Miten tuette opiskelemaan lähteviä lapsianne?
Kuinka moni vanhempi täällä tukee aikuisia opiskelemaan lähteviä lapsiaan ja miten? Kiinnostaisi kuulla
Kommentit (56)
Ostettu asunto, ajettu huolekaluliikkeen pihaan ja käyty ostamassa kaikki, mitä tarvitaan (ja sama kangaskauppa/Iittalan tehtaanmyymälä jne.). Lapset ovat valinneet, mitä haluavat ja vanhemmat ovat sen maksaneet. Vuokrasopimukset on tehty ja lapset saaneet asumistuen maksimina, vuokraa eivät tietenkään ole maksaneet (ja tästä on koitunut vanhemmille veroseurauksia, jotka ovat aika lailla pienet suhteessa lapsen saamaan asumistukeen). Vanhemmat ovat maksaneet kaikki opiskeluaikaiset kulut.
Yllättäen meillä ei ole kolmea luuseria, jotka eivät osaa itse mitään. Kun ei ole taloushuolia, opinnot etenevät nopeasti ja voi valita opiskeluaikaisen työpaikan siten, että siitä on hyötyä valmistumisen jälkeen.
Ja tärkeintä - on oltu aina valmiita auttamaan missä tahansa, oli se sitten flunssaan sairastuneen hakeminen kotiin tai sydänsurujen kuunteleminen.
Ostin petivaatteita ja tyynyliinoja.
Autetaan muutossa ja ajetaan Ikean kautta, saa kaiken mitä tarvii. Lapsellani on 10000e säästössä, mutta aikoo ottaa myös opintolainaa, koska ei halua asua missään kurjassa luukussa.
Oma lapsi on vielä niin pieni, ettei ole ajankohtaista, muuta minulla ja sisaruksillani tällaista: Hieman riippui siitä, että jääkö omaan kotikaupunkiin, viereiseen kaupunkiin, monen sadan kilometrin päähän kotimaahan vai ulkomaille. Ulkomaille lähtiessä avustus oli pääasiassa rahallista avustusta.
Esikoinen sai kuolleen mummon vanhoja kalusteita, astioita, lakanoita, pyyhkeitä, mattoja yms.
Toiseksi vanhin sai kotoa vanhoja kalusteita, astioita , lakanoita, pyyhkeitä, mattoja yms.
Kolmas lähti ulkomaille: Lentoliput, vakuutukset, lupaus maksaa aina lentoliput kotimaahan lomilla yms. ( Tästä en tiedä niin kovin tarkkaan.)
Nuorin sai Ikeasta uutena kalusteet, astiat, lakanat, pyyhkeet, matot.
Kotimaassa asuville luvattiin maksaa opiskelijaruokailu kerran päivässä. ( Ulkomailla opiskelevan stipendiin kuului myös ruoka.) Tämä lähti siitä kun esikoinen alkoi säästämään, ja teki kaiken ruoan itse. Äitiä ja isää huimasi, kun hän kertoi, että kuinka paljon menee aikaa, kun hän menee aina luentopäivän aikana kotiin syömään.
Lisäksi jokaiselle maksettiin terveyskulut, jos niihin pyydettiin avustusta, erityisesti yhden psykoterapiakulut, jotka olivat huimat, puhelin ja liittymä, pitkämatkalaisille matkat kotiin. Kotona käydessä työnnettiin kaksikymppinen käteen, ja ruokakassi toiseen käteen.
Harrastuskulut maksettiin: oli tanssituntia, soittotuntia, yms kalliimpaa.
Jos joku tarvitsi auton esim. kesätöissä, niin vanhemmat kulkivat silloin bussilla töihin. ( Perheen autoja ei todellakaan otettu vastaan, kuin jos kesätöihin ei päässyt muuten kuin autolla.)
Vaatteita ja kenkiä ostettiin 1-2 vuodessa.
Silmälasit.
