IS: Joonaksella on seksiä puolisonsa kanssa kaksi kertaa kuukaudessa – ”hyvällä tuurilla”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Miksi olette sellaisen miehen kanssa joka ei pysty puhumaan asioista normaalisti? Seksistäkin. 

Itse olen mies ja se seksuaalisesti aktiivisempi ja myös valmiimpi puhumaan ongelmista jos niitä on. Ja seksi on huippua, siitä ei ole kysymys. Nainen sanoo että haluaisi haluta, mutta kun seksi ei ole hänelle niin iso juttu kuin mulle. Ja toisen mieliksi ei koskaan saa alkaa paneskeleen, sen pitäis olla kaikille selvää jo tässä neljänkympin vaiheilla. 

Niin ei tässä jää oikein muuta kuin että libidot on erilaisia, ja valintavaiheessa pitää olla tarkkana siis. 

Mut aikaisemminkin tähän ketjuun kirjoittaneena toistan sen, että mitä voi tehdä sille että aktiiviset pari vuotta uuden onnen kanssa ei kerro mitään siitä mitä on kuuden vuoden jälkeen. 

Tässäkin tapauksessa seksi on huippua vain sinulle. Naiset ovat kohteliaita ja eivät halua pahottaa kumppaninsa mieltä. On kohteliaampaa sanoa ettei seksi ole itselle tärkeää kuin että sinä et tyydytä minua. Itsekin olen feikannut samasta syystä 35 vuotta. Rehellisesti en tiedä, miten saisin miehen kanssa ja mitä pitäisi muuttaa. Mies on hyvä ja yrittää kaikkensa, mutta kun ei toimi niin ei toimi. Yksin onnistuu helposti. Minullekaan seksi ei ole niin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Anna kun arvaan: sinun roolisi seksissä on maata lahnana ja valittaa sitten jälkeenpäin netissä kun mies ei osannut tehdä sitä ja tätä?

Väärin arvattu. Osaan osallistua ja miehestä seksi on taivaallista ja huippua. Itse en vaan saa siitä yhtään mitään muuta kuin läheisyyttä, hikijumpan ja tyytyväisen miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te jauhatte täysin epäolennaisesta eli "montako kertaa viikossa/kuussa/vuodessa", kun jutun pointti oli siinä, että Joonas alkaa kyllästyä siihen, että joutuu yksin tekemään aloitteet ja aina saa pakkeja? Että miten jatkuva torjunta vaikuttaa ihmisen itsetuntoon?

Joonaksen pitäisi käyttäytyä kumppaniaan kohtaan niin, että tämänkin halut herää. Kaikki naiset ei syty napista painamalla silloin kun herraa sattuu panettamaan. Kannattaa myös satsata siihen, että löytyy tapoja tyydyttää se nainenkin. Seksin täytyy olla taivaallista molemmille. Nythän asia ei selkeästi niin ole. Tilannetta ei helpota se, että toinen tuntee olevansa pakotettu seksiin, jota ei halua. Jos halut ei käy yksiin ja tämä on niin iso ongelma että pitää lehdessä asiasta itkeä ,niin eiköhän kannattaisi ihan reilusti erota.

Onko se nainen vieteltävissä seksiin, ja tekeekö se aloitteita samalla tavoin kuin herra J? 

Lähtökohtaisesti jotain on päin helvettiä jos seksi on asia jota toinen jatkuvasti pyytää. Miksei aloitteita voi tehdä noin 50:50 -suhteessa? Joka toinen kerta sun tavalla, joka toinen kerta mun tavalla? 

