Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Koen, että itselläni oli nuorena hyvä kielipää, mutta en enää opi sanoja samalla tavalla. Muista ihan turhia juttuja esim. lyhyestä saksasta kuten an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen -litanian ja lauseita oppikirjan kappaleista. Pelkästään italian alkeet tuottaa tuskaa, kun sen minkä tänään oli oppivinaan on poistunut päästä viikon kuluttua.
Laiskuuttani valitsin aikanaan lyhyen matematiikan. Tiesin, millainen työmäärä olisi ollut muuten edessä. En voi sanoa olevani mitenkään lahjakas matemaattisesti, mutta en nyt se päseleinkään. Kirjoitin kuusi ällää, mutta esimerkiksi englantia opin puhumaan sujuvasti vasta työelämässä. Mehän päntättiin kielioppia ja käännettiin kirjan kappaleita. Oikein hävetti eka vuoden opiskelijana, kun ei meinannut sanaa suustaan saada vaihtareita tavattaessa.
Lapseni sai virkamiesruotsin läpi 30-vuotiaana. Välissä oli armeijaa ja työssäoloa, opintoja alalla, joka ei ollutkaan oma jne. Hän vaan sisuuntui siitä ajatuksesta, että jääkö paperit saamatta jonkun ruotsin vuoksi. Lähtötaso oli sellainen, että yhtään kunnon lausetta ei saanut muodostettua.
Varmaan harvemmin. Itellä on lyhyt matikka ja ruotsi L, mutta en kyllä osaa matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Osuu ne joskus samaan ihmiseen, oma tyttäreni (12v) puhui äidinkielen tasaisesti sekä suomea että englantia ja lisäksi osaa ranskaa - kielet vain tarttuu hänelle todella helposti. Sama tyttö pärjää aina koulun matikassa sekä matematiikkaakilpailuissa loistavasti. (En ymmärrä mistä onnekas saanut nämä taidot, ei ainakaan minulta eli äidiltään. 🤣)
Mistä tiedät tyttäresi osaamisen jos itse et kieliä hanskaa ?
Eipä silti, tämän keskustelun perusteella Suomi on täynnä kielineroja. En vähättele sitä, että jotkut oppivat koulussa kieliä ihan hyvin, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella sujuvasti viittä kieltä tms puhuvia on todella vähän, etenkin kieliammattilaisuuden ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osuu ne joskus samaan ihmiseen, oma tyttäreni (12v) puhui äidinkielen tasaisesti sekä suomea että englantia ja lisäksi osaa ranskaa - kielet vain tarttuu hänelle todella helposti. Sama tyttö pärjää aina koulun matikassa sekä matematiikkaakilpailuissa loistavasti. (En ymmärrä mistä onnekas saanut nämä taidot, ei ainakaan minulta eli äidiltään. 🤣)
Mistä tiedät tyttäresi osaamisen jos itse et kieliä hanskaa ?
Eipä silti, tämän keskustelun perusteella Suomi on täynnä kielineroja.
Osaan kyllä itsekin suomea, ranskaa, englantia ja ruotsia, minulle ne taidot vaan ei ole tarttuneet helpolla vaan olen joutunut pänttäämään saadakseni edes kohtuulliset taidot. Suomen kielen taidon osaan toki arvioida koska se on äidinkieleni 😁, lapsi on englanninkielisessä koulussa jossa englanti siis arvioidaan äidinkielenä ja hänellä on siitä paras mahdollinen arvosana. Ranska on vieraana kielenä ja siitä samoin paras mahdollinen arvosana ja oppii aivan jatkuvasti uusia sanoja. Hänelle se oppiminen vaan käy niin valtavan paljon helpommin kuin minulle!
(Luulen kyllä että vanhemmat yleensäkin osaavat arvioida lastensa taidot vaikkapa musiikissa tai fysiikassa, vaikka eivät niissä itse olisikaan taitavia.)
Mulla on matikkapää, kielipää, musiikkipää ja piirustuspää.
Joskus, joskus ei. Itsellä surkea matikkapää geometriaa lukuun ottamatta, siitä sain aina kympin kokeissa vaikka muutoin istuin tukiopetuksessa, enkä ollut myöskään kielistä innoissani. Sujuvasti kuitenkin peruskieliä suomea, ruotsia ja englantia tulee käytettyä. Olen taas taiteellisesti hyvin lahjakas, luova ja näppärä käsistäni. Mitä ikinä luon oli se sitten kaivinkoneen korjausta, leipomista, käsitöitä tai vaikka puutarhan hoitoa ihastellaan taitavuuttani.
