Haluaisin tehdä kasarikakun siis kasaritäytekakun - Mitä siihen tulee?

Ei hemmetti olin jo unohtanut nuo pahvinmakuiset punaiset koristeruusut ja vaaleanvihreät lehdet. Silloin lapsena sitä oli ihan onnessaan, kun sai jossain juhlissa lautaselleen palan koristeruusua. Voi sitä pettymystä, kun herkullisen näköinen ruusu maistuikin pahvilta.

Niitä kullanvärisiä muovikoristeita oli aina "vanhojen" ihmisten kakuissa, kun täytettiin pyöreitä. Koriste otettiin sitten talteen kakusta ja se pyöri tarpeettomana jossain keittiön laatikon pohjalla parikymmentä vuotta, eikä sitä enää kukaan tarvinnut. Pöydällä kakun vieressä oli maljakko, jossa oli punaisia ruusuja kaverinaan valkoista harsokukkaa. Servetteinä kahvikupin korvassa oli sellaisia piparkakkureunaisia läpikuultavia lautasliinoja, joihin sai huonosti pyyhittyä kermavaahtotahrat sormista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Banaanikakku on paras edelleen. Mutta banaania ja persikkaa väliin ja kermavaahto levitetään, ei pursoteta. päälle säilykepersikkakoristeet. Viipaleet leikataan viuhkoiksi. Säilykekirsikkat sopii lisäksi. Mielummin vihreäksi värjättyjä. Suklaasta höylättyjä lastuja laitetaan kakkun reunoille ympäriinsä. Siinä on tyyliä.

Tää on tosi tuttu kakku. Just tämmösiä meillä tehtiin silloin kasarilla.

Miksei nytkin?

Millaisia te nyt teette?

Miten te siis olette muuttaneet tavallisen kakun tekoa?

Eiks neooo aika samaa nytkin?

En oikein tajuu.

Milliasia kakkuja teette nyt?

Porkkana-salaatti-herne?

TAi siis mikä ero o?

Nakukakku ei ole uusi asia. Meidän mummotkin teki niitä ennen kasarin kermavaahtobileitä. Jotkut mummot teki voivaahtoa ja asetteli kakun päälle koristeeksi appelssiininsiivuja.

Muistaako tätä kukaan?

Miten tuo voivaahto tehdään?

Olen jo lopen kyllästynyt noihin juustokakkuihin ja muihin vastaaviin moussehyydyketäytekakkuihin.

Tai raakakakkuihin. Joita nykyään muka fiinisti tarjoillaan.

Miten voi kunnon täytekakku olla vanhanaikainen?

Kerma-, kinuski- tai hedelmäkakku?

Laittaa niihin sitten miltei mitä täytteeksi, niin nam.

Ei ole kunnon täytekakun voittanutta.

Mikä muu pohja niissä edes voi olla kuin sokerikakkupohja?

Mikä siinä on vikana?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muuta tarjoiltiin? Mehukattia vai limua? Kokista ja fanttaa. Boolia...? Suolakeksejä, vohveleita,

Aitoa Jaffaa ja kokista. Arkisemmissa lasten kekkereissä vain mehua, joko Mehukatti tai omatekoinen mehu. Jossain välissä oli myös vihreää päärynä-Mehukattia, vai muistanko väärin?

Kekseistä Marie, Wilhelmina, Domino, Karnevaali, vohvelit ja sellaiset appelsiinikeksit, joita rakastin ja joiden nimeä en ikinä muista! Aurinkokuvio päällä, näytti kaurakeksiltä. Muistaako kukaan näitä?

Cocktail-tikut oli myös kova juttu, ja pizza.

Kasarikakut joita täällä on esitelty, kuulostaa paljon herkummilta kun nykyisin usein tarjolle laitetut sokerimassoilla (joita vaivattu sormin ties miten kauan... Yök) päällystetyt ihmeelliset tekeleet.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli usein tällainen tosi korkea täytekakku, jonka mun mummi teki:

Kaksi pohjaa sokerikakkutaikinasta, toiseen paljon van heuten - kaakaota. Pohjat leikataan kolmeen osaan kumpikin. Valkoiset pohjat kostutetaan vaniljasiirapilla, ruskeat kaakaosiirapilla (siis itsetehdyt sokeriliemet, joka maustettu luonnonvaniljalla ja kaakaoesanssilla).