Aiempien keskustelujen perusteella monilla on sama ongelma kuin meidän parisuhteessa, mies ei halunnut ymmärtää tai ei piitannut siitä että nainen kaipaa hellyyttä seksinharrastamisen välillä. Niin että jos mies torstaina halaa kaiken kiireen keskellä rakastavasti ja sanoo kulta, ilman mitään tissien tai takapuolen kourimisia samalla, se näkyy suoraan lauantaina makuuhuoneessa. Yritin nuorempana itse järjestää näitä hetkiä mutta lopetin kun siitä seurasi kourimisia tai pakko harrastaa seksiä vaikka olisin halunnut vain rakkautta ja halauksen. Mutta kun miehen munia rupes niin pakottamaan... Lähimmäs mies pääsi sillä lailla että kun tuli seksi mieleen niin sitten tökerösti yritti jotain halausta paria tuntia ennen kuin ehdotti. Hellyyttä oli tarjolla vain seksin jälkeen. Tämä on luonnon oma ehkäisymenetelmä. Nainen tarvitsee hellyyttä halutakseen seksiä, mies antaa hellyyttä vasta seksin jälkeen. Tämä siitä huolimatta että monta kertaa nätisti puhuin asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Itse kieltäydyn tosi usein, välillä tuntuu, että jatkuvasti. Johtuu siitä, että mies a) yleensä ehdottelee päivittäin useamman kerran, b) hänellä on tapana ehdottaa aikavälillä aamu-myöhäinen iltapäivä, kun taas itse olen iltapainotteinen ja c) ehdottaa usein juuri, kun olen tekemässä esim kotitöitä ja kaikki lapset ovat yhtä aikaa ulkona, itse haluaisin silloin keskittyä siihen, mitä olin tekemässä ja d) mistään pikaseksistä pyykkikoneen päältä en itse saa niin paljoa.

Tämähän se on, että miehellä ei ole mitään tajua koska sitä seksiä kannattaa vongata. Ennenminkin kannattaisi helliä ja lämmitellä päivän mittaan niin illalla lasten nukahdettua voisi lykästää. Itse olen aamu-uninen niin on aivan turha yrittää kello 5,30. En heräö ja jos heräänkin olen äärimmäisen kiukkuinen.

Tämähän se on.

Naiset eivät yleensä osaa kommunikoida seksiin liittyvissä asioissa (jos muutenkaan).

Teidän miehillänne ei ole mitään tajua, koska ette ole oppineet puhumaan näistä asioista. Kyllä normaalijärjellä varustettu mieshenkilö ymmärtää toimia, jos keskustelette ja kerrotte asioista, ja ennen kaikkea riittävän suoraan ja selkeästi.

Naisten valitukset ymmärtämättömistä miehistä hoituisivat yleensä sillä, kun he oppisivat keskustelemaan miestensä kanssa.

Heh, olen kyllä puhunut, kertonut, opastanut, kehottanut ja joskus suuttunutkin. Mun mies vain kaikesta älykkyydessään (ja ehkä juuri siksi) on aika onneton sosiaalisten tilanteiden tulkitsija tai omien tapojensa muuttaja. On se tosi ihana, mutta innostuu niin herkästi seksistä, ettei vain tajua pitää sormiaan musta erossa, vaikka mitään vihjettä sopivaan hetkeen en olisi antanut.

Kun suhteessa on kaksi ihmistä, kenen toiveiden mukaisesti seksiä aletaan kehittelemään? 

Yksi tarvitsee jotain syttyäkseen - toinen mukautuu tähän. Toinen tarvitsee jotain muuta - toinen mukailee tätä puolestaan, eikö? 

Jos toinen osapuoli haluaa aloittaa seksin nopealla toiminnalla, ja toinen hitaalla niin kumman mukaisesti useimmiten mennään? Jos osapuolet ei lähene yhtään, niin sitten tietysti seksiä ei ole. 

Meillä mennään niin, että molemmista tuntuu hyvältä. Sitten välillä, jos itsellä on pieni kipinä johonkin, mistä tavallisesti ei tykkää, niin edes yritetään toisen vuoksi tehdä jotain.

Seksi on kyllä siinä mielessä aika vaikea asia, että siinä ei voi tulla kovin paljoa toista vastaan tai muuten itsestä alkaa tuntua pahalle. Puhuminen ei välttämättä auta, koska ei se saa pitämään esim itseäni pikaseksistä yhtään sen enempää. Siksi meillä on sitä paljon vähemmän kuin mitä mies toivoisi. Pidemmällä aikavälillä on myös miehen etu, että kieltäydyn seksissä sellaisesta, mikä ei tunnu hyvältä tai mistä en pidä. Niin mielikuvani seksistä pysyvät hyvinä ja sitä kautta haluan seksiä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Miksi olette sellaisen miehen kanssa joka ei pysty puhumaan asioista normaalisti? Seksistäkin. 

