Kumppanin henkinen romahdus, minun järkytys. Ero vai ei?

Sinä tykästyt aina samantyyppisiin miehiin, siksi tulee samat ongelmat eteen. Ehkä hän romahti siitä, kun yritti olla jotain muuta kuin on.

Ap.n kannattaa häipyä.

Olet liian pinnallinen ja itsekäs parisuhteeseen.

Odotat että toinen on kuin tuote, josta on hyötyä sulle.

Olet varmaan tyyppiä, joka tuomitsee raiskauk.sen uhritkin heikkohermoisiksi valehtelijoiksi.

Kyllä tuo psykiatriseen sairaalahoitoon joutuminen kertoo aika vakavan luokan ongelmasta. Voithan toki hetken katsella että miten tilanne kehittyy, mutta itse ajattelen että noin "ongelmaisen" ihmisen kanssa voi olla vaikea muodostaa tasavertaista parisuhdetta. Ehkä tuollaista voi olla suht vaikea nähdä ihmisestä, itsekin olen kokenut jotain vastaavaa, en tässä tilanteessa käyttäisi ihan hirveästi energiaa sen pohtimiseen että miten olet tähän tilanteeseen päätynyt, sitä voi ehkä pohtia myöhemmin... 

Minun nähdäkseni sinun pitää miettiä tämä asia lapsesi kautta. Mikä on lapsesi etujen mukaista? Voithan esim. tapailla miestä hänen kotonaan jne. On myös mahdollista jäädä ystäväksi miehelle, voihan olla että parisuhteenne on jopa pahaksi hänen terveydelleen.

Meistä lähemmäs 40-vuotiaista ei löydy yhtäkään, jolla ei olisi traumoja menneisyydestä. Aika ihme on, jos ei tähän ikään mennessä ole kertaakaan romahtanut. Lopulta me kaikki kuitenkin seisomme yksin. Minulla on ollut mielenterveysongelmia lapsesta saakka, en ikinä puhu niistä ihmisille. Yleensä minä olen se, joka jätän muut ihmiset, koska he ruikuttavat niin turhista pikku asioista joista välittäminen olisi minulle silkkaa luksusta.

nmo, itse retkahdin tourettesta kärsivään tapaukseen, se ei halunnut minua, mut itse ihastuin ja haikailin perään todella kauan. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin että miten saatoin erehtyä niin pahasti että pidin miestä tasapainoisena. Onko dissosiaatio niin hämäävä että näin voi luulla? Olen ajatellut olevani ihan hyvä ihmistuntija. Huomasin kyllä miehessä heti alkuun jotain outoa mm. suhtautumisessa läheisyyteen. Mutta eniten mua järkyttää miten pidin häntä henkisesti vakaana ja nyt onkin täydellinen vastakohta.

Ap

Voi hyvänen aika. Eniten järkyttää se, että pidit häntä henkisesti vakaana ja nyt ei olekaan. Eli ei ole mitään väliä niillä vaikeuksilla, joita miehellä on ollut? Ei ole mitään väliä sillä, miten mies kokee tilanteen? Onko miehellä tosiaan ollut vain välinearvo sinulle, mutta et aidosti välitä hänestä lainkaan?

Oma mieheni on ihanan järkevä ja tasapainoinen, se on suuri vahvuus ja turva suhteessa. Jos hän sairastuisi henkisesti, seisoisin rinnalla koska yhteisiä vuosia takana 20 ja lapsiakin on.Teillä ap on vain pari vuotta yhteiseloa takana. Sinuna lähtisin suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Mistä keksitte että ekan vastoinkäymisen jälkeen olisin hylkäämässä? Tämä on ties miten mones. Esim. olen elänyt lähes selibaatissa koko suhteen, kun mies on ollut haluton, selitellyt asiaa milloin milläkin. No oon ollut kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Kun on paljastunut valheita, oon koittanut antaa anteeksi ja uuden mahdollisuuden. Mutta joo, nyt mietin että onko tässä järkeä. Ja olen nimenomaan kannustanut häntä käsittelemään traumansa.

Alussa kysyin suhteen alkoholiin ja muihin päihteisiin, mt-taustan, käsitykset uskollisuudesta, seksistä yms. Voin sanoa et jokaisen suhteen puhui eri asiaa kuin mitkä on teot.

