Ostaisitko mökin jos taloudellinen tilanne sen sallisi?
Olemme miettineet mökin hankkimista. Lapset jo teinejä, toinen muuttaa jo pois kotoota. Nuorempikin jo lukiolainen. Mietimme miehen kanssa mökin ostamista. Kun lapset olivat pieniä, kovin sitä olisimme halunneet. Nyt mökillä kävisimme varmasti ihan vain kahdestaan. Mitään kovin kallista mökkiä emme ostaisi, mutta kyllähän siihen rahaa menee kuitenkin. Ostaisitko itse mökin? Miksi tai miksi et?
Kommentit (111)
En ostaisi koska siitä olisi niin paljon vaivaa. Työleiri.
Voisin satunnaisesti vuokrata mökin ja sen etuna olisi että voisi vaihtaa paikkakuntaa ja näkisi muutakin kun ne samat maisemat.
Vanhemmillani on mökki järven rannalla. Käyn siellä muutaman kerran kesässä auttelemassa.
Ostaisin. Itseasiassa tontti jo on eli enää tarvitaan se mökki. Taloudellinen tilanne ei tosin suosi mökkilainan ottoa. N. 50 000 velkaa vaadittsisiin pieneen mökkiin, jota tuskin pystyy realisoimaan tai vuokraamaan, jos jäisi työttömäksi. Ei kuulosta hyvältä vaihtoehdolta
alalla, jos yt:t on arkipäivää.
Mä tykkään yksinkertaisesta mökkeilystä. Yksi yö silloin tällöin. Eli ei remontointia, ei sähköjä, ei juoksevaa vettä (=ei kuluja näistä). Mutta yöpyminen saaressa, saunominen, uiminen ja kahvikeitto puuhellalla.... <3
Yhteisomistusmökit on ongelma. Eräs työkaverini, poikamies, on aivan kypsä, koska on pakosti yhteisomistuksessa 10 vuotta vanhemman siskonsa kanssa mökistä. Tämä mökki on satojen kilometrien päässä, siskon perhe asuu lähellä. Sisko lomailee siellä, käyttää mökkiä paljon ja siltä osin toki ylläpitää sitä, mutta vaatii jatkuvasti parannuksia. Laituria, rantasaunaa jne. Sisko on sinänsä oikeassa, mutta ongelma on tämä poikamies, jolla olisi muitakin rahareikiä ja käy siellä mökillä ehkä yhden yön vuodessa. Olen sanonut, että ehdottaa siskolleen, että sisko lunastaa hänet pois siitä. Ei kuulemma onnistu, sisko suuttuukin ehdotuksesta ja ei jaksa tapella. Tämä on tyypillistä, että halutaan pitää se osaomistaja siinä mukana, kun joku maksaa kuluja ja ei tarvi kaivaa kuvetta ostamista varten. Kiristetään toinen pysymään siinä, ettei välit mene poikki.
Isälläni kävi niin aikanaan, että sisarukset vaativat väkisin jäämään kolmasosallaan isovanhempien kesäpaikan omistajaksi. Isäni totesi, että ei onnistu. Maksavat hänet vaan pois. Meillä ei ollut käyttöä ko. mökille, koska isäni ja äitini oli rakentaneet samalle järvelle paremman mökin vain 2km:n päähän, joten tottakai se on heidän lomapaikkansa ennen kuin yhteismökki. Haluttiin kai isä pitää maksajana ja vedottiin tunteisiin ja ties mihin. Isäni piti päänsä ja asettamansa hinta omalle osuudelleen oli hyvin kohtuullinen, miltei alihinta. Maksoivat sitten isäni ulos, mutta kesti lähes 10 vuotta, että välit sisaruksiin normalisoitui. Sekin tapahtui vasta, kun alkoivat tapella siitä yhteisomistuksesta ja mökin käytöstä, niin kaivettiin kolmas sisarus naftaliinista. Piti päästä jonnekin valittamaan toisesta.
Ostaisin ja olen suunnitellutkin. Ei löydy oikein sopivaa ja rakentamaan en vielä tässä tilanteessa halua alkaa. Vanhemmillani myös mökki, mutta kuten ap kirjoitti aiemmin, heidän mökki, heidän säännöt. Vanhempieni elämäntapa on tietyllä tavalla itselleni hirvittävän raskas, mm. mökin toimiessa työleirinä ja jatkuvana vaatimusten tyyssijana. Itse etsin enemmänkin vaatimattomampaa leposijaa teen kiireistä. En halua periä vanhempieni mökkiä, vaikka hieno paikka onkin. Tilanne on toisaalta vähän surullinenkin, koska ilman muuta he olettavat minun suorastaan toivovan paikkaa itselleni.
Meillä on pikkuinen mökki kolmen vartin ajomatkan päästä. Ostettiin pari vuotta sitten. Erittäin hyvä ostos, olemme olleet siellä vähintään joka toinen viikonloppu ympäri vuoden. Kulut pysyy kurissa kun siellä on kantovesi ja ulkohuussi. Sisustimme kierrätyskalusteilla eikä terasseja, paljuja yms ole laitettu.