Itse olen mies ja se seksuaalisesti aktiivisempi ja myös valmiimpi puhumaan ongelmista jos niitä on. Ja seksi on huippua, siitä ei ole kysymys. Nainen sanoo että haluaisi haluta, mutta kun seksi ei ole hänelle niin iso juttu kuin mulle. Ja toisen mieliksi ei koskaan saa alkaa paneskeleen, sen pitäis olla kaikille selvää jo tässä neljänkympin vaiheilla. 

Niin ei tässä jää oikein muuta kuin että libidot on erilaisia, ja valintavaiheessa pitää olla tarkkana siis. 

Mut aikaisemminkin tähän ketjuun kirjoittaneena toistan sen, että mitä voi tehdä sille että aktiiviset pari vuotta uuden onnen kanssa ei kerro mitään siitä mitä on kuuden vuoden jälkeen. 

Tällaisen miehen kanssa ollaan ,koska muuten hän on täydellinen kumppani. Rakastava, huomaavainen ja hellä. Hyvä isä lapsille ja luotettava kumppani. Elämä on rakennettu yhdessä ja tämä kaikki muu on tärkeämpää kuin seksi. Itselle seksi ei merkitse mitään, se on kuin mikä tahansa hieman ikävä huushollihomma joka on aika ajoin hoideltava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Miksi olette sellaisen miehen kanssa joka ei pysty puhumaan asioista normaalisti? Seksistäkin. 

Itse olen mies ja se seksuaalisesti aktiivisempi ja myös valmiimpi puhumaan ongelmista jos niitä on. Ja seksi on huippua, siitä ei ole kysymys. Nainen sanoo että haluaisi haluta, mutta kun seksi ei ole hänelle niin iso juttu kuin mulle. Ja toisen mieliksi ei koskaan saa alkaa paneskeleen, sen pitäis olla kaikille selvää jo tässä neljänkympin vaiheilla. 

Niin ei tässä jää oikein muuta kuin että libidot on erilaisia, ja valintavaiheessa pitää olla tarkkana siis. 

Mut aikaisemminkin tähän ketjuun kirjoittaneena toistan sen, että mitä voi tehdä sille että aktiiviset pari vuotta uuden onnen kanssa ei kerro mitään siitä mitä on kuuden vuoden jälkeen. 

Tällaisen miehen kanssa ollaan ,koska muuten hän on täydellinen kumppani. Rakastava, huomaavainen ja hellä. Hyvä isä lapsille ja luotettava kumppani. Elämä on rakennettu yhdessä ja tämä kaikki muu on tärkeämpää kuin seksi. Itselle seksi ei merkitse mitään, se on kuin mikä tahansa hieman ikävä huushollihomma joka on aika ajoin hoideltava.

Kuulostat aika kurjalta kumppanilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Miksi olette sellaisen miehen kanssa joka ei pysty puhumaan asioista normaalisti? Seksistäkin. 

Itse olen mies ja se seksuaalisesti aktiivisempi ja myös valmiimpi puhumaan ongelmista jos niitä on. Ja seksi on huippua, siitä ei ole kysymys. Nainen sanoo että haluaisi haluta, mutta kun seksi ei ole hänelle niin iso juttu kuin mulle. Ja toisen mieliksi ei koskaan saa alkaa paneskeleen, sen pitäis olla kaikille selvää jo tässä neljänkympin vaiheilla. 

Niin ei tässä jää oikein muuta kuin että libidot on erilaisia, ja valintavaiheessa pitää olla tarkkana siis. 

Mut aikaisemminkin tähän ketjuun kirjoittaneena toistan sen, että mitä voi tehdä sille että aktiiviset pari vuotta uuden onnen kanssa ei kerro mitään siitä mitä on kuuden vuoden jälkeen. 

Tällaisen miehen kanssa ollaan ,koska muuten hän on täydellinen kumppani. Rakastava, huomaavainen ja hellä. Hyvä isä lapsille ja luotettava kumppani. Elämä on rakennettu yhdessä ja tämä kaikki muu on tärkeämpää kuin seksi. Itselle seksi ei merkitse mitään, se on kuin mikä tahansa hieman ikävä huushollihomma joka on aika ajoin hoideltava.

