Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä olet ystävästä jolle ei saa puhua kun positiivisia asioita
25.05.2020 |
Minulla on ystävä ja hänelle ei saa puhua kunnpositiivisia asioita, hänelle ei saa kertoa murheita tai valittaa. Hän haluaa kuulemma että puhun vain positiivisistä asioista. Minulla on yksi ikävä asia ja haluaisin välillä purkaa mieltä, mutta hän on sanonut että hän ei voi siinä asiassa auttaa ja ei halua kuulla siitä. Ja nyt ennenkuin joku leimaa, en ole ainainen narisija olen iloinen ja huumorintajuinen luonne arvostan ystäviä ja autan heitä hädässä, enkä valita aina. Mutta ystävän käytös ihmetyttää, enään en valita mistään hänelle. Nyt hän sanoikin että ihanaa kun olet aina niin positiivinen.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Katsoin erään hääohjelmassa viime vuonna olleen naisen instagrammia ja hänellä mottona on "Focus on the good". Eikö meillä kaikilla ole? Tuskin on Focus on the Bad. Mietin samalla onko hän juuri sellainen ihminen joka ei kestä niitä negatiivisiakin asioita joita tulee joskus jokaisen elämään. Kaiken pitää näyttää kiiltokuvamaisen hienolta ilman mitään ongelmia. Ja jos hän tarkoittaa hyvällä rahaa ja tavaroita niin sitten vielä pahempi kuten sai hääohjelmasta käsityksen.
En ole ikinä nähnyt kenenkään saavan sellaista raivokohtausta tyhjästä kuin yksi tyyppi joka viljelee joka paikassa ja aina hashtag good vibes only tyyppisiä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen pari, joita yhdistää omien ongelmien ruikuttaminen muille ihmisille. Mutta kieltäytyvät kuuntelemasta tai reagoimasta muiden ongelmia tai vastoinkäymisiä. Toinen on persoonallisuushäiriöinen ja toinen läheisriippuvainen, molemmat itsekeskeisiä vaatien palveluksia muilta, huonot itsetunnot. Välttelen molempia.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kaikille hyvistä vastauksista. Nyt mietin asiaa olen usein positiivinen ilopilleri ja ystäväni haluaa että pysyn sellaisena, eli olen viihdyttäjä, en saisi murtua ja kokea tuskaa. Mutta pystynkö olemaan hänelle sellainen, eli joku tässä ystävyydessä mättää. Jos hänen kanssaa ei voi parantaa maailmaa. Viime keskustelulla hän mainitsikin minulle että ihanaa kun olet nykyään nikn positiivinen vaan ja hän alkoi purkaamaan minulle murheita🙄🤔😥
Joillakin ihmisillä on outo käsitys siitä että toisten pitää pitää hänet iloisena ja positiivisena eli mitään negatiivista ei saa sanoa. Sinä (ja arvatenkin kaikki muutkin) olet vain häntä varten eikä puolin ja toisin. Sinuna käyttäisin samoja sanoja hänen hiljentämisekseen. Ehkä viesti menee perille viimein.
Hyh mikä teennäinen ja eskapistinen riepu. Tulee mieleen tuo " mieheni kommentoi syömisiäni ja nyt hän on kontrolloiva ja henkistä cäkivaltaa lietsoava sika" -ketju. Raskaita ja harhaisia ihmisiä. Enkä jaksa missään tapauksessa mielistellä heitä. Realismi ja objektiivisuus ovat päivän teema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap energiasyöppö, jolla on negatiivinen asenne/tulkinta melkein kaikkeen?
On kovin raskasta kuunnella päivästä toisen miten kaikki asiat ovat huonosti, jos ei kertojan omat asiat niin vähintään yhteiskunnan tila on ihan kamala ja tätä sitten jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kaikille hyvistä vastauksista. Nyt mietin asiaa olen usein positiivinen ilopilleri ja ystäväni haluaa että pysyn sellaisena, eli olen viihdyttäjä, en saisi murtua ja kokea tuskaa. Mutta pystynkö olemaan hänelle sellainen, eli joku tässä ystävyydessä mättää. Jos hänen kanssaa ei voi parantaa maailmaa. Viime keskustelulla hän mainitsikin minulle että ihanaa kun olet nykyään nikn positiivinen vaan ja hän alkoi purkaamaan minulle murheita🙄🤔😥
Joillakin ihmisillä on outo käsitys siitä että toisten pitää pitää hänet iloisena ja positiivisena eli mitään negatiivista ei saa sanoa. Sinä (ja arvatenkin kaikki muutkin) olet vain häntä varten eikä puolin ja toisin. Sinuna käyttäisin samoja sanoja hänen hiljentämisekseen. Ehkä viesti menee perille viimein.
