Autistin huono käytös kotona, olen aivan loppu, mikä neuvoksi?
Autisti piinaa kaikkia lähellä olevia ihmisiä omilla päähänpinttymillään ja vaatimuksillaan jatkuvasti. Apua on haettu ja saatu, lääkitys on, ja sitä on viilailtu jo monta vuotta. Tämä teini-ikäinen autistinen lapsi ei pysty yhtään asettumaan muiden asemaan, eikä siedä mitään epämukavuutta tai odottamista. On kuin kiukutteleva pikkuvauva. Rajat on laitettu, mutta niistä ei ole mihinkään tämän tapauksen kanssa. Kohtalotovereita?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsella toimintaterapiaa? Sitä kautta voisi lähteä tilannetta purkamaan. Voisiko perheneuvolasta saada myös apua?
Tsemppiä, haastava tilanne.
Ei ole, täällä ei saa kuin lääkkeitä. Valitettavasti.
Onko toimintaterapia-arviota koskaan tehty ja todettu tt:sta hyötyväksi? Jos ei ole tehty, voitte yrittää saada yksityiseltä lähetteen erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin. Jos lapsi hyötyy toimintaterapiasta, sitä täytyy hänelle suositella. Voi saada myös Kelan maksusitoumuksen. Suosittelen selvittelemään asiaa. Kertomasi perusteella voisi hyvinkin hyötyä toimintaterapiasta ja nimenomaan pitkällä aikavälillä (ei lyhyttä kunnan maksusitoumusta).
On tehty ja todettu ettei ole tarvetta toimintaterapialle, vaikka siis autisti ei päässyt edes paikalle kuin kolmannella yrittämällä, väkisin raahattuna.
Ja tästä vielä kysyisin, että onko arvionnin tekemisestä jo kauan, siis useampi vuosi? Onko tilanne selkeästi vaikeutunut arvioinnin jälkeen?
T. 36 ja nuo aiemmat tässä lainatut viestit kirjoittanut
Aikaa on vuosi. Autisti oli niin huonossa kunnossa, ettei käynyt koulua, nyppi vaan hiuksiaan päästään, ei syönyt tai peseytynyt, mutta toimintaterapeutti katsoi ettei tarvetta toimintaterapiaan ole, koska onnistui voitelemaan sämpylän ja laimentamaan mehua.
Järjestä tukiasunto tai vastaava sitten kun on täysi-ikäinen, vaadi yhteiskuntaa kantamaan vastuunsa, hanki pojalle oma sosiaalityöntekijä. Terveisin aikuisen autistin sisarus. Meillä vanhemmat hyysää tätä edelleen, itselläni on välit poikki kaikkiin mm. sisaruksen väkivaltaisuuden takia, josta vanhemmat eivät ole ikinä edes suostuneet puhumaan kunnolla. Hirvittää, mitä tapahtuu sitten, kun vanhemmat kuolevat.
Metsätöihin! Meillä on kaikilla rajoitteemme! Vaasan kiusaamismetodir käyttöön!
Itse en puuttuisi moneenkaan asiaan arjessa, kynnyksen voisi ylittää esin sen tyyppiset, kuin vesihanan auki jättäminen tai lattialle paskantaminen. Jotkut nipottavat ihan turhasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveellinen ruokavalio.
Aina löytyy yksi oman elämänsä ravintotietäjä, joka kuvittelee että kehitysvammaisen ja/tai käytöshäiriöistä kärsivän lapsen parantaa tomaattikurkkuvihesalaatti. Oikeastaan se parantaa kaiken muunkin, aina vaikeasta atooppisesta ihottumasta syöpään.
Itse asiassa on olemassa ainakin yksi Israelilainen tutkimus, jossa autistist pystyivät siirtymään erikoisluokalta normaaliin luokkaan kun ne pantiin erittäin vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle. Samanlaiselle millä hoidetaan vaikeahoitoista epilepsiaa, joita 10 g hiilareita päivässä. Ilmeisesti autistien aivot saattaa toimia ketoaineilla paremmin.
-eri, itsekin kirjolla-
Lyö sitä. Oppii olemaan.