Onko kaikki muu kuin seksi tärkeämpää kuin kumppanillesi? Sinua ei yhtään haittaa, että tilanteenne tuo puolisollesi tuskaa? Ei kovin rakastavalta suhteelta kuulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kannattaa etsiä kumppani jonka kanssa ajatukset seksin määrästä kohtaa. Ei ole oikeaa määrää seksiä.

Kyllä 2 krt viikossa on ehdoton minimi.

Jonkun toisen mielestä ehdoton minimi on 2 krt päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te jauhatte täysin epäolennaisesta eli "montako kertaa viikossa/kuussa/vuodessa", kun jutun pointti oli siinä, että Joonas alkaa kyllästyä siihen, että joutuu yksin tekemään aloitteet ja aina saa pakkeja? Että miten jatkuva torjunta vaikuttaa ihmisen itsetuntoon?

Joonaksen pitäisi käyttäytyä kumppaniaan kohtaan niin, että tämänkin halut herää. Kaikki naiset ei syty napista painamalla silloin kun herraa sattuu panettamaan. Kannattaa myös satsata siihen, että löytyy tapoja tyydyttää se nainenkin. Seksin täytyy olla taivaallista molemmille. Nythän asia ei selkeästi niin ole. Tilannetta ei helpota se, että toinen tuntee olevansa pakotettu seksiin, jota ei halua. Jos halut ei käy yksiin ja tämä on niin iso ongelma että pitää lehdessä asiasta itkeä ,niin eiköhän kannattaisi ihan reilusti erota.

Onko se nainen vieteltävissä seksiin, ja tekeekö se aloitteita samalla tavoin kuin herra J? 

Lähtökohtaisesti jotain on päin helvettiä jos seksi on asia jota toinen jatkuvasti pyytää. Miksei aloitteita voi tehdä noin 50:50 -suhteessa? Joka toinen kerta sun tavalla, joka toinen kerta mun tavalla? 

Koska nallekarkit eivät mene tässä maailmassa tasan. Miksi mielestäsi sen, joka ei tunne halua ja tarvetta seksiin, pitäisi tehdä mitään aloitteita? Kun hänen mielensä ei tee seksiä. Esim. Itse en ole koskaan tuntenut halua ja vielä vähemmän tarvetta seksiin. Toisen mieliksi sitä silloin tällöin suostuu. Itse en saa siitä mitään. Ei se vastenmieliseltäkään tunnu vaan täysin turhalta. Joko tämä enemmän haluava saa sen toisenkin haluamaan tai sitten etsii toisen kumppanin jonka kanssa natsaa libidot. Omituista, miten joillain on pakkomielle saada seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te jauhatte täysin epäolennaisesta eli "montako kertaa viikossa/kuussa/vuodessa", kun jutun pointti oli siinä, että Joonas alkaa kyllästyä siihen, että joutuu yksin tekemään aloitteet ja aina saa pakkeja? Että miten jatkuva torjunta vaikuttaa ihmisen itsetuntoon?

Joonaksen pitäisi käyttäytyä kumppaniaan kohtaan niin, että tämänkin halut herää. Kaikki naiset ei syty napista painamalla silloin kun herraa sattuu panettamaan. Kannattaa myös satsata siihen, että löytyy tapoja tyydyttää se nainenkin. Seksin täytyy olla taivaallista molemmille. Nythän asia ei selkeästi niin ole. Tilannetta ei helpota se, että toinen tuntee olevansa pakotettu seksiin, jota ei halua. Jos halut ei käy yksiin ja tämä on niin iso ongelma että pitää lehdessä asiasta itkeä ,niin eiköhän kannattaisi ihan reilusti erota.

Onko se nainen vieteltävissä seksiin, ja tekeekö se aloitteita samalla tavoin kuin herra J? 

Lähtökohtaisesti jotain on päin helvettiä jos seksi on asia jota toinen jatkuvasti pyytää. Miksei aloitteita voi tehdä noin 50:50 -suhteessa? Joka toinen kerta sun tavalla, joka toinen kerta mun tavalla? 

Olen eri, mutta miten niitä aloitteita voi tehdä 50-50, jos toinen haluaa seksiä ja toinen ei? Pitäisikö Joonaksen lakata vonkaamasta sitä seksiä joka välissä, vai meinaatko että sen haluttoman kumppanin pitäisi alkaa väkisin tekemään aloitteita - vaikkei edes halua koko seksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Miksi olette sellaisen miehen kanssa joka ei pysty puhumaan asioista normaalisti? Seksistäkin. 