On ihmisiä, jotka eivät halua muiden olevan onnellisia. Sitten soittaa tällainen pessimistuen pessimisti... raskasta on 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
4
Hyvä kirjoitus.
Tuota positiivisuuspakkomiellemuotia itsekin kauhistelin silloin.Sitten vielä täydennettiin järkyillä "livelifelaugh" tauluilla jopa omaa kotia - kun muotiblogistikin...
Liittyy tähän netin ja instojen maailmaan myös:
Katsokaa, kuinka hyvin mun asiani on.Voi ulkoista kultaista, tekopyhän temppeliä.
Arrggh
Mitä oman kodin seinille sitten saa laittaa? Kaljatölkkirivejä? Röökipapereista sommiteltuja tauluja? Vai oliko jippo siinä, että seinille ei saa laittaa yhtään mitään, ettei kukaan toinen vain ehdi luulla yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset eivät kestä elämän realiteettejä. Heitä ei saa häiritä vaikeilla asioilla, koska heillä ei riitä jaksamisen, ymmärryksen ja viisauden kapasiteetti niiden ajatteluun.
Monet itseään positiiviseksi nimittävät ovat juuri sellaisia itsekkäitä, ikuisesti elämäänsä karkuun juoksevia ihmisiä, jotka eivät koskaan kohtaa omankaan elämänsä kipukohtia, eivätkä näin ollen koskaan aidosti kehity ihmisenä.
Aidosti positiivinen ihminen näkee hyvää ja kaunista myös kriisien ja surujen keskellä ja voi ominaisuuksillaan auttaa kanssakulkijaansa ilman liiallista kuormittumista.
Veit sanat suustani. Viisaasti kirjoitettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista sitten, että sama pätee toisinpäin. Jos ystävälläsi on joskus vaikeeta ja hän haluaisi puhua asiasta sinulle niin sano että haluat vain positiivista energiaa. Pidä häntä kaverinasi ja etsi ystävät muualta. Minua ärsyttäisi enemmän alati yltiöpositiivinen omien asioiden jatkuva kerskailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin erään hääohjelmassa viime vuonna olleen naisen instagrammia ja hänellä mottona on "Focus on the good". Eikö meillä kaikilla ole? Tuskin on Focus on the Bad. Mietin samalla onko hän juuri sellainen ihminen joka ei kestä niitä negatiivisiakin asioita joita tulee joskus jokaisen elämään. Kaiken pitää näyttää kiiltokuvamaisen hienolta ilman mitään ongelmia. Ja jos hän tarkoittaa hyvällä rahaa ja tavaroita niin sitten vielä pahempi kuten sai hääohjelmasta käsityksen.
En ole ikinä nähnyt kenenkään saavan sellaista raivokohtausta tyhjästä kuin yksi tyyppi joka viljelee joka paikassa ja aina hashtag good vibes only tyyppisiä juttuja.
Mun entinen ystävä oli juuri sellainen jolle ei voinut valittaa mistään. Ja hän perusteli sen sillä, että hän jää liikaa murehtimaan muidenkin asioita omiensa lisäksi.
Tuli vaan mieleen tuosta mitä sanoit, että sellaisilla tyypeillä on usein itsellä hermot aina kireellä ja patoutunut viha voi sitten purkautua yllättäen. Niin se kävi meidänkin kohdalla, hän yhtäkkiä riehaantui ja antoi tulla kaikki asiat mitkä minussa oli aina ärsyttänyt. Siis tyyliin jotain 20 vuotta vanhoja asioita. Olisiko kannattanut sanoa niistä jo aiemmin? Ei siinä voinut itse kuin todeta, että anteeksi vaan kun olen ollut ihan paska kaveri kaikki nämä vuodet, mutta en ole mikään ajatusten lukija. Toinen esitti aina niin positiivista ja vahvaa, mutta totuus olikin jotain ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kelpaisi kuunnella toisten ruikutustakin, olisi mukavaa jos edes sillä tavalla voisin olla jollekin apuna, edes kuuntelemalla.
Toki en tiedä kävisikö se raskaaksi pidemmän päälle, minulla kun ei ole yhtään ystävää.
Mutta toisaalta ymmärrän sitä joka ei kestä mitään masentavaa. Hän kokee sitä ehkä ihan liikaa elämässään.
Itse pyrin, jos joskus olen jonkun kanssa tekemisissä, vääntämään vitsiä jopa niistä huonoista asioista elämässäni jos mainitsen ollenkaan. En halua synkistelyä. haluan nauraa, näin masennuspotilaana. Enkä halua masentaa ketään muuta.