Tarvitaan korkea (min 30 cm) kakkukehys.

Aletaan latoa kakkupohjia kehykseen. Täytteeksi tulee suolattomasta maapähkinävoista, kermasta ja sokerista keitetty kreemi, joka maistetaan limen mehulla. Joka toiseen väliin ripotellaan suolapähkinärouhetta (kannattaa tehdä itse maapähkinöistä, jottei tule liian suolaista.

Valmis koottu kakku kuorrutetaan tummasta suklaasta, voista, kahvista ja siirapista keitetyllä paksulla kreemillä, joka levitetään veItsellä paksuksi kerrokseksi. Kakku koristellaan suklaisilla ruusuilla, joita saa konditorialiikkeistä ja Stockan herkusta.

Tämä kakku oli kaikissa minun lapsuuden juhlissa mukana ja aina juhlien keskipiste, vaikka meillä tehtiin paljon muitakin kakkuja.

Wau, sun mummi on ollut todella edistyksellinen! Oliko hän suomenruotsalainen? Niissä piireissä oli tällaisia hienompia juttuja, reseptejä löytyi ruotsinkielisistä naistenlehdissä. Seurattiin Ruotsin trendejä, joista maatiaissuomalaiset eivät tajunneet mitään.

Oma mummini oli köyhistä oloista, ja leipoi hyvin vaatimattomia juttuja. Itsetehty pulla oli parasta ja hienointa, mitä saattoi olla. Kaikki tehtiin itse.

Toinen isoäitini oli varakkaista piireistä ja hän ei osannut leipoa eikä laittaa ruokaa. Juhliin tilattiin kakut, ja ne olivat näitä Ellen Svinhufvud -kakkuja yleensä, tai kinuskikakkuja.

Rex-kakku. Rex-keksejä ei enää kait tehdä. Jotkut käyttävät nyt Digestivejä.

Mutta alkuperäinen suosio taisi olla jo aiemmin kuin kasarilla.

Eikös se voivaahto ollut sitä kun huoneenlämpöistä voita ja sokeria vaahdotettiin keskenään? Joskus vaniljasokeria tai kaakaojauhetta lisäksi.

Oli siis vaaleata tai tummaa voivaahtoa.

Levitettiin joko veitsellä tai sitten tehtiin voipaperista truutti jolla sai pursotettua myös erilaisia ruusukkeita tai muita kuvioita.

Vierailija kirjoitti:

Hei nyt ihan oikeasti, millaisia ovat nykyajan täytekakut? Olen jo vanha mummo, enkä muita tiedä kuin nuo sokerikakkupohjaiset kerrostetut kermakakut.

Moussekakut ja juustokakut ovat olleet viime vuosina in. Nyt on aallonharjalla naked cake ja raakakakut. Voileipäkakku on tehnyt vahvan paluun.

Täällä yleisin kombo näyttäisi olevan banaani+mansikkahillo, mutta minun makumuistoissa on lähinnä (säilyke)ananas ja kermavaahto! Oli siinä varmaan jotain muutakin, hmm...

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat oikein repäistä, teet vielä uunijäätelöäkin. Ainakin meillä se oli parhainta hienoutta kahdeksankymmentäluvulla.

Muistan tämän! Äiti yritti tehdä, mutta se jäätelö suli ihan lötköksi sinne marengin sisään...

Siis mitä tämä kasarikakku tarkoittaa? Yritin googlettaa, mitään ei löytynyt... Onko se sellainen yleisesti kasarilla perheen kesken tehty kakku, johon läiskittiin vähän mitä sattuu riippuen siitä, mitä kotona oli? :D Vai olenko ihan väärässä?