Ap

No kauankos sitä hyvää ja normaalia aikaa kahdesta vuodesta sitten oikein kesti, jos selibaattiakin on ollut jo koko ajan ja kaikki muukin oli todellisuudessa muuta kuin ensi hetkellä näytti?

Joo, kannattaa erota. Mies saa mahdollisuuden tavata kunnon luotettavan ja herkän naisen, joka tukee myötä- ja vastoinkäymisissä ja jolle ei tarvitse vetää roolia ja feikata.

Vierailija kirjoitti:

Juokse. Maailma on täynnä täyspäisiä miehiä, älä tuhlaa aikaasi hullujen hoitamiseen.

Niinkö? Kerroppa sitten mistä me 40+ niitä löydetään? Netti on tännä 45 v miehiä jotka ei edes vastaa alle 35 vuotiaille, koska ovat päässeet vapauteen exästä ja nyt ettiivät 50 kiloista 25 vuotiasta. Toki oma kastinsa on sitten ne jotka ei ole saaneet päälleet edes ehjää t-paitaa tai kammattua tukkaansa.

On juoppoja, pelimiehiä, teini-ikäisistä haaveilevia, sarjaeroajia, pettäjiä, sitoutumattomia, jne.

Ööö, olet antanut anteeksi mitä?

Vierailija kirjoitti:

Mietin että miten saatoin erehtyä niin pahasti että pidin miestä tasapainoisena. Onko dissosiaatio niin hämäävä että näin voi luulla? Olen ajatellut olevani ihan hyvä ihmistuntija. Huomasin kyllä miehessä heti alkuun jotain outoa mm. suhtautumisessa läheisyyteen. Mutta eniten mua järkyttää miten pidin häntä henkisesti vakaana ja nyt onkin täydellinen vastakohta.

Ap

Ei se disso välttämättä näy mitenkään niin kauan kun kaikki on tosi hyvin.

Siitä parantuminenkin on pitkä ellei loputon prosessi.

Mä sanoisin, että ei kannata väkisin velvollisuudentunnosta jatkaa suhdetta.

Sun prioriteettinä pitää olla sun ja sun lapsen paras, eikä kuulosta siltä, että kyseinen mies olisi sitä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä keksitte että ekan vastoinkäymisen jälkeen olisin hylkäämässä? Tämä on ties miten mones. Esim. olen elänyt lähes selibaatissa koko suhteen, kun mies on ollut haluton, selitellyt asiaa milloin milläkin. No oon ollut kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Kun on paljastunut valheita, oon koittanut antaa anteeksi ja uuden mahdollisuuden. Mutta joo, nyt mietin että onko tässä järkeä. Ja olen nimenomaan kannustanut häntä käsittelemään traumansa.

Alussa kysyin suhteen alkoholiin ja muihin päihteisiin, mt-taustan, käsitykset uskollisuudesta, seksistä yms. Voin sanoa et jokaisen suhteen puhui eri asiaa kuin mitkä on teot.

Ap

Tuo seksittömyys kertoo aika paljon.

Oletko tutustunut miehen kavereihin, ystäviin, sukulaisiin. Iso varoitussignaali, jollet ole.

Ihan turha kysyä tuollaisia teoreettisia suhtautumisia asioihin, koska ne näkee vain käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Mietin että miten saatoin erehtyä niin pahasti että pidin miestä tasapainoisena. Onko dissosiaatio niin hämäävä että näin voi luulla? Olen ajatellut olevani ihan hyvä ihmistuntija. Huomasin kyllä miehessä heti alkuun jotain outoa mm. suhtautumisessa läheisyyteen. Mutta eniten mua järkyttää miten pidin häntä henkisesti vakaana ja nyt onkin täydellinen vastakohta.

Ap

Kyllä. Dissosiaatio on siitä salakavala, että sen koko pääpointti on huijata pääkoppaa. Ihminen voi elää täysin tietämättömänä ongelmistaan vuosikymmeniä! Usein vasta kun elämä tuntuu turvalliselta niin aivot rentoutuu ja päästää traumat esille. Jos miehelläsi oikeasti on DID (todella vaikea diagnosoida), hänellä ei ole ollut minkäänlaista tietoa omista ongelmistaan. Ymmärrän huijatun olosi, mutta muista että hän tuntee varmasti itsensä vielä huijatummaksi kun huijauksen on tehnyt hän itse tietämättään! Se kontrollin puutteen tunne on murskaava.