Just tutkin oppilaitten keskiarvot, 16 kpl. Tuohon joukkoon mahtui 4 joilla kiitettävät sekä matemaattisissa aineissa että kielissä. Aika usein about tuo määrä ollut.
Olen aina ollut matemaattisesti lahjakas ja puhun englannin lisäksi venäjää ja afrikaansia. Ruotsia en ole tarvinnut muualla kuin ruotsintunneilla, joten kaikki unohtunut.
Meillä teinillä, joka on matematiikkapainotteisella luokalla on matematiikka 10, fysiikka 9, enkku 10 ja ruotsi 10.
Mun siskolla lukion todistuksessa kaikki kymppejä paitsi liikunta 8. Sieltä perinyt.
Itsellä hyvä kielipää, mutta matematiikkaa en ole koskaan hallinnut. Lukion kursseista pääsin just ja just läpi. Tyttärellä on sekä hyvä kielipää että matikkapää, mitä en koskaan ymmärrä. Kirjoitti matematiikasta L, samoin enkusta ja ruotsista. Espanjasta ”vain” M, mutta sitä ei ollut opiskellutkaan kuin muutaman kurssin ja vapaa-aikana omaksi ilokseen.
Lukion liikkatunnilla matikkapää ja kielipää osui yhteen tavoitellessaan palloa.
Vierailija kirjoitti:
Osuu eikä ole edes harvinaista. Harvinaisempaa on, että vasemman ja oikean aivopuoliskon vahvuudet eli rationaalisuus (matematiikka, logiikka) ja luovuus (taiteellisuus) yhdistyvät ihmisessä. Niitäkin kyllä on esimerkiksi Leonardo Da Vinci.
En tiennytkään tätä! Täällä hyvä matikkapää ja kirjoja olen päässyt kuvittamaan ja pari stipediä kuviksesta.
Kieletkin kyllä sujunut aina hyvin.
Matikka oli musta möykky sielussani, pelkäsin matikkaa ja jos kouluaikoinani olisi tiedetty dyskalkuliasta, olisin saanut diagnoosin. Sain ehtoja, enkä voinut matikan vuoksi mennä edes lukioon, olisin varmasti muuten pärjännyt.
Kielissä olin hyvä, enkku 10 ja muutkin ihan hyviä
Aikuisena kiinnostuin eräästä afrikkalaisesta heimokielestä, jota ei tietenkään voi opiskella Suomessa. Netistä löysin opiskelumateriaalia, sanakirjan jne. Nyt osaan kieltä hyvin, ihan itseopiskelun tuloksena.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena kiinnostuin eräästä afrikkalaisesta heimokielestä, jota ei tietenkään voi opiskella Suomessa. Netistä löysin opiskelumateriaalia, sanakirjan jne. Nyt osaan kieltä hyvin, ihan itseopiskelun tuloksena.
Niin varmaan.
Itse olin opiskeluaikoihin hyvä matikassa ja fysiikassa mutta kielet oli hankalia. Nyt 20 vuotta myöhemmin tämän on kääntynyt ympäri.
Meillä kans kaikki molempia, paitsi mies ei ole mikään matikkapää. Itse olen kirjoittanut kielistä E:t ja lyhyestä matikasta L:n, joka olikin ihan tosi helppoa, olisi varmaan sen pitkänkin voinut suorittaa, mutta sitten en olisi pystynyt valitsemaan niin montaa kieltä.
Mulla on kantapäät ja kyynärpäät hyvät. Ihmisen kyky oppia jotain on sika paljon kiinni omasta motivaatiosta ja opettajista. Onnistuminen jossain aineessa tuo mielihyvää, ja lisää motivaatiota. Kunnianhimoa on sitäkin joillakuilla enemmän kuin toisilla.
Vierailija kirjoitti:
Lataa kännykkääsi duolingo ja ota opiskelukieleksi ruotsi. kyllä se sitten siitä
Duolingo on aika huono. Opiskelin koko ruotsin läpi enkä osaa oikeastaan yhtään ruotsia. Lisäksi se on tylsä.
Kyllä, sanat ovat symboleita. Niitä on kuitenkin missä tahansa luonnollisessa kielessä paljon enemmän kuin mitä matematiikan symboleita tarvitaan, eli muistirasitus on aivan toista luokkaa.
Ulkomuistia pitäisin eri asiana kuin laskentatehoa. Matematiikan osaaminenkin on eri asia kuin se, että muistaa matematiikassa käytetyt symbolit merkityksineen. Se on ajattelua, ja periaatteessa ne ajatukset voi ilmaista toisinkin kuin normaalisti käytetyillä symboleilla.