikani pääsi nyt ylioppilaaksi ja todistuksella Valtsikkaan. Jo kolmas sukupolvi valinnut saman tiedekunnan.
Eikä vieläkään osata kirjoittaa tiedekunnan nimeä pienellä.
Eihän heitä olisi. Jos taas heidät olisi abortoitu voisi olla taas toiset ihanat lapset. Tai jos heidätkin olisi abortoitu... Ihan oikeasti ei noin voi ajatella. Se jota ei ole koskaan ollut ei vaan ole ollut. Se abortoitava sen sijaan jo on.