Takuuvuokra
Kampaaja/parturi 2-3 kertaa vuodessa
Siitä pidettiin kiinni, että rahaa ei sinällään annettu, vaan maksu tapahtui maksamalla niitä elinkuluja. Näin ei tarvinnut pelata lahjaverojen kanssa.
Sitten kun lapsilla on parisuhde, niiden pitää pärjätä omillaan.
Ihan kuin täällä kirjoittelisi joku kateellinen, joka luulee koulutuksen olevan saatavilla ainoastaan vanhempien avustuksella 😂
Vierailija kirjoitti:
Siitä pidettiin kiinni, että rahaa ei sinällään annettu, vaan maksu tapahtui maksamalla niitä elinkuluja. Näin ei tarvinnut pelata lahjaverojen kanssa.
Omaa opiskelevaa lasta saa tukea, ilman että siitä menee mitään veroja. Ja muutenki lahjaveron raja on nykyään 4999e/3v
Me ei olla ehkä ääripäästä, mutta ehkä kuitenkin edustetaan sitä vähän avokätisempää linjaa. Me hankittiin asuntoon kaikki tykötarpeet astioista kodinkoneisiin ja huonekaluihin ja vuokra katsottiin sellaiseksi, että sillä sai maksimiasumistuen. Maksoimme lapsen puolesta kaikki laskut (sähkö, puhelin, kotivakuutus, korkeakoulun vuosimaksu, kuntosalimaksu vuodeksi, bussilippu jne.) ja lisäksi annoimme ruokarahaa 220€/kk. Tähän malliin jatkoimme ensimmäisen opiskeluvuoden. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä lapsi alkoi käydä osa-aikaisesti töissä ja alkoi saada palkkaa noin 700€/kk. Ekan vuoden jälkeisenä kesänä lapsi meni naimisiin ja häiden jälkeen ei maksettu enää ruokarahaa, koska aviomiehelle siirtyi tämä ruokintavelvollisuus. (Häiden kuluista maksettiin kyllä iso osa, kai sekin oli tukea.) Nuoripari sai jatkaa edullisesti vuokralla, kunnes ostivat asunnon itselleen. Tämä oli siinä toisen opiskeluvuoden joulukuussa. Asunnosta annettiin alennusta ja siihen se meidän taloudellinen tuki loppui. Vähän päälle 19-vuotiaaksi asti siis tuettiin.
Ekan opiskeluvuoden aikana maksettiin myös autokoulu. Pari tonnia meni siihenkin lystiin.
Olin säästänyt lapsille rahaa opiskeluja varten vähän kerrallaan yli kymmenen vuoden ajan. Lukiolaisille aloin ostaa hyvistä tarjouksista kattiloita, paistinpannun, ruokailuvälineitä, astioita ja muuta keittiöhärpäkettä. Hankin myös siivoustarvikkeita sekä tietenkin lakanoita ja pyyheitä. Tein noin, koska tykkäsin.
Muuttokuormat vietiin, olin mukana siivoamassa ja porukalla kasattiin huonekaluja. Käytiin ostamassa kaapit täyteen ruokaa, lisäksi pesuaineita ja vessapaperia. Kotiin saa aina tulla kun siltä tuntuu, me maksetaan junaliput, joten siitä ei kotona käyminen saa jäädä kiinni. Sen lisäksi vannotettiin, että jos tulee ongelmia tai rahat ei riitä, niin niistä täytyy kertoa meille.
Hyvin ovat pärjänneet ja oppineet elämään itsenäisesti, mutta varsinkin miehelle on tärkeää se, että lapset tietävät, että vaikeuksien tullen he eivät ole yksin. Itse suhtauduin nihkeästi lukukausien aikana työskentelyyn, sillä suvussa on yksi liian tiukille itsensä laittanut opiskelija, joka ei jaksanutkaan. Kesätyöt on eri asia ja jos niitä on kotipaikkakunnalta löytynyt, kotiin on saanut tulla ilmaiseksi asumaan.