Tämä ei ollut varsinainen The kasarikakku mutta resepti oli muistaakseni 85 painetussa Aku Ankan keittokirjassa. Keksikakku. Resepti meni jotakuinkin näin;

Paketti neliön muotoisia keksejä. Ladotaan keksejä yksitellen leipävuokan pohjalle. Sulatetaan kattilassa kookosrasvaa (ei sittemmin trendikkääksi markkinoitua öljyä). Lisätään PÖLYsokeria, tummaa kaakaojauhetta ja ehkä vanilliinisokeria. Kaadetaan seosta keksien päälle, lisätään uusi kerros keksejä ja taas seosta kunnes vuoka on täynnä. Jääkaapissa annetaan kovettua useampia tunteja, sitten hetkeksi huoneenlämpöön ennen tarjoilua.

Muistan, miten lapsena tykkäsin tuosta kakusta ja tein sitä itse. Nyt resepti samaan aikaan kuulostaa ällöttävältä mutta pikkuisen tekisi mieli kokeilla. Toimisikohan, jos vaihtaisin ällön kookosrasvan kaakaovoihin? Tosin hintaa tulisi reilusti lisää.

80-luvulla iso hitti oli myös itse tehdyt riisimuromakeiset esim lastenjuhlissa. Melkeinpä sen ajan mokkapaloja sillä niitä tehtiin myös kaiken maailman myyjäisiin. Sama idea mikä tuossa Aku Ankan keksikakussa eli kookosrasvaa ja kaakaojauhetta (tuliko sokeria?) riisimurojen päälle muffinssivuokiin ja jääkaappiin kovettumaan. Silloin tykkäsin noista hurjasti, pitäisiköhän kokeilla nostalgiamielessä?

Vierailija kirjoitti:

Rex-kakku. Rex-keksejä ei enää kait tehdä. Jotkut käyttävät nyt Digestivejä.

Mutta alkuperäinen suosio taisi olla jo aiemmin kuin kasarilla.

Muistan tämän! Yhden kaverini äiti teki tätä.

Oma äitini paheksui, hän oli taitava leipoja ja leipoi ”oikeita” kakkuja.

Hänestä Rex-kakku oli ”töhkön köhkön” ja olihan se aika rasvaista kieltämättä.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän kotileipurin kakku kannattaa tehdä esim. voikakkupohja, helpompi leikata ja pysyy paremmin muodossaan kuin sokerikakkupohja. Kakun voi koota irtopohjavuokaan ja täyttää esim. jollain moussella, joka on täyttövaiheessa löysää, mutta pysyy siellä vuoassa aloillaan. Ei onnistunut 80-luvun välineillä.

Näin kakusta tulee korkeampi, siistimpi ja maukkaampi kuin 80-luvun hillokakuista. Kermaa voi panna päälle vieläkin, mutta vispikermaa, ei kuohukermaa! Flora Vispi taitaa olla vaahtoutumisominaisuuksiltaan paras, mutta on kasvirasvapohjainen ja jakaa siksi mielipiteitä.

Kermavaahdon voi pienesti makeuttaa vaniljasokerilla. Sitäkään ei 80-luvulla tainnut olla, käytettiin vanilliinsokeria. Äiti ja anoppi käyttävät vieläkin, minä vaihdoin vaniljasokeriin jo 20 vuotta sitten. Vanilliini on pienessäkin ylimäärässä tosi pistävän makuista.

En ole ikinä kuullut voikakkupohjasta. Sokerikakkupohjan (sponge cake) ja juustokakkujen keksipohjan tiedän. T: Kasarin lapsi.

Toisen ketjun ap. kirjoitti:

Kasarikakut joita täällä on esitelty, kuulostaa paljon herkummilta kun nykyisin usein tarjolle laitetut sokerimassoilla (joita vaivattu sormin ties miten kauan... Yök) päällystetyt ihmeelliset tekeleet.

Hyh, muakin ällöttää monissa noi vaahtokarkki/sokerimassakakut sillä monissa muka tasokkaissakin blogeissa yms niitä massoja näytetään veivaavan paljain käsin! Ällöttävää! Niinpä jätän kotitekoiset tuollaiset syömättä kun ei tiedä miten sitä maassa on käsitelty.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muuta tarjoiltiin? Mehukattia vai limua? Kokista ja fanttaa. Boolia...? Suolakeksejä, vohveleita,

Cream Crackereita, päällä voita, juustosiivu, paprikasuikale ja persiljatupsu.