Mökkiin saisi kulumaan rahaa kuinka paljon vain, mutta olemme tehneet budjetin ja pysymme siinä. Ostimme kokonaan velalla. Kulut laina, vero, jötemaksu, sähkö, polttopuut, nuohous vajaa 5000 e vuodessa. Sama summa säästyy kun ei mennä ulkomaille eikä käydä viikonloppuisin ostoksilla/ravintoloissa/teatterissa vaan nautitaan mökkeilystä.
En ottaisi.ulkomaan asunnot on ja pysyy.
Yksi ratkaisu on paikka joka on molempia, eli on yhtäaikaa myös mökki.
Tiedän perheen joka asuu järven lähellä.
Heillä on kiva rantasauna ja oma laituri.
Asia ratkaistu.
Pitäisi olla todella paljon ylimääräistä varallisuutta. Mökkikaipuuta on mutta sitä lievittää paljonkin että kotona on puutarhapiha, pihasauna ja kävelymatkan päässä kelvollinen yleinen uimapaikka. Mökin kaipuuta lievittää myös se realismi, että se olisi ollut iso juttu silloin kun lapset olivat pieniä. Nyt on aika selvää, että ei heitä sinne edes saisi enää samalla tavoin viettämään aikaa. En kaipaa mökkiä vain itselleni. Saan olla muutoinkin riittävän rauhassa omissa puuhissani.
En ikinä.
Sain viimevuonna tietää että meidät on ilmeisesti säälistä kutsuttu joka kesä miehen siskon mökille kun meillä ei omaa ole.
Kun miehen toinen vanhempi kuoli jättäen perinnön, meille sanottiin että nyt mekin saamme vihdoin oman mökin. Tätä ennen olemme siis vierailleet pari päivää tuolla sukulaisen mökillä ja joskus jopa vuokranneet siltä seudulta mökin että ehdimme viettää aikaa myös miehen sukulaisten kanssa.
Ihmetys oli todella suuri kun vastasimme että emme ikinä halua omaa mökkiä vaan vuokramökki viikoksi riittää..
Ehkä, jos olisi niin paljon rahaa että saisi kunnon mökin mukavuuksilla läheltä pk seutua. Mutta nykyisillä tuloilla olisi rahaa johonkin 70-luvun lautamökkiin ulkohuussilla, niin kiitos ei.
Vuokratkaa mökki yhdeksi kesäksi, niin näette tykkäättekö.
Meillä oli ihan kiva mökki meren rannalta vuokralla muutama vuosi sitten. Luultiin, että tykättäisi kovastikin. No, minua vain ahdisti kököttää siellä. Mies ei loppujen lopuksi töiden takia ehtinyt siellä edes paljoa olla.
Onneksi ei ostettu omaa.
En. Vapaalla tekee mieli myös muualla kuin mökille koko ajan tyhjänä seisoisi ja rapistuisi ku kerran pari vuoteen siellä kävisin. Voisin ostaa vuokrauskäyttöön korkeintaan.
No tottahan helppohoitoisella mökillä myös puuhaa riittää. Pitää välillä maalata, kunnostaa, vähintään estää kasvillisuutta valtaamasta oleskelualueita, vaikkei muuten ns pihaa pitäisikään. Polttopuita pitää tavalla tai toisella hankkia, vessaa tyhjentää ellei ole kunnallisessa viemäriverkostossa. Laituri ei ole huoltovapaa, yleensä rantaa pitää muutenkin huoltaa, ettei kasva umpeen.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. Mökki on työleiri. Matkustan mielummin esim. New Yorkiin tms. ja yövyn hotellissa. Punkit ja kärpäset, kiitos ei.
Mutta kiitos kyllä New Yorkin luteet ja rotat?
Varallisuus riittäisi mennen tullen, mutta mökkeily ei kiinnosta. En halua lomaani puuhastella tyhjänpäiväisten kunnostusprojektien tai kukkapenkkien kanssa ja tuntea ahdistusta, jos on laituri laittamatta eikä kiinnosta mökille lähteä. Hyttysten takia nauttiminenkin on vähän niin ja näin Suomen kesässä. Sijoituksena mökki on onneton, omiaan niistä ei saa ikinä.
Kyllä mutta tuskin Suomesta.
Tietty sellainen moderni saaristolaismökki kaikilla mukavuuksilla alle 100km kotoa olisi kiva mutta sinilevä ei innosta
Mieluummin Italian viinialueet rannikon tuntumassa tai vaikka Karibian saari
Uutisissa tänään tästä aiheesta oli juttua ja kysyntä ylittää jo tarjonnan, että kyllä moni sen mökin haluaa ostaa.
Asumme kerrostalossa ja ostan mökin heti kun taloudellinen tilanne paranee. En ikinä ostaisi mökkiä jos asuisin omakotitalossa.