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
Lapsonen oli armeijan jälkeen vuoden töissä ja asui kotona, ilmaiseksi tietysti ja sai kakkosautomme käyttöönsä. Sai säästöön yli 20 000 opiskelurahoja. On ostettu tavallista kodinirtaimistoa eli kattiloita, lakanoita ym. ja lisäksi maksan puhelinlaskut sekä matkat kotiin. Lisäksi isoisä laittaa hänelle 300 e kuussa rahaa tilille. Itse en anna rahaa, sillä hänen ei ole tarvinnut pahemmin kajota säästöihinsä, eli pärjää ilmeisestikin.
Jos tiukka paikka tulisi, voisin maksaa takuuvuokran tai joitain yksittäisiä laskuja, mutta säännöllisesti en alkaisi toisen koko elämää rahoittamaan. Tosin aina voi tulla kotiin, jos ei muuten pärjää.
Vierailija kirjoitti:
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
Kyllä vaikka keski-ikäisen lapsen eläkeläisvanhemmat voi suoraan maksaa laskuja tai ostaa ruokaa ilman lahjaveroa. Käteisen vaihtaessa omistajaa on 4999 / 3 vuotta rajana. Tosin 5000 eurosta menee satanen lahjaveroa, onko se sitten paljon vai vähän. Ihan verottajan sivulta selviää
Vierailija kirjoitti:
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
En tiedä miten se virallisesti menee, mutta ostamalla ruokaa, läppärin ja muuta tarpeellista tavaraa, tai antamalla rahaa käteisen, kukaan ei pysty seuraamaan minkä verran on annettu. Tähän lisäksi tietysti kannattaa antaa se verovapaa 4999e/3v vaikka säästötilille laitettavaksi, jos siihen on varaa.
Lahjaverossa raja on per antaja. Eli äiti ja isä voi antaa yhteensä melkein 10 000 euroa ilman lahjaveroa.
Vierailija kirjoitti:
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
Kenen tahansa elinkustannuksia saa maksaa ilman lahjaveroseuraamuksia, tämän tietää jokainen vähänkin verotuksesta perillä oleva. Voit googletella tai etsiä vaikka Veronmaksajien sivuilta tietoa. Tärkeää tässä tosiaan on se, ettei rahaa anneta suoraan, vaan tukeminen tapahtuu maksamalla toisen laskuja tai vaikka antamalla ruokaa ja huonekaluja.
Tämän lisäksi voi sitten antaa niitä rahalahjojakin sen 4999€/3v puitteissa. Kuukausittain maksettuna se on 138€/kk ja tämä raja on lahjanantajakohtainen, joten isä ja äiti voi antaa erikseen.
Opiskelevan nuoren tukeminen on hieman kiistanalainen aihe. Moni tuntuu uskovan, että nuori menee pilalle jos liikaa jeesii. Itse uskon että useimmilla on kuitenkin ajatus, että tuetaan niin kauan kuin nuorikin hoitaa oman tonttinsa - eli opiskelee ja käy kesäisin töissä - tai ainakin hakee niitä kesätöitä aktiivisesti. Tuskin kukaan kaataa loputtomasti rahaa bilettävälle nuorelle jonka opinnot eivät edisty.
Yksi tapa tukea on tosiaan sekin, että ostaa asunnon, jossa lapsi voi asua vuokralla markkinavuokraa edullisemmin. Nykyisin opiskelija voi saada asumistukea, vaikka asuisi vanhempien omistamassa asunnossa. Jos opiskelupaikkakunta on sellainen mihin lapsi voi myöhemmin jäädä töihin ja asumaan, lapsi voi halutessaan ostaa sen asunnon itselleen kun on valmistunut päässyt työelämään.
Vierailija kirjoitti:
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
Verottajan sivuilla tuo on ihan kaikkien luettavissa eli lahjaveroa ei mene, jos kyseessä on elatuslahja.