Mutta siis soisin ystävälle tuon, ettei niitä huonoja asioita puida,
Minä olen nykyään tuollainen. Erotuksena se, että olen tuollainen vain uusille ihmisille. En halua enää auttaa enkä kuunnella yhtäkään ihmistä.
Minä nimittäin olin kiltti. Kuuntelin, keskeytin omat juttuni, keitin kahvia, istuin alas ja kuuntelin. Tai vastasin puhelimeen. Lenkkeiltiin, ja minä kuuntelin. Lapset leikki hiekkalaatikolla ja minä kuuntelin.
Olin se, joka sopi elämäntilanteeseen, mutta jota ei mielletty muuksi kuin... No, likasangoksi. Minä elin omaa tragediaani samalla, kävin läpi rankan pikkulapsiajan, kävin läpi omia traumojani. En itse valittanut niistä, mutta mainitsin monesti. Että väsyttää, surettaa, suututtaa. Eikä minua kuunneltu.
Muutettiin pois ja katkaisin välit. Poistuin somesta. Nyt jos tapaan uusia ihmisiä, olen perusystävällinen, mutta en yhtään enempää. Jos näyttää siltä että joku alkaa valittaa, sanon joko suoraan että en kuuntele, tai vaihdan puheenaihetta, tai en vain reagoi.
Rajansa kaikella, ja terapeutit erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ruotsalaiselta. Täällä ei kuule saa koko maassa sanoa mitään negatiivista. Hyvin sulla ap vielä menee, kun on vaan yksi tuollainen ystävä. Minuun katkaisi ruotsalaiset ystävät välit kun en kannata Ruotsin koronalinjaa. Olen niin negatiivinen, varmaan äärioikeistoakin salaa. 🙄
Ruotsissa saa kyllä olla negatiivinenkin kunhan se kohdistuu poliittisesti oikeisiin asioihin. Saa kritisoida USA:n politiikkaa ja haukkua Suomea kuten Tegnell yritti.
Mutta ei ole oikeaa ystävyyttä sellainen, että määritellään, mitä mieltä asioista pitää olla, eikä saa olla oma itsensä. Oma itsensä oleminen ei nyt ole jatkuvaa valitusta, mutta kyllä joskus pitää saada ilmaista itseään ja kertoa huolistaan.
Kuunteleminen kuuluu mun mielestä ystävyyteen, mutta tosihan se on, että oma hyvä fiilis lässähtää toisen alkaessa puhua ongelmistaan. Varsinkin, jos ongelma on sellainen, mille kuulija ei voi yhtään mitään. Kuulija ei voi kertoa mistään omista kivoista jutuista vaan ne on jätettävä myöhemmäksi, jotta ei "kääntäisi veistä haavassa". Pitää löytää jokin kompromissi, minkä verran toista voi rasittaa omilla ongelmillaan. On hyvä muistaa sekin, että ei ole ehkä kuulijalle ainoa ihminen, joka kertoo ikävistä asioista.
Minulla oli "ystävä", joka ei halunnut kuulla minulta hyviä eikä huonoja uutisia. Hänelle riitti, että sai puhua pälättää loputtomasti omia asioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ystävääsi.
En minäkään aina jaksaisi kuunnella ihmisten valitusta.
Vaikka elämään kuuluu murheetkin, niin ei niistä silti aina jaksa puhua ja toisten valituksia kuunnella.Yksi ystäväni valitti minulle kerran tunnin puhelimessa ja sen jälkeen olin niin uupunut, että ihan oksetti. Pidin silloin pitkän tauon, enkä vastannut sen puheluihin ollenkaan.
Jos sinulla on paha ongelma, mene terapeutille. Ne kuuntelee.
Miten ystäväsi pitäisi tietää, että tuo oli sinulle liikaa, jos et sano hänelle asiasta? Joskus ei omien murheiden keskellä oikeasti tajua, että puhuu niistä liikaa, ja silloin lempeä mutta varma huomautus asiasta voi auttaa näkemään asian laidan. Sinulla on vastuu ylläpitää omia rajojasi ja kertoa muista niille, muuten jokaisessa ihmissuhteessa toistat vain samaa kaavaa: annat muiden kävellä ylitsesi ja väsyessä katkaiset välit kertomatta syytä.
Syöpäsairaana olen huomannut että minun pitäisi olla aina positiivinen. Sillä kuulemma se syöpä voitetaan. Ja p....k marjat.
Syöpäni on tappavin syöpä mitä voi olla ja tottakai se kuolema mikä on edessä ahdistaa joskus, kaikki eivät halua puhua siitä..
Alue: Aihe vapaa
Niin että kun sairastut syöpään tai lapsi kuolee tai tulee ero, niin yhden kerran saa sanoa että on vähän paha mieli?