Itse olen mies ja se seksuaalisesti aktiivisempi ja myös valmiimpi puhumaan ongelmista jos niitä on. Ja seksi on huippua, siitä ei ole kysymys. Nainen sanoo että haluaisi haluta, mutta kun seksi ei ole hänelle niin iso juttu kuin mulle. Ja toisen mieliksi ei koskaan saa alkaa paneskeleen, sen pitäis olla kaikille selvää jo tässä neljänkympin vaiheilla. 

Niin ei tässä jää oikein muuta kuin että libidot on erilaisia, ja valintavaiheessa pitää olla tarkkana siis. 

Mut aikaisemminkin tähän ketjuun kirjoittaneena toistan sen, että mitä voi tehdä sille että aktiiviset pari vuotta uuden onnen kanssa ei kerro mitään siitä mitä on kuuden vuoden jälkeen. 

Itse ajattelen, että on hieman naiivia edes ajatella, että puolison tai omat seksihalut pysyisivät samanlaisina vuodesta toiseen. Ei ihmisen persoonallisuus ole muuttumaton, miten sitten seksihalut voisi pysyä samana.

Me vitsailtiin miehen kanssa, kun mentiin naimisiin, että niin hyvinä kuin huonoina seksipäivinä. Jälkeenpäin ajatellen tuo oli ihan fiksusti luvattu, sillä se kiteyttää parisuhteen olennaisen osan hyvin eli sen, että mikään ei ole yhtä varmaa kuin muutos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Itse kieltäydyn tosi usein, välillä tuntuu, että jatkuvasti. Johtuu siitä, että mies a) yleensä ehdottelee päivittäin useamman kerran, b) hänellä on tapana ehdottaa aikavälillä aamu-myöhäinen iltapäivä, kun taas itse olen iltapainotteinen ja c) ehdottaa usein juuri, kun olen tekemässä esim kotitöitä ja kaikki lapset ovat yhtä aikaa ulkona, itse haluaisin silloin keskittyä siihen, mitä olin tekemässä ja d) mistään pikaseksistä pyykkikoneen päältä en itse saa niin paljoa.

Tämähän se on, että miehellä ei ole mitään tajua koska sitä seksiä kannattaa vongata. Ennenminkin kannattaisi helliä ja lämmitellä päivän mittaan niin illalla lasten nukahdettua voisi lykästää. Itse olen aamu-uninen niin on aivan turha yrittää kello 5,30. En heräö ja jos heräänkin olen äärimmäisen kiukkuinen.

Tämähän se on.

Naiset eivät yleensä osaa kommunikoida seksiin liittyvissä asioissa (jos muutenkaan).

Teidän miehillänne ei ole mitään tajua, koska ette ole oppineet puhumaan näistä asioista. Kyllä normaalijärjellä varustettu mieshenkilö ymmärtää toimia, jos keskustelette ja kerrotte asioista, ja ennen kaikkea riittävän suoraan ja selkeästi.

Naisten valitukset ymmärtämättömistä miehistä hoituisivat yleensä sillä, kun he oppisivat keskustelemaan miestensä kanssa.

Heh, olen kyllä puhunut, kertonut, opastanut, kehottanut ja joskus suuttunutkin. Mun mies vain kaikesta älykkyydessään (ja ehkä juuri siksi) on aika onneton sosiaalisten tilanteiden tulkitsija tai omien tapojensa muuttaja. On se tosi ihana, mutta innostuu niin herkästi seksistä, ettei vain tajua pitää sormiaan musta erossa, vaikka mitään vihjettä sopivaan hetkeen en olisi antanut.

Kun suhteessa on kaksi ihmistä, kenen toiveiden mukaisesti seksiä aletaan kehittelemään? 

Yksi tarvitsee jotain syttyäkseen - toinen mukautuu tähän. Toinen tarvitsee jotain muuta - toinen mukailee tätä puolestaan, eikö? 