Ostan huonekaluja ja astioita. Avustan rahallisesti. Itse sain aikanaan 1000 mk/kk ruokarahaa. Sain keskittyä opiskelemaan eikä tarvinnut käydä töissä tai nostaa lainaa. Sain lisäksi opinto- ja asumistukea.
Tietenkin nuorta autetaan elämän alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, kivasti olette vastailleet, kiitos!
Mistä tuo tieto on peräisin että omaa opiskelevaa lasta (täysikäistä) saa tukea ilman lahjaveroa? Miten olette selvitelleet näitä?
Taustaa: minä en ole saanut juuri mitään kotoa, eikä mieheni. Mutta kun meidän lapsi lähtee yliopistoon, aiomme todellakin häntä auttaa. Eikä meillä ole kuin tuo yksi perillinen.
Ap
Kenen tahansa elinkustannuksia saa maksaa ilman lahjaveroseuraamuksia, tämän tietää jokainen vähänkin verotuksesta perillä oleva. Voit googletella tai etsiä vaikka Veronmaksajien sivuilta tietoa. Tärkeää tässä tosiaan on se, ettei rahaa anneta suoraan, vaan tukeminen tapahtuu maksamalla toisen laskuja tai vaikka antamalla ruokaa ja huonekaluja.
Tämän lisäksi voi sitten antaa niitä rahalahjojakin sen 4999€/3v puitteissa. Kuukausittain maksettuna se on 138€/kk ja tämä raja on lahjanantajakohtainen, joten isä ja äiti voi antaa erikseen.
Opiskelevan nuoren tukeminen on hieman kiistanalainen aihe. Moni tuntuu uskovan, että nuori menee pilalle jos liikaa jeesii. Itse uskon että useimmilla on kuitenkin ajatus, että tuetaan niin kauan kuin nuorikin hoitaa oman tonttinsa - eli opiskelee ja käy kesäisin töissä - tai ainakin hakee niitä kesätöitä aktiivisesti. Tuskin kukaan kaataa loputtomasti rahaa bilettävälle nuorelle jonka opinnot eivät edisty.
Yksi tapa tukea on tosiaan sekin, että ostaa asunnon, jossa lapsi voi asua vuokralla markkinavuokraa edullisemmin. Nykyisin opiskelija voi saada asumistukea, vaikka asuisi vanhempien omistamassa asunnossa. Jos opiskelupaikkakunta on sellainen mihin lapsi voi myöhemmin jäädä töihin ja asumaan, lapsi voi halutessaan ostaa sen asunnon itselleen kun on valmistunut päässyt työelämään.
Asp-lainaa ei saa asuntoon, missä on asunut jo ennen kaupantekoa, ei ainakaan aikaisemmin saanut. Eli jos aikuinen lapsi tarvitsee lainarahaa asuntonsa ostamiseen, vanhempien omistaman "oman" asunnon ostaminen ei kannata.
Tässä OP:n sivuilta juttua elatuslahjasta:
https://op.media/talous/raha-ja-arki/tiesitko-etta-voit-tukea-lahimmais…
Takuuvuokra maksettiin. Käytiin ostamassa huonekaluja ja mitä nyt kotiin tarvitsee, mitä ei valmiina jo ollut. Tyttö kyllä alkoi jo 16 vuotiaana toivoa synttäreillä ym kaikkea järkevää: kauniita lakanoita, pyyhkeitä, Iittalan astioita ym. Paljon oli jo valmiina.
Kaupassa käydään aina, kun tytön luona käydään. Asuu nyt noin 100km päässä opiskelupaikkakunnalla. Ostan usein kaikki shampoot/ pesuaineet ym isompia eriä, ettei lapsen pienet rahat nyt niihin mene ainakaan. Rahaa annan silloin tällöin 20 - 50 euroa, ja jonkun pienen sähkölaskun olen tytön puolesta maksanut, kun hänellä on ollut tiukkaa, kun on pitänyt esim hankkia opiskelua varten jotain.