Dissosiaatio vaatii vuosikausia työtä ja harvoin traumat tulevat kerralla esille. Jos et jaksa olla tukena ja ymmärtää, suosittelen eroa. Se voi olla myös miehelle hyvä juttu, mieluummin kuin stressata suhteessa jossa hän tietää että vain odotat parantumista ja kärsit hänen ollessaan "epänormaali".

Tuossa suhteessa ei kuulosta olevan paljonkaan hyvää.

Ja onhan se hämmästyttävää, että ap valitsee kaikista miehistä juuri ne, joille tulee mt-oireita. Joko hän tiedostamattomasti valitsee heitä tai sitten itse aikaansaa niitä puolisolle.

Kun ei tunne ketään osapuolta,ei voi enempää sanoa. Mutta ei tuo kokonaisuus ihan normaalilta kuulosta.

Toivottavasti lapset voivat hyvin. Onko heillä joitain muita turvallisia aikuisia elämässään?

Vierailija kirjoitti:

ymmärrä että kun olet itse eronnut, niin vapaana on vain niitä samanlaisia JOISTA sinä tai muu OTTI eron. Eli ne hylkypalat. Näistä se on valittava, onko tuo pahempi kuin se josta erosit? 

Höpöhöpö. Mieheni ex-vaimo on alkoholisti. Mies on hyvä mies ja isä. Lapset asuu isällään. Mies puhuu, pussaa, on kivan näköinen ja tasapainoinen ja varallisuuttakin on. Erosta on jo vuosia. Mekin olemme olleet yhdessä jo vuosia. Ikuista nuoruuttaan etsimään lähtenyt on sinkku.

Vierailija kirjoitti:

no jos 2 v olet nähnyt miehen normaalina, niin eikai se dissosiaatio voi kovin paha hänellä olla. SIis kai se olisi tullut jo esiin, heti tai aika pian tapaamisestanne. Siis jos mies muuttuu persoonana edessäsi ja alkaa puhua pikkulapsen äänellä, ja sanoo hei mä olen Jaakko 4v. jne...jos tällaista ei ole sattunut koskaan niin epäilen koko diagnoosia. Odottelehan nyt vielä, mun mielestä nuo diagnoosit ei aina ole niin helppoja tehdä, dissosiaatiota kuulemma kähes kaikki käyttää joskus.eli ei ole välttämättä aina se pahin  mitä mediassa joskus näytetään et jolain on 100 poersoonaa ja kokoajan persoona vaihtuu....näin olen lukenut, että se ei ole niin harvinaista .

Siis se ettei muista joitain tapahtumia menneisyydestään jo voi saada dissosisaatio -diagnoosin kkäsittääkseni. Ylihoitoa, yli diagnosointia. 

Tietty jos alkaa vaihtamaan persoonaa edessäsi ja ei tule mistään asioiden hoidosta mitään kun yks kaksi lapsipersoona ottaa vaallan, niin ehkei se toimi....mut joillain voi toimiakin.

Vaiha se sitten näihin 40+ eronneisiin juoppoihin. Täydellistä et enää 40+ löydä. Ne täydelliset on naimisissa. Ei oo kuin eronneita ja karanneita, juoppoja ja pettäjiä, hupiveikkoja....

Ei dissosiaatio noin toimi. Kaikille ei tule eri persoonia, joillakin dissosiaatio on periaatteessa pelkkä vahva muistinmenetys. Jos mies ei ole koskaan ennen oireillut, dissosiaatio on ollut vahva. Kun se kerran tulee esille, ei sitä pysty ihminen piilottelemaan. Siksi oletan, että ns. muistinmenetysseinämä traumojen ja hänen normipersoonallisuuden välillä on vasta nyt ensi kertaa saanut säröjä.

AP:n mies on pahoinpidelty ja hän haluaa jättää tämän sen takia. Meneekö nainen samalla tavalla pilalle vaikkapa perheväkivallan uhrina?

Ap, sinulla taitaa olla työstettävää myös itsesi kanssa, jos koet tämän olevan tasapainoinen ja turvallinen ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

AP:n mies on pahoinpidelty ja hän haluaa jättää tämän sen takia. Meneekö nainen samalla tavalla pilalle vaikkapa perheväkivallan uhrina?

Valitettavasti menee, ellei ole kaunis ja hyvävartaloinen. Usein perheväkivallan uhrit stressilihovat/ kasvoista näkyy kärsimys eikä se edesauta miestä kestämään rinnalla tai miehiä edes hakeutumaan rinnalle.