Jos toinen osapuoli haluaa aloittaa seksin nopealla toiminnalla, ja toinen hitaalla niin kumman mukaisesti useimmiten mennään? Jos osapuolet ei lähene yhtään, niin sitten tietysti seksiä ei ole. 

Meillä mennään niin, että molemmista tuntuu hyvältä. Sitten välillä, jos itsellä on pieni kipinä johonkin, mistä tavallisesti ei tykkää, niin edes yritetään toisen vuoksi tehdä jotain.

Seksi on kyllä siinä mielessä aika vaikea asia, että siinä ei voi tulla kovin paljoa toista vastaan tai muuten itsestä alkaa tuntua pahalle. Puhuminen ei välttämättä auta, koska ei se saa pitämään esim itseäni pikaseksistä yhtään sen enempää. Siksi meillä on sitä paljon vähemmän kuin mitä mies toivoisi. Pidemmällä aikavälillä on myös miehen etu, että kieltäydyn seksissä sellaisesta, mikä ei tunnu hyvältä tai mistä en pidä. Niin mielikuvani seksistä pysyvät hyvinä ja sitä kautta haluan seksiä enemmän.

Sulla on viisaita ideoita. Ja puhumisessa olet oikeassa, se voi vielä asioita enemmän lukkoon. Jos toinen ei pidä puhumisesta se on siis eri ongelma, ja pitäisi ehkä ratkaista ensin. Ei se tosiaan seksiä lisää tai ketään muuta, mutta olis kiva jos ihmiset ymmärtäisivät toisiaan. 

Tietty jos suhteen toisen osapuolen ymmärtäminen ei kiinnosta, niin paljoa ei ole tehtävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset uutiset saavat muistamaan, miksi sinkkuna on niin mukavaa; ei tarvitse potea huonoa omatuntoa toistuvista ”pakeista” puolisolle, ja päinvastaisessa tilanteessa oma käsi kyllä antaa aina. 😎

Oma käsi antaa vaikka olis parisuhteessakin ;)

Vierailija kirjoitti:

Aiempien keskustelujen perusteella monilla on sama ongelma kuin meidän parisuhteessa, mies ei halunnut ymmärtää tai ei piitannut siitä että nainen kaipaa hellyyttä seksinharrastamisen välillä. Niin että jos mies torstaina halaa kaiken kiireen keskellä rakastavasti ja sanoo kulta, ilman mitään tissien tai takapuolen kourimisia samalla, se näkyy suoraan lauantaina makuuhuoneessa. Yritin nuorempana itse järjestää näitä hetkiä mutta lopetin kun siitä seurasi kourimisia tai pakko harrastaa seksiä vaikka olisin halunnut vain rakkautta ja halauksen. Mutta kun miehen munia rupes niin pakottamaan... Lähimmäs mies pääsi sillä lailla että kun tuli seksi mieleen niin sitten tökerösti yritti jotain halausta paria tuntia ennen kuin ehdotti. Hellyyttä oli tarjolla vain seksin jälkeen. Tämä on luonnon oma ehkäisymenetelmä. Nainen tarvitsee hellyyttä halutakseen seksiä, mies antaa hellyyttä vasta seksin jälkeen. Tämä siitä huolimatta että monta kertaa nätisti puhuin asiasta.

Tämä on tyypillinen ongelma miesten kanssa. Kun haluat vain hellyyttä ja läheisyyttä niin toinen ottaa sen merkiksi seksistä ja heti on kädet housuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 vuotta suhteessa ilman seksiä... heitin miehen pihalle.

Hassua kuinka kaksinaismoralistista väkeä täällä on...

Nainen kun sanoo heittäneensä miehen ulos seksinpuutteen vuoksi niin muut naiset yläpeukuttaa ja on, että "you go girl!".

Sitten kun mies sanoo tehneensä samoin niin alapeukut viuhuu ja sanotaan kuinka hirveä mies on!

Huhhuh..

Arvasin että tähän tulee tällainen vastaus :D Itse olen kyllä sitä mieltä että sukupuolesta riippumatta kannattaa valita sellainen kumppani jonka kanssa halut kohtaa. Nuorempana sitä tyytyi ihme asioihin...

Ja aika usein tuntuu että miehet kokeilee vierasta ennemmin kuin jättää, itse kannatan päinvastaista toimintatapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te jauhatte täysin epäolennaisesta eli "montako kertaa viikossa/kuussa/vuodessa", kun jutun pointti oli siinä, että Joonas alkaa kyllästyä siihen, että joutuu yksin tekemään aloitteet ja aina saa pakkeja? Että miten jatkuva torjunta vaikuttaa ihmisen itsetuntoon?

Joonaksen pitäisi käyttäytyä kumppaniaan kohtaan niin, että tämänkin halut herää. Kaikki naiset ei syty napista painamalla silloin kun herraa sattuu panettamaan. Kannattaa myös satsata siihen, että löytyy tapoja tyydyttää se nainenkin. Seksin täytyy olla taivaallista molemmille. Nythän asia ei selkeästi niin ole. Tilannetta ei helpota se, että toinen tuntee olevansa pakotettu seksiin, jota ei halua. Jos halut ei käy yksiin ja tämä on niin iso ongelma että pitää lehdessä asiasta itkeä ,niin eiköhän kannattaisi ihan reilusti erota.

Onko se nainen vieteltävissä seksiin, ja tekeekö se aloitteita samalla tavoin kuin herra J? 

Lähtökohtaisesti jotain on päin helvettiä jos seksi on asia jota toinen jatkuvasti pyytää. Miksei aloitteita voi tehdä noin 50:50 -suhteessa? Joka toinen kerta sun tavalla, joka toinen kerta mun tavalla? 

Koska nallekarkit eivät mene tässä maailmassa tasan. Miksi mielestäsi sen, joka ei tunne halua ja tarvetta seksiin, pitäisi tehdä mitään aloitteita? Kun hänen mielensä ei tee seksiä. Esim. Itse en ole koskaan tuntenut halua ja vielä vähemmän tarvetta seksiin. Toisen mieliksi sitä silloin tällöin suostuu. Itse en saa siitä mitään. Ei se vastenmieliseltäkään tunnu vaan täysin turhalta. Joko tämä enemmän haluava saa sen toisenkin haluamaan tai sitten etsii toisen kumppanin jonka kanssa natsaa libidot. Omituista, miten joillain on pakkomielle saada seksiä.

Stereotyyppisesti, yhtä iso halu haluta seksiä kuin tulla kuunnelluksi tai haluta hellyyttä.

Ei kai haluamisessa ole mitään vikaa, se on ominaisuus. Kuten ei-haluaminenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miksi ei voi keskustella aiheesta haluttoman kumppanin kanssa. Että mikä mättää. En itse katselisi jatkuvasti kieltäytyvää puolisoa kovin pitkään. Kyllä siinä pian tulisi kysyttyä, että mikä häntä vaivaa ja voiko asialle tehdä jotain. Ja "väsyttää" ei riitä vastaukseksi.

Yleensähän näissä on syynä se, että se vonkaava puoliso on niin surkea seksissä. Muuten hyvä tyyppi, mutta ei vaan osaa tyydyttää kumppanisan. Eikä opi vaikka tekisi mitä. Kun tämä tuntuu käyvän kovasti miesten itsetunnon päälle, asiasta ei pystytä rehellisesti puhumaan. Kun seksistä ei saa mitään itselleen, ei sitä viitsi tehdä.

Anna kun arvaan: sinun roolisi seksissä on maata lahnana ja valittaa sitten jälkeenpäin netissä kun mies ei osannut tehdä sitä ja tätä?

Väärin arvattu. Osaan osallistua ja miehestä seksi on taivaallista ja huippua. Itse en vaan saa siitä yhtään mitään muuta kuin läheisyyttä, hikijumpan ja tyytyväisen miehen.

Uskotko että mies voi ajatella samoin jostain sinulle tärkeästä tekemisestä? 

Ymmärrän, että aloituksessa kuvailtua Joonasta harmittaa.

Hänen itsetuntonsa on varmasti kärsinyt kovasti. Jos puolisolla ei ole kiinnostusta seksiin juurikaan tai kiinnostus siihen herää ani harvoin, käyvät jatkuvat torjunnat itsetunnolle. 

Jutussa ei mainittu sitä, miten puoliso toimii torjuessaan Joonaksen. Ymmärtäväinen puoliso kertoo asiasta toista kunnioittaen, keskustelee ja toimii muutenkin järkevästi.

Tilanne on huomattavasti vaikeampi, jos Joonaksen puoliso vain toteaa (tai tiuskaisee), ettei nyt kiinnosta, että väsyttää, ei jaksa. Tämänkaltainen käyttäytyminen varmasti aiheuttaa parisuhdekriisin toistuessaan.

Itse en jaksaisi tuollaista parisuhdetta. Eikä kenenkään pitäisi jaksaa sellaista parisuhdetta. Torjunnat ovat myrkkyä itsetunnolle, ja huono itsetunto parisuhteessa romuttaa rakkauden. Tyly torjunta kertoo usein torjutulle sen, ettei toinen arvosta tai rakasta.

Pelkkä seksin puute ei olisi varmaan monellakaan kynnyskysymyksenä sille, kuinka hyvin parisuhteessa viihdytään.

Isoimmat vaikeudet aiheutuvat varmasti jatkuvista torjunnoista, jos ne ovat tylyjä, ja torjuja ei esimerkiksi halua keskustella asiasta lainkaan (kuten myös artikkelin Joonas kertoo). Jos torjuntoja tulee jatkuvasti, mutta harvoin suostuessaan haluttomampikin puoliso syttyy ja seksi on hyvää, tilanne mutkistuu edelleen.

Tällöin torjuttu puoliso kokee ristiriitaisia tunteita: miksi puolisoni torjuu minua jatkuvasti, vaikka hän selkeästi aika ajoin nauttii seksistä kanssani? Haluaako hän kiusata minua? Onko hänellä joku toinen?

Tällaista tilannetta ei kestä hyväkään parisuhde kovin pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te jauhatte täysin epäolennaisesta eli "montako kertaa viikossa/kuussa/vuodessa", kun jutun pointti oli siinä, että Joonas alkaa kyllästyä siihen, että joutuu yksin tekemään aloitteet ja aina saa pakkeja? Että miten jatkuva torjunta vaikuttaa ihmisen itsetuntoon?

Joonaksen pitäisi käyttäytyä kumppaniaan kohtaan niin, että tämänkin halut herää. Kaikki naiset ei syty napista painamalla silloin kun herraa sattuu panettamaan. Kannattaa myös satsata siihen, että löytyy tapoja tyydyttää se nainenkin. Seksin täytyy olla taivaallista molemmille. Nythän asia ei selkeästi niin ole. Tilannetta ei helpota se, että toinen tuntee olevansa pakotettu seksiin, jota ei halua. Jos halut ei käy yksiin ja tämä on niin iso ongelma että pitää lehdessä asiasta itkeä ,niin eiköhän kannattaisi ihan reilusti erota.

Onko se nainen vieteltävissä seksiin, ja tekeekö se aloitteita samalla tavoin kuin herra J? 

Lähtökohtaisesti jotain on päin helvettiä jos seksi on asia jota toinen jatkuvasti pyytää. Miksei aloitteita voi tehdä noin 50:50 -suhteessa? Joka toinen kerta sun tavalla, joka toinen kerta mun tavalla? 

Koska nallekarkit eivät mene tässä maailmassa tasan. Miksi mielestäsi sen, joka ei tunne halua ja tarvetta seksiin, pitäisi tehdä mitään aloitteita? Kun hänen mielensä ei tee seksiä. Esim. Itse en ole koskaan tuntenut halua ja vielä vähemmän tarvetta seksiin. Toisen mieliksi sitä silloin tällöin suostuu. Itse en saa siitä mitään. Ei se vastenmieliseltäkään tunnu vaan täysin turhalta. Joko tämä enemmän haluava saa sen toisenkin haluamaan tai sitten etsii toisen kumppanin jonka kanssa natsaa libidot. Omituista, miten joillain on pakkomielle saada seksiä.

Stereotyyppisesti, yhtä iso halu haluta seksiä kuin tulla kuunnelluksi tai haluta hellyyttä.

Ei kai haluamisessa ole mitään vikaa, se on ominaisuus. Kuten ei-haluaminenkin. 

Meidän yhteiskunta pyörii 100% enemmän haluavien ehdoilla. Onko koskaan kirjoitettu artikkelia siitä miten enemmän haluava saataisiin haluamaan vähemmän. Päinvastaisia on kaikki paikat täynnä.